Kuva: Jyri Heikkinen / Saunalautta
Kuva: Jyri Heikkinen / Saunalautta
Kuva: Jyri Heikkinen / Saunalautta
Kuva: Jyri Heikkinen / Saunalautta
Kuva: Jyri Heikkinen / Saunalautta
Kuva: Jyri Heikkinen / Saunalautta
Kuva: Jyri Heikkinen / Saunalautta
Kuva: Jyri Heikkinen / Saunalautta
Kuva: Jyri Heikkinen / Saunalautta
Kuva: Jyri Heikkinen / Saunalautta
Kuva: Jyri Heikkinen / Saunalautta
Kuva: Jyri Heikkinen / Saunalautta

Brittiläinen Daily Mail kehuu joensuulaista saunalauttaa nerokkaaksi.

Suomalainen saunalautta herättää ihastusta ulkomailla. Daily Mail -lehti kirjoitti joensuulaisen kaveriporukan nerokkaasta saunalautasta tiistaina.

Projektin isä ja saunalautan ensimmäisen version rakentaja Santeri Hiltunen kertoo, että lautta on herättänyt median kiinnostuksen myös Japanissa, Italiassa, Ranskassa ja Hong Kongissa.

– Olemme olleet hämmentyneitä äkillisestä kiinnostuksesta, koska saunalautta on ollut toiminnassa jo niin pitkään, Santeri kertoo.

Saunalautta on neljäntoista kaverin projekti. Se sai alkunsa jo kymmenen vuotta sitten, kun saunalautan ensimmäinen versio rakennettiin. Paranneltu versio saunalautasta saatiin vesille vuonna 2010.

Saunalautta on vuokrattavissa noin 250 eurolla yhdeksi illaksi, eikä se ole mikä tahansa puuhökötys, vaan varsinainen lomakeskus, jossa on saunan lisäksi riippumattoja, grilli, torni ja paikka trampoliinille.

Saunalautta sijaitsee Joensuussa, mutta Santeri kertoo, että sillä on seilattu jopa Lieksaan ja takaisin, eli yhteensä noin 300 kilometrin matka.

Lisää kuvia Saunalautasta sen Facebook-sivuilla.

Lue myös:

Tuleeko tästä yhdeksän neliön minimökistä kansainvälinen hittituote?

Uskoisitko, että kotitöihin kuluu edelleen yhtä paljon tunteja kuin Kekkosen aikaan? Kolme pariskuntaa on keksinyt ratkaisun,
miten jokapäiväinen kiusa hoidetaan.

Naiset: Kotitaloustyö 1 tunti 35 minuuttia, kodin huoltotyö 10 minuuttia, lastenhoito 25 minuuttia, ostokset 30 minuuttia, muut kotityöt 15 minuuttia. Yhteensä: 2 t 55 min.

Miehet: Kotitaloustyö 45 minuuttia, huoltotyö 20 minuuttia, lastenhoito 10 minuuttia, ostokset 20 minuuttia, muut kotityöt 15 minuuttia. Yhteensä: 1 t 50 min.

Tältä näyttää ihmiselo Tilastokeskuksen ajankäyttötilastossa. Saman ajan voisi käyttää vaikka parisuhteen hoitamiseen, telkkarin katsomiseen, juoksulenkkiin tai henkisiin pyrintöihin. Mutta sen sijaan ihminen tupsuttelee tiskipöytää rätillä, huuhtelee rätin, puristaa kuivaksi, huomaa, että hella unohtui, pyyhkii hellan, miettii huomista ruokaa, huuhtelee rätin uudestaan.

Niin… tavallista. Mutta niin tärkeää! Kotityöt ovat keskeinen asia, kun on kyse parisuhteen onnellisuudesta. Aikasyöppö ylitse muiden, riidanaiheiden klassikko.

Kävimme kolmessa kodissa, joissa arki tuntuu sujuvan. Miten he sen tekevät?

