Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Ne puristavat, valuvat ja menevät rikki. Ilman sukkahousujakaan ei vaan oikein pärjää.

Tammikuu on kuukausista julmin, joten viimeistään nyt on pakko kaivaa rakastetut ja vihatut sukkahousut esille. Ihonväriset, 15–20 denierin sukkikset ovat kaikille tutut, sillä ne ovat Suomen myydyimmät. Suomalainen nainen kuluttaa vuodessa noin 20 paria sukkahousuja ja se on vähän verrattuna esimerkiksi italialaisiin siskoihimme.

Sukkahousut esiteltiin 1960-luvulla naisen elämää helpottavana asiana: ne lämmittävät, hoikentavat sääriä sekä peittävät suonikohjut, mustelmat ja ajamattomat säärikarvat. Totuus on kuitenkin toinen. Nanso Groupin brand manager Jaana Nummela kertoo, että eniten valituksia tulee kiristävästä vyötärönauhasta, ja vaihtoehdoksi onkin kehitetty pehmeämpi soft lycra. Löysemmässä vyötärössä on kuitenkin vaarana, että sukkahousut lähtevät valumaan alas, ja polvia kohtia hiissautuva haarakiilahan on yksi raivostuttavimmista asioista.

Tänä talvena Euroopassa on intoiltu superlämpimistä fleece-sukkiksista, jotka mahdollistavat talvipyöräilyn vaikka hameessa. Testattu on: niissä hikistyvät varpaat ja peppuvako.

Ohuissa juhlasukkahousuissa taas on ongelmana se, että ne menevät liian helposti rikki. Nirhaantuneita sukkiksia korjaillaankin pariin kertaan värittömällä lakalla ennen kuin niistä raskitaan luopua.

– Eihän arkena juoda samppanjalaseistakaan. 8, 10 tai 15 denierin sukkahousuja ei ole tarkoitettu päivittäiseen käyttöön, Jaana Nummela muistuttaa.

Joka talvi yleisönosastolla haikaillaan, miksei tosiäijäkin voisi käyttää sukkahousuja. Jos joku ihan oikeasti haluaa kokeilla, niin miesten sukkahousuja saa esimerkiksi nettikaupasta: www.ferillo.com.

Ilmassa oli pientä hysterian tuntua, kun valtava joukko innokkaita asiakkaita ryntäsi ostamaan kotimaisen merkin lastenvaatteita alennettuun hintaan.

Suomalaiset ovat tunnetusti kovia jonottamaan ilmaista tavaraa. Mutta kyllä maksullinenkin rompe aiheuttaa pienimuotoista hysteriaa, jos halvalla saa.

Kotimainen Gugguu-vaatemerkki järjesti Helsingin Suvilahdessa perjantaina outlet-tapahtuman, joka jatkuu vielä lauantaina.

Ensimmäiset asiakkaat kurvasivat Suvilahteen Kattilahallin pihaan perjantaiaamuna kello 6.30. Ovet avattiin kymmeneltä, ja siihen mennessä parkkipaikalle ehti muodostua noin sadan metrin jono. 

Yritys tyhjensi kangasvarastonsa ja teetti ylimääräisistä kankaista lastenvaatteita. Tuotteet myytiin 50 prosentin alennuksella brändin normaalihintoihin verrattuna. Esimerkiksi lasten trikoiset leggingsit maksoivat 14 euroa. Ketjuliikkeistä housut saisi edullisemmin, mutta ilmeisen moni on kiinnostunut suomalaisten yritysten tuotteista, etenkin, kun hinta on alennettu.

Parkkipaikalle ehti muodostua noin sadan metrin jono.

Gugguu on perustettu viisi vuotta sitten. Se suunnittelee parhaillaan ensimmäisen kivijalkaliikkeen perustamista.

Myös muutama muu kotimainen aikuisten ja lasten vaatteita valmistava yritys ottaa parhaillaan ensimmäisiä askeleitaan kivijalassa. Vimma on perustanut kaksi liikettä, toisen Helsinkiin ja toisen Ouluun. Papu kokeilee menestystään nyt joulun alla pop up-muodossa Galleria Esplanadissa. Yritys hakee myös näillä näppäimillä kasvua liiketoiminnalleen joukkorahoituksella. 

Otsikkoa muokattu 9.12. kello 10.00.

Markettimallistoaan luotsaava Janina Fry suunnitteli asut kahdelle Linnan juhlavieraalle.

Janina F -vaatemerkkiään pyörittävä Janina Fry, 44, debytoi viime vuonna Linnan juhlapukujen suunnittelijana, kun hän sai vaatettaa Suomen puolustusvoimain entisen komentajan Ari Puheloisen vaimon Tiina Laisi-Puheloisen. Reservin kapteenilla oli tuolloin yllään oranssi silkkipuku.

Tänä vuonna Janinalta nähtiin itsenäisyyspäivän vastaanotolla jo kaksi asua. Hän jakoi molemmista kuvia Instagram-tilillään. Jälleen kerran asiakkaana oli Tiina Laisi-Puheloinen. Suomen satavuotisjuhlavuonna Linnassa nähtiin monia paljettiasuja, ja Laisi-Puheloisen juhlapuku oli yksi kauneimmista.

Toinen Janinan juhlapuvuista nähtiin Halti Oy:n brand managerin Hanna-Liisa Erkheikin yllä. Tämän selkeälinjainen, pitkähihainen asu oli yksi Linnan monista vihreistä luomuksista. Janina on lisännyt kuvan tunnisteeksi sanan metsänneito, joten lienee selvää, mistä innoitus asuun on saatu.