Aijai, älä väännä noin kovaa. Kuva: Shutterstock
Aijai, älä väännä noin kovaa. Kuva: Shutterstock

Kun vaatteistaan pitää hyvää huolta, ne kestävät käytössä pidempään. Oletko kuullut näistä nikseistä?

Vaatteet ovat käyttötavaraa, joten on luonnollista, että ne kuluvat ajan mittaan. Toisaalta olisi kiva, jos lempivaatteet pysyisivät hyvinä mahdollisimman pitkään, onhan se ekologistakin.

Kokosimme näppäriä vinkkejä, joiden avulla vaatteet ja kengät saa pysymään käyttökuntoisina mahdollisimman pitkään. Osa niistä on vanhoja ja hyväksi havaittuja, osa vähän kokeellisempia – omaa harkintaa kannattaa käyttää aina, ennen kuin ryhtyy jänniin kokeiluihin.

1. Estä farkkujen haalistuminen

Lähestulkoon mikään ei ole niin ärsyttävää kuin tummien farkkujen haalistuminen pesussa. Wikihow-sivuston mukaan sitä voi ehkäistä lisäämällä pesuaineen sekaan etikkaa – tai jos ei pelkää etikan voimakasta hajua, pesemällä farkut pelkällä etikalla. Markkinoilla on myös pesuaineita, joiden pitäisi ainakin hidastaa vaatteiden värien haalistumista.

2. Esikäsittele uudet farkut ennen pesua

Samaisessa Wikihow-artikkelissa neuvotaan esikäsittelemään tummat farkut ostamisen jälkeen niin, että väri tarttuu kankaaseen varmasti kunnolla. Se onnistuu liottamalla farkkuja vadillisessa kylmää vettä, johon on sekoitettu 2,5 desilitraa etikkaa ja ruokalusikallinen suolaa.

3. Kynsiviila pelastaa mokkakengät

Mokkanahkaisten kenkien puhdistamiseen on myynnissä pyyhekumimaisia puhdistussieniä, mutta tahroja voi kokeilla poistaa myös hankaamalla kevyesti kynsiviilalla, neuvoo Bright Side -sivusto, joka kokosi vaatteiden ja kenkien huoltovinkkejä.

4. Kiiltonahkakengät säihkyviksi

Ikkunanpesuaineen avulla kiiltonahkakenkien pinnan saa puhtaaksi ja kiiltäväksi. Suihkauta ja pyyhi rätillä.

Farkut kannattaa esikäsitellä viinietikalla ja suolalla ennen ensimmäistä pesua.

5. Veritahrat pois

Veritahrojen poistaminen vaatteista saattaa olla hankalaa, mutta vaate ei automaattisesti ole lopullisesti pilalla. Suolan tai ammoniakin ja kylmän veden yhdistelmän pitäisi auttaa. Sekoita kaksi ruokalusikallista suolaa tai ammoniakkia litraan kylmää vettä. Marttojen sivustolla vinkataan myös sekoittamaan teelusikallinen oksaalihappoa desilitraan vettä ja käsittelemään sitkeä tahra liuoksella ennen kuin pesee tekstiilin normaalisti.

Järeitä tahranpoistoaineita kannattaa aina kokeilla ensin johonkin huomaamattomaan kohtaan, esimerkiksi sisäsaumaan, jotta ei tule pilanneeksi lempivaatettaan.

6. Pakastamalla eroon hajuista

Esimerkiksi farkkuja ei tulisi pestä jokaisen käytön jälkeen – mitä harvemmin pesee, sitä pidempään ne säilyvät uudenkarheina. Moni väittää, että farkut raikastuvat, kun ne panee muovipussiin ja yöksi pakastimeen. Myös perinteistä tuulettamista kannattaa kokeilla, sillä etenkin pakkassäällä se voi olla jopa tehokkaampaa kuin varastoiminen kalapuikkopakkauksen kyljessä.

