Tyylistä on tullut osa työelämää ja työntekijän ammattitaitoa.

Asianajaja Hanna-Mari Manninen ja matematiikan yliopettaja Hanna-Leena Merenti-Välimäki kertovat jutussa Vaiettu pukukoodi (lehdessä MN 19/2011), kuinka he valitsevat työvaatteensa. Kuva Teemu Kuusimurto

Me suomalaiset vaalimme itsestämme käsitystä huonosti pukeutuvana kansana. Emme hallitse pukeutumisetiketin nyansseja, emmekä oikeastaan haluakaan. Olemme juurevaa metsäläiskansaa, jolle kravatin asento ei ole niin nökönuukaa.
Ihan näinhän se ei ole.

Tyylikysymyksistä on tullut olennainen osa suomalaista työelämää. Tutkijakielellä se sanotaan näin: työruumis on estetisoitunut.

– Ennen ihannetyöntekijä oli se, joka jaksoi hakata eniten halkoja. Nyt valtaosa työntekijöistä on palvelu- ja asiantuntijatehtävissä, joissa pukeutuminen ja kehonkieli ovat tärkeitä, sanoo kulttuuriantropologi Taina Kinnunen, joka tutkii työelämän ruumiillisuutta.

– Yhä useamman työminä on eräänlaista ideaalipersoonan esittämistä, Kinnunen sanoo.

Jokin aika sitten Suomessakin kohuttiin sveitsiläispankin työntekijöilleen laatimista ohjeista, joissa kiellettiin muun muassa valkosipulin syöminen ja musta kynsilakka. Taina Kinnusen mielestä monissa suomalaisfirmoissa noudatetaan vastaavia ohjeita, vaikkei niitä olisikaan kirjoitettu listaksi.

– On työntekijän ammattitaitoa tulkita ympäristön vihjeitä, miten juuri tässä työpaikassa kuuluu käyttäytyä, Taina Kinnunen sanoo.

Entä ne ihmiset, joille itsensä puunaaminen on vastenmielistä tai joilla on persoonallinen tyyli, joka ei ole työnantajan mieleen? Miten heidän käy ulkomuotoa korostavilla työmarkkinoilla?

– Se onkin hyvä kysymys. Ehkäpä sellaista henkilöä ei alun perinkään palkata asiakaspalvelutehtäviin, tai hänet siirretään talon sisällä toisentyyppisiin töihin, Kinnunen pohtii.

Ammattiliitot hoi, pitäisikö ulkomuotovaatimuksistakin neuvotella kunnon pelisäännöt? Jos kerran on kovin tärkeää näyttää töissä silmäpussittomalta ja pehmeäkätiseltä, saako sitten käydä kauneushoidossa työajalla ja työnantajan piikkiin?

Kuinka sinä pukeudut töihin? Voitko mennä omana itsenäsi vai muututko vaatekaapilla eri ihmiseksi? Klikkaa allaolevaa kommentoi-nappia ja osallistu keskusteluun!

Keinokuituvaatteista irtoaa jokaisessa pesussa valtava määrä pieniä muovikuituja, joista osa päätyy lopulta vesistöihin.

Vuoden turhake on taas valittu, ja tänä vuonna se on fleecekangas.

Suomen Luonto -lehden toimitus teki valinnan lukijoiden lähettämien ehdotusten joukosta. Valinnalla toimitus haluaa kiinnittää huomiota polyesterikankaista irtoavaan mikromuoviin.

Mikromuovista on puhuttu viime aikoina paljon, sillä se saastuttaa meriä ja on haitaksi niiden eliöille. Huomio on kuitenkin tähän mennessä keskittynyt kosmetiikan mikromuoveihin, joihin lukeutuvat esimerkiksi kuorintavoiteiden muovirakeet. Kerroimme vähän aikaa sitten, että myös muoviglitter on viemäriin päätyessään uhka ympäristölle.

Kuten kosmetiikasta, myös pörröisestä fleecekankaasta irtoaa jokaisessa pesussa jopa 200 000 alle viiden millimetrin mikromuovipalaa. Muut keinokuitukankaat eivät ole yhtään parempi valinta.

– Vielä enemmän hiukkasia irtoaa softshell-kankaasta ja teknisistä urheiluasuista, joten fleece ei edes ole pahin polyesterikangas mikromuoveista puhuttaessa, ryhmäpäällikkö Markus Sillanpää Suomen ympäristökeskuksesta toteaa tiedotteessa.

Suurin osa kuiduista saadaan puhdistettua jätevedenpuhdistamolla, mutta silti vesistöihin päätyy biljoona mikromuovihiukkasta, joiden ympäristövaikutuksia ei vielä tunneta tarkoin.

Kysely

Vältteletkö fleecevaatteita ympäristösyistä?

Gugguun vaatteet saivat asiakkaat ottamaan juoksuaskelia.

Ilmassa oli pientä hysterian tuntua, kun valtava joukko innokkaita asiakkaita ryntäsi ostamaan kotimaisen merkin lastenvaatteita alennettuun hintaan.

Suomalaiset ovat tunnetusti kovia jonottamaan ilmaista tavaraa. Mutta kyllä maksullinenkin rompe aiheuttaa pienimuotoista hysteriaa, jos halvalla saa.

Kotimainen Gugguu-vaatemerkki järjesti Helsingin Suvilahdessa perjantaina outlet-tapahtuman, joka jatkuu vielä lauantaina.

Ensimmäiset asiakkaat kurvasivat Suvilahteen Kattilahallin pihaan perjantaiaamuna kello 6.30. Ovet avattiin kymmeneltä, ja siihen mennessä parkkipaikalle ehti muodostua noin sadan metrin jono. 

Yritys tyhjensi kangasvarastonsa ja teetti ylimääräisistä kankaista lastenvaatteita. Tuotteet myytiin 50 prosentin alennuksella brändin normaalihintoihin verrattuna. Esimerkiksi lasten trikoiset leggingsit maksoivat 14 euroa. Ketjuliikkeistä housut saisi edullisemmin, mutta ilmeisen moni on kiinnostunut suomalaisten yritysten tuotteista, etenkin, kun hinta on alennettu.

Parkkipaikalle ehti muodostua noin sadan metrin jono.

Gugguu on perustettu viisi vuotta sitten. Se suunnittelee parhaillaan ensimmäisen kivijalkaliikkeen perustamista.

Myös muutama muu kotimainen aikuisten ja lasten vaatteita valmistava yritys ottaa parhaillaan ensimmäisiä askeleitaan kivijalassa. Vimma on perustanut kaksi liikettä, toisen Helsinkiin ja toisen Ouluun. Papu kokeilee menestystään nyt joulun alla pop up-muodossa Galleria Esplanadissa. Yritys hakee myös näillä näppäimillä kasvua liiketoiminnalleen joukkorahoituksella. 

Otsikkoa muokattu 9.12. kello 10.00.