Poimimme kevätmallistoista 20 takkivaihtoehtoa välikauteen. Löydä omasi viidestä eri tyylistä!

Naisellista ja boheemia

Vyöllä solmittavassa takissa on sopivassa suhteessa naisellisuutta sekä rentoutta. Luonnolliset ja pehmeät värit sopivat hyvin boheemiin kevättyyliin.

Kuviollinen vyö tuo särmää vaaleaan takkiin, 59,99 €, H&M.
Kuviollinen vyö tuo särmää vaaleaan takkiin, 59,99 €, H&M.

Niittisomisteisessa mokkatakissa on ah niin ihanaa ja trendikästä seiskytluvun henkeä, 99,99 €, Mango.
Niittisomisteisessa mokkatakissa on ah niin ihanaa ja trendikästä seiskytluvun henkeä, 99,99 €, Mango.

Viileät sävyt näyttävät hyvältä kevätvalossa. Kiomin takki, 84,95 €, Zalando.
Viileät sävyt näyttävät hyvältä kevätvalossa. Kiomin takki, 84,95 €, Zalando.

Jos vaatekaapista löytyy vöitä, niitä vaihtelemalla voi kokeilla, miten takin tyyli muuttuu. Puuvillasekoitepintainen takki, 89,99 €, Mango.
Jos vaatekaapista löytyy vöitä, niitä vaihtelemalla voi kokeilla, miten takin tyyli muuttuu. Puuvillasekoitepintainen takki, 89,99 €, Mango.

Monikäyttöinen ja trendikäs bomber

Kevyesti topattu lyhyt takki sopii lopputalveen, mutta saattaa tulla tarpeeseen vaikkapa juhannuksena. Bomber-takeissa on monia eri tyylejä naisellisen sporttisesta katu-uskottavaan.

Musteläikkätesti vai täydellinen hämäys kuraroiskeilla? Bomber-mallinen takki on myös lämmin, 74,95 €, Vila.
Musteläikkätesti vai täydellinen hämäys kuraroiskeilla? Bomber-mallinen takki on myös lämmin, 74,95 €, Vila.

Pusakkamallinen takki sopii urbaaniin kaupunkityyliin niin farkkujen kuin hameidenkin kanssa, 44,95 €, New Look.
Pusakkamallinen takki sopii urbaaniin kaupunkityyliin niin farkkujen kuin hameidenkin kanssa, 44,95 €, New Look.

Hempeä vaaleanpunainen näyttää hyvältä keväthangilla, 45,99 €, Mango.
Hempeä vaaleanpunainen näyttää hyvältä keväthangilla, 45,99 €, Mango.

Pusakkamallin ja armeijatakin yhdistelmä sopii moneen tyyliin, 54,95 €, Vila/Nelly.com.
Pusakkamallin ja armeijatakin yhdistelmä sopii moneen tyyliin, 54,95 €, Vila/Nelly.com.

Mustan ystävälle

Kevättakin ei ole pakko olla värikäs. Mustista takeistakin löytyy lukuisia vaihtoehtoja erilaisiin tyyleihin.

Soljet, vetoketjut ja pörrökaulus takaavat sen, ettei mustasta takista puutu yksityiskohtia, 79,95 €, Gina Tricot.
Soljet, vetoketjut ja pörrökaulus takaavat sen, ettei mustasta takista puutu yksityiskohtia, 79,95 €, Gina Tricot.

Perinteinen kaksirivinapitus tuo ryhtiä tavallisimpaankin takkiin, 59,99 €, H&M.
Perinteinen kaksirivinapitus tuo ryhtiä tavallisimpaankin takkiin, 59,99 €, H&M.

Tekonahkapusakan koristeet ovat saaneet innoituksensa sarjakuvamaailmasta, 69,95 €, Zara.
Tekonahkapusakan koristeet ovat saaneet innoituksensa sarjakuvamaailmasta, 69,95 €, Zara.

Klassinen pitkä trenssi on varma valinta moneen eri tyyliin, 91,55 €, Asos.
Klassinen pitkä trenssi on varma valinta moneen eri tyyliin, 91,55 €, Asos.

Parka on klassikko

Monikäyttöinen parkatakki on varma valinta epävakaisiin kevätsäihin. Alle mahtuu tarvittaessa villapaita, ja aina trendikkäässä takissa kehtaa liikkua myös kaupungilla.