7. Suolakylpy pehmentää

Vanhojen ja jo karheiksi kuluneiden tekstiilien pitäisi pehmetä, kun niitä liottaa kolme vuorokautta suolavedessä. Sekoita puoli lasillista suolaa litraan vettä ja laita vaatteet likoamaan. Pese lopuksi normaalisti pesukoneessa.

Nypyt irtoavat myös tarranauhan karheaan pintaan.

8. Silkki tykkää hoitoaineesta

Silkkiset vaatteet tarvitsevat oman, niille tarkoitetun pesuaineen. Lisäksi huuhteluveteen voi laittaa teelusikallisen hiustenhoitoainetta, jonka pitäisi pehmentää kangasta.

9. Poista nypyt tarranauhan avulla

Erilliset nypynpoistajat ovat tarpeettomia, sillä nypyt irtoavat myös tarranauhan karheaan pintaan. Kannattaa kuitenkin huomioida, että kaikkein pehmeimpiin kankaisiin tarranauha saattaa tarrata liiankin tehokkaasti ja kuluttaa niitä entistä enemmän.

10. Mieti, pesetkö käsin

Joillekin vaatteille suositellaan käsinpesua, mutta nykyaikaisten pesukoneiden käsin- ja villapesuohjelmat ovat myös aika ässiä. Joskus kädet tuntuvat venyttävän tai hankaavan märkää kangasta vähän liikaakin, joten pesukone saattaa olla jopa hellävaraisempi vaihtoehto. Tarkista vain, että linkous on maltillinen.

Kasarilla heilui Kim Wilden takatukka, ysärillä Tanja Vienosen etuheitto. Koostimme julkkisten hiustyylejä vuodesta 1980 vuoteen 2000.

1980: Barbara Streisand

Embed from Getty Images

Kasarilla piti olla permis – aivan niin kuin laulaja Barbara Streisandilla

 

1981: Pirkko Arstila

Kuva: Sanoma-arkisto
Kuva: Sanoma-arkisto

Vuonna 1981 ilmava pottamalli sopi oikein hyvin tv-ruutuun. Kuvassa Pirkko Arstila MTV:n ensimmäisessä Kymmenen uutiset -lähetyksessä. 

 

1982: Kim Wilde

Embed from Getty Images

Kim Wilden takatukka oli kasarin alkupuoliskolla omaa luokkaansa.

 

1983: Brooke Shields

Embed from Getty Images

Brooke Shieldsin laineita ja kiiltoa tavoiteltiin sen jälkeen, kun tämä tuli tunnetuksi Sininen laguuni -elokuvasta.

 

1984: Anna-Liisa Tilus

Kuva: Sanoma-arkisto
Kuva: Sanoma-arkisto

Kasarilla taiteilijat saattoivat irrotella, mutta missit eivät. Kuvassa vuoden 1984 Miss Suomi Anna-Liisa Tilus, joka tunnetaan nykyään tv-kuuluttajana.

 

1985: Diana

Kuva: Reurters / Roy Letkey PN/CMC
Kuva: Reurters / Roy Letkey PN/CMC

Moni innostui 80-luvulla lyhyestä hiusmallista prinsessa Dianan takia.

 

1986: Samantha Fox

Embed from Getty Images

 

1987: Madonna

Kuva: Reuters / McKenna
Kuva: Reuters / McKenna

Madonna oli 80- ja 90-luvulla yksi suurimmista tyyli-ikoneista. Vuonna 1987 hän suki lyhyet hiuksensa usein taakse.

 

1988: Linda Evans

Kuva: handout / MTV
Kuva: handout / MTV

Dynastia-sarjasta tunnetuksi tulleen Linda Evansin elegantti tyyli 80-luvun puolivälin jälkeen.

 

1989: Roxetten Marie Fredriksson

Embed from Getty Images

Roxetten Marie Fredriksson teki lyhyen, vaalean hiustyylin tunnetuksi ympäri maailmaa.

 

1990: Julia Roberts

Pretty Woman -elokuvan jälkeen kaikilla piti olla kiharaa – aivan kuten Julia Robertsilla.

