Vaatteen hinta ja laatu eivät kerro sen eettisyydestä. Kuva: Shutterstock
Vaatteen hinta ja laatu eivät kerro sen eettisyydestä. Kuva: Shutterstock

Tuoreen selvityksen mukaan valtaosalla vaateyrityksistä ompelijat eivät saa elämiseen riittävää palkkaa. Suomalaisyrityksistä Stockmann toteuttaa ihmisoikeuksia parhaiten.

Jos ostaa suomalaisen vaateyrityksen hieman kalliimman tuotteen, voi luottaa siihen, että vaate on valmistettu ihmisoikeuksia kunnioittaen. Väärin.

Tyyris hinta tai yrityksen suomalaisuus eivät takaa sitä, että päällä oleva vaate olisi tuotettu eettisesti.

Itse asiassa valtaosa Suomessa myytävistä vaatteista on valmistettu kehitysmaissa, joissa ompelijoiden palkka ei usein riitä edes elämiseen, selviää Eettisen kaupan puolesta ry:n tekemästä tuoreesta selvityksestä.

– Monessa suomalaisyrityksessä tukeudutaan liikaa vastuullisuusjärjestelmä BSCI:hin. BSCI määrittelee lainmukaisen vähimmäispalkan toteutumisen. Mutta se ei riitä. Ihmisoikeuksien mukaan kaikkien tulisi saada oikeudenmukainen korvaus työstään, sanoo Anna Härri Eettisen kaupan puolesta ry:stä.

Yksikään tutkituista, yhdeksästä tunnetusta suomalaisyrityksestä ei ole sitoutunut maksamaan ompelijoille elämiseen riittävää palkkaa.

Tutkituista yrityksistä Stockmannin nähtiin toteuttavan parhaiten ihmisoikeuksia. Se sai selvityksessä neljä pistettä toimintatavoistaan.

Heikoimmat pisteet sen sijaan sai Tex Moda ja muun muassa Luhta- ja Rukka-vaatemerkkejä tuottava L-Fashion Group. Niiden toimintatavat tuottivat vain yhden pisteen. Marimekko, Nanso ja Kesko saivat kolme pistettä.

Kiinnostavaa on myös se, että vastaavasti vaatteen edullinen hinta ei automaattisesti tarkoita riistotyövoiman käyttöä.

– Samalta tehtaalta voi tulla sekä Calvin Kleinin että H&M:n tuotteita. Vaatteen hinnan sijaan kannattaa katsoa esimerkiksi sitä, mitä yrityksen nettisivulla kerrotaan yrityksen toimintatavoista, Härri toteaa.

– En haluaisi sanoa, että suosikaa ulkomaisia yrityksiä. Mutta monilla ulkomaalaisilla yrityksillä, kuten H&M:llä ja Zaralla, on suomalaisyrityksiä paremmat toimintamallit, joiden avulla valvotaan ihmisoikeuksien toteutumista vaatetuotannossa. Osittain se johtuu siitä, että suuryrityksiin kiinnitetään näissä asioissa enemmän huomiota, jolloin heidän on ollut pakko petrata toimintaansa. Mutta onneksi suomalaisyrityksissäkin tehdään töitä näiden asioiden eteen. Hyvään suuntaan ollaan menossa.

Jos vaatteen hintaa tai valmistusmaata ei voi käyttää helppona nyrkkisääntönä, mitä vastuullinen kuluttaja voi tehdä?

– Boikotoimisen sijaan kannattaa painostaa. Yrityksiltä kannattaa kysyä, mitä ne tekevät ihmisoikeuksien eteen ja miten yritys varmistaa, että ompelijat saavat työstään elämiseen riittävää palkkaa. Aina kannattaa harkita ennen kuin ostaa – tai ostaa käytettyä. Ja jos lapussa lukee Made in Finland, tietää, että vaatteen valmistuksessa on noudatettu suomalaista työlainsäädäntöä.

Selvitykseen voi tutustua osoitteessa: eetti.fi/vastuullisia-vaatteita

Lue myös:

Ovatko ylläsi olevat vaatteet riistomuotia?

Reilumpaa reissaamista

Kukkaset korvataan nyt pörröisillä pampuloilla!

Muistatko vielä ala-asteajoilta pörröiset pampulat, jotka askarreltiin pahvipyörylöistä ja naruista? Nyt on aika tuoda ne takaisin näkyville!

Elite Dailyn toimittaja kertoo inspiroituneensa Vogue-lehden kannesta, jossa Beyoncélla on päässään iso kukkaseppele, sekä halunneensa tehdä itselleen samankaltaisen.

Kukkien metsästämisen sijaan oli kuitenkin huomattavasti helpompaa askarrella päähän isot, pörröiset pampulat.

Me Naisten toimitus päätti kokeilla samaa ja kyllä kannatti! Pampuloista syntyi kuin syntyikin erinomainen korvike kukkaseppeleelle. Pääkoriste toimii kesän viimeisillä festareilla, kuten vaikkapa Flow:ssa, paremmin kuin hyvin:

Eikä siinä vielä kaikki! Pampuloita voi solmia myös hiuksiin esimerkiksi nutturan tai ponnarin kaveriksi. Yhtä hyvin niitä voi laittaa roikkumaan myös esimerkiksi laukkuun.