Murretut sävyt toimivat myös kevätpukeutumisessa. Oranssi parka, 69,95 €, Lindex.
Murretut sävyt toimivat myös kevätpukeutumisessa. Oranssi parka, 69,95 €, Lindex.

Parkan parhaat puolet ovat mukavuus ja käytännöllisyys. Eikä kivasta ulkonäöstäkään ole haittaa, 49,95 €, New Yorker.
Parkan parhaat puolet ovat mukavuus ja käytännöllisyys. Eikä kivasta ulkonäöstäkään ole haittaa, 49,95 €, New Yorker.

Tyylitellystä parkatakista on jätetty huppu pois, 79,95 €, Only/Boozt.com.
Tyylitellystä parkatakista on jätetty huppu pois, 79,95 €, Only/Boozt.com.

Kevyt polyesteritakki suojaa luonnonilmiöiltä ja on helppo pakata tarvittaessa pieneen tilaan, 49,95 €, Vero Moda.
Kevyt polyesteritakki suojaa luonnonilmiöiltä ja on helppo pakata tarvittaessa pieneen tilaan, 49,95 €, Vero Moda.

Suoraa ja värikästä

Yksinkertainen leikkaus saa lisäpotkua väreistä ja kuvioista. Saisiko olla räiskyvää keltaista vai hempeää pastellia?

R Essentielin takki on täydellisen punainen, 79 €, Ellos.
R Essentielin takki on täydellisen punainen, 79 €, Ellos.

Suoralinjaisen takin juju on inkatyylisessä kuvioinnissa, 39,99 €, H&M.
Suoralinjaisen takin juju on inkatyylisessä kuvioinnissa, 39,99 €, H&M.

Räväytä keltaisella takilla, 79,95 €, Zara.
Räväytä keltaisella takilla, 79,95 €, Zara.

Bukleepintainen takki on trendikäs vielä keväälläkin, 89,99 €, Esprit.
Bukleepintainen takki on trendikäs vielä keväälläkin, 89,99 €, Esprit.

Tervetuloa 2010-luvun kieroutuneeseen shoppailukulttuuriin, jossa kukaan ei enää tiedä todellista vaatekokoaan!

Nettishoppailu on yleistynyt niin paljon, että vaatteiden lähettely ja palauttelu alkaa käydä kestämättömäksi ympäristölle. Tilannetta ei varsinaisesti paranna se, että monien vaatemerkkien mitoitus on ihan mitä sattuu. Mitoituksessa voi olla isojakin eroja eri vaatemerkkien mutta myös saman merkin eri vaatteiden välillä.

Nyt H&M-ketju on kertonut suurentavansa vaatekokojaan Yhdysvalloissa, Britanniassa, Irlannissa, Kanadassa, Meksikossa ja Kolumbiassa. Ilmeisesti Pohjoismaissa koot pysyvät ainakin toistaiseksi ennallaan.

Syynä on kuluttajilta saatu kritiikki ja maine tavallista pienempiä kokoja myyvänä ketjuna. Esimerkiksi kaksi vuotta sitten englantilainen Ruth Clemens julkaisi Facebookissa kuvan itsestään sovittamassa koon 16 farkkuja. Kyseessä oli malliston isoin koko, joka ei siltikään mahtunut normaalisti brittikokoa 14 käyttävän Clemensin ylle.

– Olenko liian lihava käyttämään teidän tavallisia vaatteitanne? hän kysyi.

Kuva sai valtavasti huomioita Facebookissa, ja monet olivat täysin samaa mieltä siitä, että ketjun vaatekoot kaipaavat muutosta.

Tänä kesänä sellainen on luvassa. H&M:n edustaja selittää Racked-sivuston artikkelissa, että ketju haluaa mitoituksensa olevan linjassa pohjoisamerikkalaisten kuluttajien ja vaatemarkkinoiden standardien kanssa. Se haluaa kasvattaa kuluttajien luottamusta. Suomeksi: se haluaa, ettei amerikkalais- tai brittishoppailija tuntisi oloaan lihavaksi.

Yksi syy muutoksen taustalla on, että jo monta vuotta etenkin amerikkalaisvalmistajat ovat suosineet niin sanottua turhamaisuusmitoitusta eli pitäneet kokolaput ennallaan mutta suurentaneet vaatteita. Ilmiön vaikutus saattaa näkyä myös joissakin Suomessa myytävissä vaatteissa.