Saara Mäkinen, 21, ja Lauri Mäkinen, 24, Turku. Yhteistä asumista takana 1,5 vuotta. Ratkaisu kotitöihin: keskustelu ja toisen huomiointi. Saara: petaus, tiskikoneen tyhjennys + täyttö + tiskaus (20 min.), pyykkien viikkaus (10 min.), kaupassa käynti (10 min.) Lauri: pyykit, 2 koneellista 30° (15 min.), kaupassa käynti (15 min.), ruoanlaitto, tiskikoneen tyhjennys + tiskaus (15 min.)
Saara Mäkinen, 21, ja Lauri Mäkinen, 24, Turku. Yhteistä asumista takana 1,5 vuotta. Ratkaisu kotitöihin: keskustelu ja toisen huomiointi. Saara: petaus, tiskikoneen tyhjennys + täyttö + tiskaus (20 min.), pyykkien viikkaus (10 min.), kaupassa käynti (10 min.) Lauri: pyykit, 2 koneellista 30° (15 min.), kaupassa käynti (15 min.), ruoanlaitto, tiskikoneen tyhjennys + tiskaus (15 min.)

HELPPOA KUIN HEINÄNTEKO

Tavallinen torstai Mäkisillä: Saara ja Lauri ovat kumpikin hoitaneet oman osuutensa, tuosta noin vain. Illansuussa kaksio on rauhallisen kaunis, tunnelma seesteinen. Tämä ei ole lavastus. Mäkisillä homma vain soljuu.

– Me tykätään molemmat tehdä ”hoidetaan tää pois” -hengessä, sanoo Saara.

Lauri toteaa, että molemmilla on suunnilleen sama käsitys tavoiteltavasta perustasosta: ei isoja roskia lattialla, tiskit hoidettu, tavarat paikoillaan. Kumpikin siivoilee itsenäisesti toisen ollessa töissä, ja välillä innostutaan yhdessä.

– Se on toisen kunnioittamista, että pitää kodin siistinä, Lauri miettii.

– Yhteinen arki on iso asia. Että kun tulet kotiin, ei alakaan ärsyttää mikään pikkuasia, Saara sanoo.

Kuulostaa pariterapeuttien fantasialta! Saara ja Lauri myöntävät olevansa tyytyväisiä avioliittoonsa. He ovat vähän yli parikymppisiä. Ehkä nuori sukupolvi on saavuttanut evoluutiossa jo jonkin korkeamman arjenhallinnan tason? Ainakin Mäkiset osaavat myös kommunikoida toiveistaan.

– Me kerrottiin yhteen muuttaessamme puolin ja toisin, mikä meille olisi tärkeää. Keskustelu on kantanut pitkälle! Ja ehkä sekin on auttanut, että kummallakaan ei vielä ollut mitään syvälle piintyneitä omia tapoja, Saara sanoo.

Näkemyseroja luonnollisesti on. Onko pesukoneen päällä sopiva paikka hammasharjalle? Saaran mielestä joo – pesukone on taso, jolla voi säilyttää asioita. Laurin mielestä ei – pesukone kuuluu likaisten paikkojen kategoriaan. Lauri toteaa oppineensa kotoa ehkä liiankin tarkkaa siisteyttä.

– Meillä taas oli äidin kanssa vähän boheemimpaa, Saara toteaa.

PIENTÄ EDISTYSTÄ

Jos Lauria ja Saaraa on uskominen, kotityöt ovat pikkujuttu, kun vain opettelee tavan laittaa asiat paikalleen. Ei mikään mysteeri.

Mutta tiedättekö, mikä on mysteeri? Se, että kotitöihin menee edelleen yhtä paljon aikaa kuin vuonna 1979 – siitä asti, kun suomalaisten ajankäyttöä on tutkittu. Kekkosen jälkeen on kuitenkin keksitty astianpesukoneet, pakastettu sipulisilppu, mikrokuitumopit…

– Se onkin erikoista – tosin tilastot ovat aidosti vertailukelpoisia vasta vuodesta 1988 lähtien. Kotitöiden sisällä on kyllä tapahtunut muutoksia: ruuanlaitto ja pyykkääminen eivät vie niin kauan kuin ennen, mutta siivoukseen menee entistä enemmän aikaa, toteaa ajankäyttöä tutkinut Anneli Miettinen Väestöliitosta.

