Kierrättäminen ja lajittelu vaativat kuluttajalta vaivannäköä, mutta Outi Pyyn mukaan ne ovat kuluttajan velvollisuus. Kuva: Shutterstock
Kierrättäminen ja lajittelu vaativat kuluttajalta vaivannäköä, mutta Outi Pyyn mukaan ne ovat kuluttajan velvollisuus. Kuva: Shutterstock

Trashionista ja bloggaaja Outi Pyy toivoo, että jokainen ymmärtäisi, mitkä vaatteet kuuluvat roskiin ja mitkä kierrätykseen.

Jokainen suomalainen tuottaa vuosittain noin 10 kiloa tekstiilijätettä. Kaatopaikoille päätyy edelleen myös kierrätyskelpoisia vaatteita.

Ensi vuoden alusta alkaen orgaanista jätettä, esimerkiksi vaatteita ja kodintekstiileitä, ei enää saa viedä kaatopaikalle. Se pitää joko kierrättää tai, kuten osassa kunnista tehdään, polttaa energiaksi.

Trashionista Outi Pyy seuraa aktiivisesti keskustelua, jota tekstiilijätteen kohtalosta käydään. Hänen veikkauksensa on, että uusi jätelaki ei tule näkymään tavallisen kuluttajan arjessa juurikaan. Vaatteet saa heittää sekajätteeseen, joka esimerkiksi pääkaupunkiseudulla viedään jätteenpolttolaitokseen.

– Maija Meikäläisen arki ei muutu, mutta henkilökohtaisen ennusteeni mukaan laki tulee vaikuttamaan kirpputorien ja tekstiilejä kierrättävien tahojen arkeen valtavasti, Outi arvelee.

Hänen arvionsa on, että huonolaatuisen halpatekstiilin määrä lisääntyy lahjoituksissa, mikä nostaa kierrätystahojen kustannuksia.

– Pelkään, että laiska kuluttaja heittää kierrätyskelpoista roskiin ja sitä kautta poltettavaksi ja aktiivinen kuluttaja taas lahjoittaa kaiken, myös sen kierrätykseen sopimattoman, kirppareille. Yhtälö on kirpputorien kannattavuuden kannalta erittäin huono.

Hän huomauttaa, että kunnille ja jäteyhtiöille on ihan sama, mitä vaatteita laitoksissa poltetaan, kunhan ne vain eivät päädy kaatopaikoille.

Kirpputorikulttuurille se on kuitenkin kova isku, kun hyvälaatuisen vaatteen määrä vähenee.

– Veikkaan, että vaatteiden hinnat kirpputoreilla tulevat nousemaan. Kirppiskävijät eivät välttämättä tajua, mistä se johtuu, ja heitä ärsyttää maksaa käytetyistä vaatteista vieläkin enemmän.

Vaikka tekstiilinpoltosta saadaan energiaa, Outin mukaan kaikkein ekologisinta olisi, että tekstiilit pysyisivät kierrossa ja käytössä mahdollisimman pitkään.

Mikä roskiin, mikä kierrätykseen?

Trashionista ehdottaakin, että kierrätysorganisaatiot ottaisivat asiakseen valistaa kuluttajia aiheesta entistä tarmokkaammin.

– Vaikka kaiken saisi heittää sekajätteeseen, se ei ole tarkoituksenmukaista tai hyvä juttu. Jokaisen pitäisi tietää, mikä on arvokasta ja sopii kierrätykseen ja mikä pitäisi polttaa energiajätteenä. On kuluttajan vastuulla kierrättää ostamansa tuote järkevästi, vaikka siitä olisikin hänelle vaivaa.

Outilla on tähän myös nyrkkisääntö: Kaiken ennen vuosituhannen vaihdetta valmistetun pitäisi pysyä kierrossa, vaikka vaatteet olisivat tahraisia tai rikki. Jos vaate on valmistettu 2000-luvulla, se kannattaa syynätä tarkkaan läpi ja lahjoittaa kierrätykseen vain, jos se on ehjä ja puhdas.

– 1990-luvulla ja sitä ennen valmistetut vaatteet ovat huomattavasti parempilaatuisia, ja niitä kannattaa kierrättää, huoltaa ja korjauttaa. Hyvin huollettuina ne kestävät käytössä kymmeniä vuosia.

– Niitä ei enää tule uusia, ja kirpputoreille ja kierrätysmeiningille on aikamoinen menetys, jos mummojen jäämistöt ja 1960-luvun Marimekot menevät energianpolttoon vain sen takia, että kuluttaja ei jaksa lajitella niitä läpi ja kierrättää järkevästi. Korjaamme Remake EkoDesignin ompelimossa Hakaniemessä joka viikko vanhoja tekstiilejä uudelleen käyttökuntoisiksi.