Mitoitusmuutoksen ansiosta teininä kokoon 36 mahtunut asiakas voi tyytyväisenä ostaa edelleen samankokoisia vaatteita, vaikka vuodet olisivat kerryttäneet vyötärölle muutaman lisäsentin. Koska vallalla tuntuu edelleen olevan ajatus, että pienempi koko on parempi, kaikki pysyvät tyytyväisinä: ostaja vaatteeseen ja vartaloonsa, yritys helpommin kaupaksi meneviin vaatteisiin.

H&M joutuu siis muuttamaan mitoituksensa erilaiseksi maissa, joissa sen koot eroavat merkittävästi kilpailijoiden kokomerkinnöistä. Se on sentään positiivista, että yritys pyrkii huomioimaan isokokoisemmat asiakkaansa ja hyvässä lykyssä palvelee jatkossa entistä laajempaa joukkoa erilaisia vartaloita.

Standardit auttaisivat

Kokomuutos kuitenkaan tuskin ratkaisee kaikkia kuluttajien ongelmia.

Isompi ongelma on se, että vaikka ketjulla olisi yhtenäinen mitoitus, se toteutuu toisissa vaatteissa paremmin, toisissa huonommin. Ruth Clemensin farkkupostauksen yhteydessä moni huomautti, että kaksista samankokoisista, saman merkin farkuista toinen malli ei välttämättä mene polvista ylöspäin, toinen putoaa päältä. Halpatuotannossa laatu ei aina ole ykkössijalla, mikä näkyy myös heittelevässä kaavoituksessa. Siihen ei auta, vaikka yrittäisi selvittää kokonsa virallisen mittataulukon avulla.

Lisäksi shoppailijan pitäisi vielä pystyä tulkitsemaan, onko vaate tarkoitettu väljästi istuvaksi vai tiukemmaksi. Se on myös makuasia, mutta sovittamatta voi olla vaikea löytää parhaalta näyttävää kokoa.

Vaatemerkit saavat lätkiä tuotteisiinsa ihan mitkä kokomerkinnät haluavat.

Pöljintä koko hommassa on, että esimerkiksi EU säätelee lukuisia muita asioita kurkkudirektiivi-legendan hengessä, mutta vaatemerkit saavat lätkiä tuotteisiinsa ihan mitkä kokomerkinnät haluavat. Sekä kuluttaja että ympäristö kiittäisivät, jos kaikkien vaatteiden mitoitus noudattaisi jonkinlaista standardia. Vaatekoot voisi myös ilmoittaa tarkemmin – siihen on jo olemassa ohjeistus. Silloin vältyttäisiin turhautumiselta sovituskopissa ja turhien nettikauppaostosten rahtaamiselta ympäri maailmaa. Shoppailu kun ei ole varsinainen ekoteko muutenkaan.

Toki se edellyttäisi, että myös ostajat ymmärtäisivät, että kokomerkintöjen ainoa tarkoitus on helpottaa sopivan vaatteen löytämistä. Tyylikkyys (tai ihmisarvo) ei ole kiinni vaatekoosta.

Kaksi kolmasosaa vaatteen ympäristövaikutuksista syntyy kotona.

Nykyteknologia on ihmeellistä. Maailman merissä lilluvista hylätyistä kalaverkoista ja rannoille huuhtoutuvista muovipulloista pystytään valmistamaan kauniita ja kestäviä vaatteita.

Muovijätteestä tehtyjä vaatteita markkinoidaan usein ekologisuudella. Kankaan valmistus muodostaa kuitenkin vain pienen osan vaatteen ympäristövaikutuksista, ja pesussa kierrätysmuovistakin valmistetuista vaatteista irtoaa mikromuovia.

Ovatko muovipulloista valmistetut vaatteet siis lopulta sen ympäristöystävällisempiä kuin muutkaan pukineet? Kysymys on monimutkainen, mutta vastuullisuus- ja kiertotalousasiantuntija Satumaija Mäki Suomen tekstiili ja muoti ry:stä lupaa yrittää vastata. 