Siivousvälineteollisuus ei siis ole hoitanut tuotekehityshommiaan kunnolla? Anneli Miettinen veikkaa, että kyse on ennemmin kasvaneesta tavaramäärästä.

– Ja onhan sellainen muutos tapahtunut, että miehet tekevät kotitöitä vähän enemmän kuin ennen. He eivät käytä perhevapaita, mutta tarttuvat peruslapsenhoitoon jo aivan reippaasti.

Se muutos vain tapahtuu häkellyttävän hitaasti. Isoisän aikainen epätasa-arvon kuilu alkaa tutkijoiden mukaan aueta heterosuhteissa siinä kohdassa, kun lapsi syntyy. Hoiva- ja kodinhoitovastuu luisuu äidin vastuulle.

Hanna Hokkanen, 32, ja Tuomas Kokkonen, 32,  Helsinki. Lapsi Kuutti, 2. Ratkaisu kotitöihin: pienet oikaisut, kaaoksen sieto. Hanna: pyykkikoneen täyttäminen (10 min.), asunnon imurointi (20 min.), yleistä raivausta (10 min.) Tuomas: pyykkikoneen tyhjennys (10 min.), asunnon imurointi loppuun (5 min.), tiskikoneen täyttö, pöydän siivous (15 min.), lapsen nukuttaminen (45 min.)
Hanna Hokkanen, 32, ja Tuomas Kokkonen, 32, Helsinki. Lapsi Kuutti, 2. Ratkaisu kotitöihin: pienet oikaisut, kaaoksen sieto. Hanna: pyykkikoneen täyttäminen (10 min.), asunnon imurointi (20 min.), yleistä raivausta (10 min.) Tuomas: pyykkikoneen tyhjennys (10 min.), asunnon imurointi loppuun (5 min.), tiskikoneen täyttö, pöydän siivous (15 min.), lapsen nukuttaminen (45 min.)

IHANA PERJANTAI

Helsinkiläiset Hanna Hokkanen ja Tuomas Kokkonen ovat päätyneet parisuhteessaan vaiheeseen, jossa kotityöt varastavat shown Netflixiltä, harrastuksilta ja biletykseltä: ruuhkavuosiin.

Tänäkin perjantai-iltana he ovat kotosalla. Pesukone on jo surrannut, ruokana oli Tuomaksen edellispäivänä tekemää makaronilaatikkoa ja noutokiinalaista. Keittiö pitää vielä kuurata, ehkä korjata lattialta sotkua Kuutin jäljiltä. Rentoutuminen ei ole ohjelmassa ennen iltakymmentä. Sitä ennen vaihtoehdot ovat lapsen kanssa touhuaminen ja kotityötouhuaminen. Kotityöt ovat joskus rennompi vaihtoehto.

– Mutta ei meillä juuri riidellä työnjaosta…

Sehän on hieno juttu!

– … meillä ollaan passiivis-aggressiivisia!

Vapaan, rennon ajan puute kiristelee Hannan ja Tuomaksen hermoja. Tekisi vähän mieli valittaa toisen tekemättä jättämisistä, mutta toisaalta tietää itsekin jättävänsä paljon kesken. Tekemistä on niin paljon.

– Kotityötilanne on jatkuvasti vähän kaaos. Ennen lasta pystyi jättämään jonkun päivän vain väliin. Nyt on pakko laittaa koko ajan ainakin ruokaa. Se on sellainen asia, jonka mielelläni jättäisin väliin, en nauti siitä millään tavalla, Tuomas sanoo.

Hanna taas melkein tykkää imuroida, mikä on hyvä, koska kissojen ja päiväkotipihan hiekan takia sitä pitää tehdä monta kertaa viikossa. Molemmat ovat myös aika hyviä sietämään pientä kaaosta.

– Me ei tehdä mitään turhaa: ei pedata, ei silitetä, käytetään valmiiksi pilkottuja tuoreksia. Lattioita ei luututa suunnilleen koskaan. Se on kyllä kauheaa. Milloinkohan ne on viimeksi luututtu?