Jos askartelutaidot ovat ruosteessa, näin saat pampulat tehtyä pikavauhtia:

  1. Leikkaa pahvista tai kartongista kaksi samankokoista ympyrää, joissa on myös samankokoinen, ympyränmuotoinen reikä keskellä. Laita pahviliuskat päällekäin ja kiinnitä lanka (tai useampi!) pahvipyörylöihin kiinni. 
  2. Ala kierittää lankaa pahvien ympärille niin kauan, kunnes lanka peittää pahvien keskellä olevan reiän lähes kokonaan.
  3. Etsi pahvit lankojen alta, aseta saksien terä pahvien väliin ja ala leikata naruja katki. 
  4. Kun kaikki narut on katkaistu, kiedo langanpätkä pahvien välistä ja solmi sen avulla koko paketti kiinni. Lankaa ei tarvitse leikata lyhyeksi, koska sen avulla pallon saa kiinnitettyä esimerkiksi hiuspantaan. 
  5. Valmista! Voit ottaa pahvinpalat pois, ja tuloksena on valmis pörröpampula.

Idea ”siveellisestä naisesta” on periytynyt nykypäivään, sillä ennen paljain säärin tepastelivat vain prostituoidut.

Aivan tuon pikaa on kiskottava jalkaan taas sukkahousut. Sukkahousut ovat toisinaan hyvinkin epämiellyttävät ja pakkopullaa monille naisille: ne valuvat, kiristävät ihan vääristä paikoista ja rullaantuvat makkaroille. Hajoilevatkin vielä jatkuvasti.

Talvella niiden tehtävä on selkeä: sukkahousut lämmittävät mukavasti. Mutta miksi ihmeessä ne kuuluvat kiinteästi naisten pukeutumiseen myös kesäjuhlissa? Sukkahousuttomuudesta voi saada pitkiä katseita vielä vuonna 2018?

”Itseä ei tullut paljastaa julkisesti tai vieraille.”

Kysyimme vaatetuksen ammattilaiselta, miten sukkahousujen tarvetta perustellaan lämpimällä säällä. Stylisti ja vaatealan artesaani Sohvi Nyman selittää, että sukkahousujen käyttö ja moni muukin etikettiin kuuluva asia juontaa juurensa kaukaa historiasta.

– Jokainen siveellinen ja itseään kunnioittava nainen verhosi itsensä sukkahousuihin 50-luvulla. Silloin vain ilotytöt kulkivat ilman sukkahousuja, Nyman sanoo.

Sukkahousujen lisäksi minihameet ja topit eivät olleet soveliaita, sillä itseä ei tullut paljastaa julkisesti tai vieraille.

Perinne on kulkeutunut pitkälle myös nykypäivään, sillä edelleenkin paljaat sääret ja itsensä esittely mielletään epäkohteliaaksi. Todellisuudessahan moni ei välttämättä edes näe eroa paljailla säärillä ja sukkahousuilla.

”Häissä jalat kuuluu olla verhoiltuna.”

Sukkahousujen ”pakollisuus” riippuu täysin tilanteesta. Jos on matkalla Linnan juhliin, silloin sukkahousut ovat välttämättömät, Nyman sanoo. Myös häissä jalat kuuluu olla verhoiltuna. Mutta rennommissa kesäjuhlissa sukkikset eivät ole pakolliset.

– Mitä konservatiivisempi juhla, sitä tarkemmin tapaa tulee kunnioittaa. Sukkahousukysymys on verrattavissa siihen, miksi miesten pitää käyttää kravattia, Nyman sanoo.

Olisiko siis aika päivittää tavat nykypäivään ja aloittaa sukkahousuvallankumous? Ehdottomasti!

Vierailija

Stylisti kertoo, mihin perustuu kesäjuhlien sukkahousupakko: ”Ennen vain ilotytöt kulkivat ilman”

Sukkahousupakko tuskin on kovin historiallista perua, koska sukkahousut vasta yleistyivät siihen aikaan, kun karvattipakko lieveni. Pukeutumiskoodit tulevat paljon kauempaa hirstoriasta, kuin sukkahousut, jotka tulivat Suomeen samassa aallossa, kuin e-pillerit ja vapaa rakkaus. Vasta 60 luvulla sukkahousut ohittivat sukkanauhat ja sukat. 80 luvulla Suomessa ei paljon ilotyttöjä ollut, mutta heillä oli kyllä sukkahousujen sijaan sukkanauhat ja sukat. Stay Upit tulivat myöhemmin.
Lue kommentti
Paperinpyörittäjä

Stylisti kertoo, mihin perustuu kesäjuhlien sukkahousupakko: ”Ennen vain ilotytöt kulkivat ilman”

Töissä on pukukoodina, että pitää olla sukkahousut naisilla. Vähän jälkeenjäänyyttä mielestäni jos on muuten asiallisesti pukeutunut. Oletteko sitä mieltä että jos tapaatte asiakaspalvelijan asiantuntijatehtävässä ja hänellä on hame, että olisi asiatonta olla ilman sukkahousuja kesällä?
Lue kommentti