– Jos verrataan kierrätyspolyesteristä tehtyä vaatetta ja neitseellisestä polyesteristä tehtyä vaatetta, kyllä kierrätyspolyesterin valmistukseen on kulunut vähemmän energiaa ja vettä. Haastavampaa on verrata kierrätyspolyesteriä vaikkapa puuvillaan, Mäki sanoo.

”Ympäristötietoinen ostaa laadukasta, pitkäikäistä ja tiettyyn käyttötarkoitukseen valmistettua.”

Muovijäte muuttuu vaatteiden materiaaliksi niin, että muovi puristetaan pieniksi rakeiksi, jotka sulatetaan ja kehrätään langaksi. Neitseellistä polyesteriä valmistetaan samalla tavalla – ero on vain siinä, että muovijätettä hyödynnettäessä ei tarvitse valmistaa raaka-aineeksi uutta muovia öljystä. Se pieni ero tekee kierrätysvaatteesta hiukan vastuullisemman valinnan.

Puuvillan tuotannossa taas on omat ongelmansa, kuten kemikaalien käyttö ja se, että puuvillaa valmistetaan tyypillisesti alueilla, joilla se kilpailee kasvatustilasta ruuaksi käytettävien kasvien kanssa. Vertailukelpoisia lukuja erilaisten vaatteiden koko elinkaaren ympäristövaikutuksista ei Mäen mukaan toistaiseksi ole kuluttajien saatavilla. 

Vaatteita pitkäkestoiseen käyttöön

Jotakin ympäristöystävällisistä valinnoista silti tiedetään.

– Kuluttajan kannalta ekologisin valinta olisi ostaa vaate, joka säilyy mahdollisimman pitkään käyttötarkoituksessaan, Mäki toteaa.

Ympäristötietoinen ostaa laadukasta, pitkäikäistä ja käyttötarkoitukseen sopivaa. Vaikka tekokuituinen urheilupaita ei olisi ympäristöystävällinen materiaalinsa puolesta, se kestää treenikäytössä hyvänä pidempään kuin puuvillapaita, jonka ominaisuudet eivät ole parhaat mahdolliset hikiliikuntaan.

”Muovin lisäksi myös puuvillan kierrätys on kehittymässä.”

Satumaija Mäen mukaan kaksi kolmasosaa vaatteen ympäristövaikutuksista tulee kotona, kun vaatetta pestään, silitetään ja kuivataan. Kaikista polyesteri- ja polyamidivaatteista irtoaa pesussa mikromuovia. Erityisen huonoon valoon on joutunut fleece, vaikka muovihippusia irtoaa kaikista muistakin synteettisistä tekokuiduista.

Mäki kuitenkin vakuuttaa, ettei kuluttajien tarvitse välttää tiettyjä materiaaleja pesukoneessa irtoavien mikromuovien takia.

– Suomessa jätevedenpuhdistamoilla saadaan yli 90 prosenttia mikromuoveista talteen, ja vaatteen ensimmäisten 5–10 pesun jälkeen muovin irtoaminen tasaantuu. 


Lähellä valmistettu on ekologinen

Osa vaatteen ympäristövaikutuksista muodostuu materiaalin ja tuotteen kuljettamisesta. Kuljetusten osuutta koko vaatteen elinkaaren ympäristövaikutuksista on vaikea arvioida, mutta nyrkkisääntö on, että mitä lähempänä materiaalit pystytään tuottamaan ja vaate valmistamaan, sitä parempi ympäristön kannalta. 

Harmi vain, että Suomessa valmistettuja vaatteita, joiden kaikki materiaalit olisi tuotettu Suomessa, ei marginaalisia poikkeuksia lukuun ottamatta ole. Jos osaa, voi tietysti kasvattaa lampaan, keritä sen villan, kehrätä siitä lankaa ja neuloa langasta villapaidan, mutta teollisesti valmistettuja täysin suomalaisia vaatteita ei löydy kaupoista. 

– Meillä ei ole esimerkiksi langankehrääjiä vaateteollisuuden tarpeisiin.

Toistaiseksi ympäristöystävällisin vaihtoehto on käyttää mahdollisimman pitkään niitä vaatteita, jotka jo omistaa. Kun uusi vaate on tarpeen, kierrätysmateriaalista valmistettu on parempi valinta kuin vastaavasta uudesta materiaalista valmistettu. Muovin lisäksi myös puuvillan kierrätys on Satumaija Mäen mukaan kehittymässä vauhdilla.