Vaatteen hinta ja laatu eivät kerro sen eettisyydestä. Kuva: Shutterstock
Vaatteen hinta ja laatu eivät kerro sen eettisyydestä. Kuva: Shutterstock

Tuoreen selvityksen mukaan valtaosalla vaateyrityksistä ompelijat eivät saa elämiseen riittävää palkkaa. Suomalaisyrityksistä Stockmann toteuttaa ihmisoikeuksia parhaiten.

Jos ostaa suomalaisen vaateyrityksen hieman kalliimman tuotteen, voi luottaa siihen, että vaate on valmistettu ihmisoikeuksia kunnioittaen. Väärin.

Tyyris hinta tai yrityksen suomalaisuus eivät takaa sitä, että päällä oleva vaate olisi tuotettu eettisesti.

Itse asiassa valtaosa Suomessa myytävistä vaatteista on valmistettu kehitysmaissa, joissa ompelijoiden palkka ei usein riitä edes elämiseen, selviää Eettisen kaupan puolesta ry:n tekemästä tuoreesta selvityksestä.

– Monessa suomalaisyrityksessä tukeudutaan liikaa vastuullisuusjärjestelmä BSCI:hin. BSCI määrittelee lainmukaisen vähimmäispalkan toteutumisen. Mutta se ei riitä. Ihmisoikeuksien mukaan kaikkien tulisi saada oikeudenmukainen korvaus työstään, sanoo Anna Härri Eettisen kaupan puolesta ry:stä.

Yksikään tutkituista, yhdeksästä tunnetusta suomalaisyrityksestä ei ole sitoutunut maksamaan ompelijoille elämiseen riittävää palkkaa.

Tutkituista yrityksistä Stockmannin nähtiin toteuttavan parhaiten ihmisoikeuksia. Se sai selvityksessä neljä pistettä toimintatavoistaan.

Heikoimmat pisteet sen sijaan sai Tex Moda ja muun muassa Luhta- ja Rukka-vaatemerkkejä tuottava L-Fashion Group. Niiden toimintatavat tuottivat vain yhden pisteen. Marimekko, Nanso ja Kesko saivat kolme pistettä.

Kiinnostavaa on myös se, että vastaavasti vaatteen edullinen hinta ei automaattisesti tarkoita riistotyövoiman käyttöä.

– Samalta tehtaalta voi tulla sekä Calvin Kleinin että H&M:n tuotteita. Vaatteen hinnan sijaan kannattaa katsoa esimerkiksi sitä, mitä yrityksen nettisivulla kerrotaan yrityksen toimintatavoista, Härri toteaa.

– En haluaisi sanoa, että suosikaa ulkomaisia yrityksiä. Mutta monilla ulkomaalaisilla yrityksillä, kuten H&M:llä ja Zaralla, on suomalaisyrityksiä paremmat toimintamallit, joiden avulla valvotaan ihmisoikeuksien toteutumista vaatetuotannossa. Osittain se johtuu siitä, että suuryrityksiin kiinnitetään näissä asioissa enemmän huomiota, jolloin heidän on ollut pakko petrata toimintaansa. Mutta onneksi suomalaisyrityksissäkin tehdään töitä näiden asioiden eteen. Hyvään suuntaan ollaan menossa.

Jos vaatteen hintaa tai valmistusmaata ei voi käyttää helppona nyrkkisääntönä, mitä vastuullinen kuluttaja voi tehdä?

– Boikotoimisen sijaan kannattaa painostaa. Yrityksiltä kannattaa kysyä, mitä ne tekevät ihmisoikeuksien eteen ja miten yritys varmistaa, että ompelijat saavat työstään elämiseen riittävää palkkaa. Aina kannattaa harkita ennen kuin ostaa – tai ostaa käytettyä. Ja jos lapussa lukee Made in Finland, tietää, että vaatteen valmistuksessa on noudatettu suomalaista työlainsäädäntöä.

Selvitykseen voi tutustua osoitteessa: eetti.fi/vastuullisia-vaatteita

Lue myös:

Ovatko ylläsi olevat vaatteet riistomuotia?

Reilumpaa reissaamista