Näkyy tuossa tosiaan jokin tahra. Onko se kuulakärkikynää, jolla lapsi on suhertanut? Tuomas käväisee komerossa hakemassa välineet.

– Taikasienellä se lähtee!

MIKSEI MEILLÄ

Varmaan huomasittekin äskeisten pariskuntien erityislaatuisuuden? Mäkisten ja Hokkanen-Kokkosen talouksissa kotityöt jakautuvat tasan, ja se ei ole tavallista. Naiset tekevät Suomessa noin 60 prosenttia kotitöistä, eikä se siihen lopu: tilastossa ei nimittäin näy metatyö. Metatyöllä tarkoitetaan esimerkiksi sen ennakoimista, että jossain välissä on käytävä kaupassa, että täytyy muistaa ilmoittaa lapsi parkour-kurssille, että mummon 70-vuotispäivälahja on ideoitava lauantaiksi. Useimmiten nainen hoitaa metatyön.

Tilastoissa ei näy sekään, imuroiko toinen sen takia, että toinen patistaa. Sellaisella on merkitystä parisuhdetyytyväisyyden kannalta, koska useimmat naiset eivät halua olla kotitalouksiensa komentokeskuksia.

Parisuhteissa elää paljon marttyyreita ja vastuunpakoilijoita. Miksiköhän?

Sukupuolentutkija Raisa Jurvan mukaan kulttuuri muuttuu hitaasti. Ideatasolla eletään uutta aikaa, mutta arkielämässä perinteisiin rooleihin luiskahtaminen on luontevinta.

– Ja kyllä yhteiskunnalla on sukupuolille erilaiset oletukset. Jos mies sanoo, että aikoo olla vauvan kanssa kuukauden kotona, todetaan että wow, hienoa! Jos taas nainen sanoo olevansa vauvan kanssa puoli vuotta kotona, tulee ihmettelyä. ”Ai, niin vähän?”

Poliittisilla päätöksillä, vaikka perhevapaiden jakamispakolla, voisi vaikuttaa asenteisiin, mutta tässä taitaa vielä kestää. Sitä ennen naisilla on käytössään onneksi naisvalitus! Se on tutkija Lauren Berlantin termi ja tarkoittaa sitä, miten naiset jakavat ystäviensä kanssa epätasa-arvon kokemustaan eli valittavat puolisoistaan. Sukupuolentutkija Raisa Jurva on tutkinut Suomessa naisvalitusta yhdessä Tiina Sihdon, Annukka Lahden ja Heidi Elmgrenin kanssa.

– Naisvalitus voi voimaannuttaa ja luoda yhteisyyttä, ja se on sinänsä hyvä asia. Toisaalta se ei välttämättä muuta mitään, se pitää osaltaan perinteisiä asetelmia paikallaan.

VOI MARTTA, MARTTA!

Hokkasten-Kokkosten kodissa koittaa kohta lapsen nukkumaanmenoaika. Kuutti syö parhaillaan iltapalaa ja varmistaa vanhemmilleen päivän viimeiset mikrokuituaskareet: hän lusikoi jugurttia maitolasiin ja lattialle. Pian hän varmasti tarraa tahmaisilla käsillään kaikkiin lähellä oleviin pintoihin… juuri noin! Sitten koittaa enää nukutussessio. Illalla vanhemmat voivat pitää pienen tauon puuhailusta, jos eivät sitten päätä tehdä huomista ruokaa jo ennakkoon.

Olisiko tässä kohdassa syytä pysähtyä ja miettiä, miksi pitää edes olla siistiä? Ei kukaan käske luuttuamaan lattiaa tai tekemään lämmintä ruokaa, ja silti siitä stressataan.

– Vaikka nämä voidaan nähdä yksityisasioina, emme me ole vapaita yhteiskunnan normeista, Raisa Jurva sanoo.