 

1991: Tanja Karpela

Etuheitto oli kova juttu 90-luvun alussa olivatpa hiukset minkä pituiset tahansa. Tässä vuoden 1991 Miss Suomi Tanja Vienosen (nykyään Karpela) tyylinäyte.

 

1992: Courtney Love ja Kurt Cobain

Embed from Getty Images

Kurt Cobain ja myös hänen puolisonsa Courney Love toivat grungetyylin myös hiuksiin.

 

1993: Sharon Stone

Embed from Getty Images

Basic Instinct -menestysleffan jälkeen Sharon Stonella nähtiin polkkatukka, jota hän piti joskus taakse sliipattuna, joskus keskijakauksella ja joskus rennosti korvien takana.

 

1994: Jennifer Aniston

Kuva: Reuters
Kuva: Reuters

Frendit-sarjan myötä moni marssi kampaajalle Jennifer Aniston kuva kädessään. Hiuksista tuli 90-luvun puolivälissä kenties matkituimmat maailmassa. 

 

1995: Taikapeilin Hanna-Riikka ja Nina Tapio

Kuva: Sanoma-arkisto / Michael Aston / A Station / WEA Records
Kuva: Sanoma-arkisto / Michael Aston / A Station / WEA Records

Taikapeilin Hanna-Riikan ja Ninan hiukset näyttivät 90-luvun puolivälissä tältä.

 

1996: Spice Girls

Kuva: Reuters
Kuva: Reuters

Myös Spaissareiden tyyliä kopioitiin 90-luvun puolivälin jälkeen päästä varpeisiin.

 

1997: Nylon Beatin Jonna ja Erin

Kuva: Sanoma-arkisto
Kuva: Sanoma-arkisto

Ysärin jälkipuoliskolla huivi rento ja cool - ainakin Naikkarit-fanien mielestä. Kuvassa Nylon Beatin Jonna ja Erin.

 

1998: Sarah Jessica Parker

Embed from Getty Images

Sinkkuelämää-sarjan myötä moni haaveili samanlaisista kiharoista, mitä Carriella (näyttelijä Sarah Jessica Parker) oli.

 

1999: Britney Spears

Kuva: Reuters
Kuva: Reuters

Britney Spears kahmi palkintoja vuonna 1999, minkä jälkeen hänestä tuli lapsien ja nuorten tyyli-ikoni hiuksia myöten.

 

2000: Paula Koivuniemi ja muut ”leidit”

Kuva: Sanoma-arkisto / Ulla-Maija Lähteenmäki
Kuva: Sanoma-arkisto / Ulla-Maija Lähteenmäki

Tässä Paula Koivuniemen, Katri Helenan ja Lea Lavenin hapsuotsis vuosimallia 2000. Kuvassa myös neljäs Leidit lavalla -artisti eli ja Marion Rung.

Tärkeintä Viivi Huuskalle on takin tarina. – Takki peittää sydämen, joten sen valinnassa kannattaa olla tarkkana, Viivi sanoo.

Takki on ensimmäinen asia, jonka näet toisesta, varsinkin Suomen sääolosuhteissa. Osittain juuri tämän takia ohjaaja Viivi Huuska, 28, rakastaa takkeja.

– Takilla voi luoda tunnetta. En voi enää mennä kirpputorille euron päiville, koska kaikki takit puhuttelevat minua.

Viivi Huuskan mielestä rotsi ei voi olla liian iso.

– Minulla on miesten XXL-kokoinen villakangastakki. Ystäväni nauravat, että se on liian iso. Olen eri mieltä. Rotsi ei voi olla koskaan liian reilu.

”Suurin osa takeistani on kierrätettyjä, löydettyjä tai ihmisten päältä ostettuja. Takki peittää sydämen, joten sen valinnassa kannattaa olla tarkkana.”

Viivi Huuska ei kuitenkaan osta mitä vain takkia, vaan sillä pitää olla tarina.