Outi on kirpputorilla töissä, ja usein vastaan tulee asiakkaita, jotka ihmettelevät, miksei enää löydy vanhoja 1980- ja 1990-lukujen Leviksen 501-klassikkofarkkuja.

– Niitä on heitetty pois aika paljon, joten jäljellä olevien arvo on noussut. Nyt housuparista joutuu maksamaan pääkaupunkiseudun kirppiksillä 25–35 euroa, ja niiden arvo nousee koko ajan. Toisaalta kun niitä pesee oikein, ne voivat kestää käytössä vielä toiset 10–15 vuotta eli ne maksavat itsensä halpafarkkuihin nähden moninkertaisesti takaisin, Outi neuvoo.

Lue myös:

Ota haltuun Facebook-kirppisten kirjainkoodit

Raha liikkuu nyt somekirppiksillä – kierrättäminen ei ole enää köyhäilyä

Hankkiudu turhasta tavarasta eroon kotikirpparilla – näin onnistut

Ilmassa oli pientä hysterian tuntua, kun valtava joukko innokkaita asiakkaita ryntäsi ostamaan kotimaisen merkin lastenvaatteita alennettuun hintaan.

Suomalaiset ovat tunnetusti kovia jonottamaan ilmaista tavaraa. Mutta kyllä maksullinenkin rompe aiheuttaa pienimuotoista hysteriaa, jos halvalla saa.

Kotimainen Gugguu-vaatemerkki järjesti Helsingin Suvilahdessa perjantaina outlet-tapahtuman, joka jatkuu vielä lauantaina.

Ensimmäiset asiakkaat kurvasivat Suvilahteen Kattilahallin pihaan perjantaiaamuna kello 6.30. Ovet avattiin kymmeneltä, ja siihen mennessä parkkipaikalle ehti muodostua noin sadan metrin jono. 

Yritys tyhjensi kangasvarastonsa ja teetti ylimääräisistä kankaista lastenvaatteita. Tuotteet myytiin 50 prosentin alennuksella brändin normaalihintoihin verrattuna. Esimerkiksi lasten trikoiset leggingsit maksoivat 14 euroa. Ketjuliikkeistä housut saisi edullisemmin, mutta ilmeisen moni on kiinnostunut suomalaisten yritysten tuotteista, etenkin, kun hinta on alennettu.

Parkkipaikalle ehti muodostua noin sadan metrin jono.

Gugguu on perustettu viisi vuotta sitten. Se suunnittelee parhaillaan ensimmäisen kivijalkaliikkeen perustamista.

Myös muutama muu kotimainen aikuisten ja lasten vaatteita valmistava yritys ottaa parhaillaan ensimmäisiä askeleitaan kivijalassa. Vimma on perustanut kaksi liikettä, toisen Helsinkiin ja toisen Ouluun. Papu kokeilee menestystään nyt joulun alla pop up-muodossa Galleria Esplanadissa. Yritys hakee myös näillä näppäimillä kasvua liiketoiminnalleen joukkorahoituksella. 

Otsikkoa muokattu 9.12. kello 10.00.

Markettimallistoaan luotsaava Janina Fry suunnitteli asut kahdelle Linnan juhlavieraalle.

Janina F -vaatemerkkiään pyörittävä Janina Fry, 44, debytoi viime vuonna Linnan juhlapukujen suunnittelijana, kun hän sai vaatettaa Suomen puolustusvoimain entisen komentajan Ari Puheloisen vaimon Tiina Laisi-Puheloisen. Reservin kapteenilla oli tuolloin yllään oranssi silkkipuku.

Tänä vuonna Janinalta nähtiin itsenäisyyspäivän vastaanotolla jo kaksi asua. Hän jakoi molemmista kuvia Instagram-tilillään. Jälleen kerran asiakkaana oli Tiina Laisi-Puheloinen. Suomen satavuotisjuhlavuonna Linnassa nähtiin monia paljettiasuja, ja Laisi-Puheloisen juhlapuku oli yksi kauneimmista.

Toinen Janinan juhlapuvuista nähtiin Halti Oy:n brand managerin Hanna-Liisa Erkheikin yllä. Tämän selkeälinjainen, pitkähihainen asu oli yksi Linnan monista vihreistä luomuksista. Janina on lisännyt kuvan tunnisteeksi sanan metsänneito, joten lienee selvää, mistä innoitus asuun on saatu.