Norminmukaisen lapsiperheen kodin pitää olla siisti, vaikka pariterapeutitkin neuvovat ottamaan rennommin ja laskemaan standardeja. Samaa sanoi kyllä jo eräs Jeesus aikanaan. Kuuluisassa Raamatun kertomuksessa hän ojensi Marttaa siitä, että tämä puuhaili liikaa keittiössä, kun olisi pitänyt jutella henkeviä kuten Maria-siskonsa. Luultavasti Jeesukselle kuitenkin maistui Martan leipoma happamaton leipä siistissä atriumissa. Vielä 2 000 vuotta myöhemmin Jeesuksen kotityön väheksyntä otti niin paljon päähän, että Martta-liitto otti nimensä Martalta.

Raisa Jurva haluaisi kiinnittää huomiota siihen, että nimenomaan naisia neuvotaan laskemaan siisteysstandardeja. Tasa-arvon saavuttaminen parisuhteessa olisi siis sekin naisten työtä.

– Nainen asetetaan vastuuseen siitäkin, jos hän ei ole onnistunut muuttamaan epätasa-arvoista tilannetta kotonaan. Pikemminkin tässä täytyisi vaatia miehiltä enemmän.

Susanna Rosenberg, 34, ja Mika Rosenberg, 36, Espoo. Yhteistä asumista takana reilu vuosi.  Ratkaisu kotitöihin: ulkoistaminen. Susanna: järjestelyä, tiskikone (15 min.), pyykit (10 min.), remonttia (1 t 30 min) Mika: remonttia (2 t 30 min.)
Susanna Rosenberg, 34, ja Mika Rosenberg, 36, Espoo. Yhteistä asumista takana reilu vuosi. Ratkaisu kotitöihin: ulkoistaminen. Susanna: järjestelyä, tiskikone (15 min.), pyykit (10 min.), remonttia (1 t 30 min) Mika: remonttia (2 t 30 min.)

JOKU MUU TÖIHIN

Kas! Nyt löytyi pariskunta, joka melkein pääsee virallisen tilaston tasolle kotityömäärässään: Susanna, 1 t 55 min., Mika, 2 t 30 min. Salaisuus on kaiken vapaa-ajan vievä remontti. Peruskotityötä taas on tehty hyvin vähän. Silti Rosenbergien kotona kaikki on tip top ja pinnat kiiltävät. Pöydällä olevien leivonnaisten tekemiseen on mennyt vähintään kolme tuntia. Mutta kenen aikaa? Ei Susannan eikä Mikan.

– Me ulkoistetaan kaikki, mitä voidaan – kaikki sellainen, missä tekotavalla ei ole niin väliä, he kertovat.

Remontissa on todellakin väliä tekotavalla. Kahden kontrollifriikin on pakko tehdä se itse, joten kotitöihin ei nyt ole aikaa eikä paukkuja. Ne eivät ole Rosenbergien suosikkipuuhaa muutenkaan, ja heillä on varaa ostaa palveluja: miksei siis ulkoistaisi? Sillä keinolla aika moni pariskunta nykyään vähentää riitelyäkin.

– Noista leivoksista osa on latvialaisen Ilzen tekemiä, muut algerialaisen Mounian. Ne on tilattu kotiruuan välityspalvelusta, jota käytämme paljon.

Lisäksi Rosenbergeillä käy siivooja kodinhoitopalvelun kautta. Kun tänne kutsutaan ystäviä illalliselle, isäntäväki keskittyy isännöimään: siivooja on käynyt samana aamupäivänä, ja ruuat tulee tekemään ammattikokki.

– Ja seuraavaksi, jos tämä remontti on joskus ohi, ulkoistan kasvojenhoidon, jotta saan kaiken betonipölyn irti, Susanna miettii.

Ajat ovat muuttuneet. Jos tässä välissä oli muutama sellainen vuosikymmen, jolloin oli kunnia-asia hoitaa kaikki arjen askareet itse, enää ei ole. Siivoojan palkkaaminen alkaa olla ylemmän keskiluokan perusjuttuja, ja siihen kannustetaan kotitalousvähennyksellä.