– Vaikka minulla on yli sata takkia, en usko kuluttamiseen ja uutena ostamiseen. Suurin osa takeistani on kierrätettyjä, löydettyjä tai ihmisten päältä ostettuja. Takki peittää sydämen, joten sen valinnassa kannattaa olla tarkkana.

Kukkatoppatakki on UFF-löytö. Se lämmittää joka säällä. Kuva: Juha Salminen
Kukkatoppatakki on UFF-löytö. Se lämmittää joka säällä. Kuva: Juha Salminen

Mummi matkassa

”Tärkein takkini on Lempi-isoäitini vanha. Hän kuoli kaksi vuotta sitten 102-vuotiaana, kovis nainen.

Kun menin käymään kotona Kankaanpäässä ensimmäisen kerran hänen poismenonsa jälkeen, äitini sanoi, että oli säästänyt minulle isoäidin takkeja.

Menin katsomaan takkeja yläkertaan. Rekissä roikkui 1950-luvun turkiksia ja niiden vieressä oudon näköinen, vaaleanvioletti kietaisutakki. Ajattelin, että haluan tämän, en muuta. Alakerrassa kysyin vanhemmiltani takin historiasta.

Äitini kertoi, että isoäitini käytti sitä lypsäessään. Hän oli maatilan tyttöjä. Kun käytin rotsia viime syksynä JVG:n Hartwall Arenan keikalla, ystäväni kehuivat sen mallia ja väriä.

Se on tärkein takkini. En tule koskaan luopumaan siitä. Kun käytän takkia, osa mummini historiasta kulkee mukanani. Se herättää kaipuuta.

Mummini oli supertärkeä. Katsoimme televisiosta Tangomarkkinoita ja biljardia. Samalla ajelin hänen pyörätuolillaan ympäri kämppää. Viimeisinä aikoina nukuimme käsi kädessä päiväunia. Mummini tunnisti minut loppuun saakka.”

Maasta löytynyt pilotti

”Olin elokuussa ystäväni kanssa Helsingin Sörnäisissä Kolme Kaisaa -ravintolassa. Puolenyön aikaan näin erään naisen päällä Adidaksen pilotin. Sanoin kaverilleni, että näitkö tuon takin, aivan mieletön.

Menimme juttelemaan naiselle. Kerroin hänelle, että nähdessäni mielenkiintoisen takin, kysyn, saisinko ostaa sen. Summa on aina 50 euroa. Nainen oli hämmentynyt. Hän alkoi kuitenkin kertoa takin historiaa.

Nainen sanoi löytäneensä takin kymmenen vuotta sitten maasta Amsterdamista. Tarinan lopuksi hän totesi, että takin on itse asiassa aika vaihtaa omistajaa. Teimme kaupat ja joimme oluet. Juttelimme hänen elämästään, minun elämästäni, naisena olemisesta.

Tilanne oli tärkeä, koska sain viettää hetken tämän ihmisen kanssa. Tällä hetkellä teen töitä Adidakselle. Myös he olivat otettuja stoorista.”

Sadepäivän pelastus

”Kaikilla pitäisi olla sadetakki, jonka selässä lukee oma nimi, koska sade on perseestä. Minulla on Vitunviivi. Olen ollut muutaman kerran ongelmissa nimeni vuoksi. En ymmärrä miksi. Sama oli Sannin Että mitähän vittua -kappaleen kanssa. Mikä siinä oli vaikeaa?

Ehkä sana ei sovi käytöstapoihin, mutta en sovi minäkään. Kun olin pieni, äitini kiroili enemmän kuin teini-ikäinen ja isäni oli merimies. Takissa tulee bosslady-olo.”

Viivi Huuska osti ja painatti sadetakkinsa Berliinissä Bread & Butter -muotifestivaaleilla. Kuva: Juha Salminen
Viivi Huuska osti ja painatti sadetakkinsa Berliinissä Bread & Butter -muotifestivaaleilla. Kuva: Juha Salminen