Susannan mielestä kotitalousvähennyksen lisäksi tarvittaisiin myös hyvinvointivähennys, jotta myös kampaaja- ja hierojakäynnit voisi vähentää. Se työllistäisi palvelualoja ja toisi talouteen hyvää pöhinää.

– Onkohan sellaista palvelua, että joku kävisi kodeissa kastelemassa kasveja ja pyyhkisi niistä pölyt? Meillä meinaavat kuolla, Mika pohtii.

Siivooja on todistettavasti pelastanut monta parisuhdetta arkikinastelulta, mutta onhan näitä muitakin keinoja. Kotitöiden Excel-taulukointi. Rakentava keskustelu. Selkeä vastuunjako. Tosiasioiden hyväksyminen. Aina jää tietysti jotain kränää, myös Rosenbergeilla. Mikan mielestä Susanna voisi olla remontoinnissa napakampi, ja Susannan mielestä Mika voisi olla siitä ihan hiljaa.

– Jonkun on myös korjattava kahvikupit koneeseen ja pestävä pyykit, vaikka sellaistahan sä et laske työksi ollenkaan…

Laatuaikaa omilla valinnoilla

Mysteeri: Kotityöt nielevät yhä saman verran tunteja kuin Kekkosen aikaan! Kolme paria paljastaa, miten niistä selviää helpommalla

Naiset, maailma ei muutu valittamalla vaan tekemällä valintoja - ja toimimalla sitten arvojensa mukaan. Itse lähdin siitä ajatuksesta että miksi minun aikani olisi vähemmän tärkeää kuin kumppanin? Valinta oli lopulta helppo! Ulkoistin siis miehen. Kaiken kun saa nykyään tosiaan ostopalveluina. Nuorilla naisilla kaikki mahdollisuudet valita. Älä tyydy! Jos näin helpon asian toteuttaminen on vaikeaa, miten onkaan kriisin hetkellä.Mieti myös mitä esimerkkiä tarjoat omille lapsillesi? Omalla...
Lue kommentti

Varoitus: tämä juttu sisältää kuvia kirjahyllyistä, joissa ei joidenkin mielestä ole yhtään mitään järkeä.

Vaikka tulevaisuudenennustajat ovat jo pitkään povanneet kirjahyllyjen katoa moderneista kodeista, moni lukutoukka pitää teoksia pullottavia hyllykköjään yhä arvossaan.

Viime aikoina kirjahyllyjen järjestämisestä on tullut lähes taiteenlaji. Yksi tykkää erotella kirjat genren mukaan, toinen haluaa ne tarkkaan aakkosjärjestykseen. Osa kirjarakkaista on innostunut järjestämään hyllynsä opusten värin mukaan.

Monelle tärkein kriteeri hyllyn järjestystyylin valinnassa on se, että löytää haluamansa kirjan vaivattomasti. Yksi tämän hetken suosituimmista kirjahyllytrendeistä ei kuitenkaan moisesta käytännöllisyydestä piittaa.

Sisustuspiireissä kohistaan juuri nyt hyllynjärjestystyylistä, jossa kirjat asetellaan perin epäloogisella tavalla. Eli väärinpäin tähän tyyliin:

 

A post shared by Frostbeard Studio (@frostbeardmpls) on

 

A post shared by @dwellinggawker on

 

A post shared by Dues Home (@dueshome) on

Jos tykkää minimalistisesta ja rauhallisesta sisustuksesta, hittihylly todennäköisesti iskee. Kyllähän vaaleat sivut saavat kirjarivit näyttämään raikkailta ja yhtenäisiltä.

Moni runsaasti lukeva kuitenkin miettii: mitä järkeä? Me Naisten konsultoimat kirjafanaatikot vaikuttavat lähinnä järkyttyneiltä hittihyllystä.

– Jos omistaa parikymmentä kirjaa, niin mikäs tässä. Toimii varmaan sisustajilla, muttei oikeasti kirjoja lukevilla ikinä, yksi toteaa.

– Täyttä hulluutta, sanon minä, toinen toteaa.

Mitä mieltä sinä olet? Kerro kommenteissa!