Palvelutalo Rudolf kuvattuna vuonna 2014. Nuorten yksiöissä on oma keittiö, parveke, vessa ja suihku. Kuva: Sanoma-arkisto/Benjamin Koskela
Palvelutalo Rudolf kuvattuna vuonna 2014. Nuorten yksiöissä on oma keittiö, parveke, vessa ja suihku. Kuva: Sanoma-arkisto/Benjamin Koskela

Ainakin 150 nuorta haluaa yksiön vanhusten palvelutalosta. – Mielikuva siitä, että nuoret eivät haluaisi olla tekemisissä vanhusten kanssa, ei kokemukseni mukaan pidä paikkansa, asumiskokeilun projektipäällikkö Miki Mielonen sanoo.

Vuokra 250 euroa kuussa, ei takuuvuokraa, neliöitä 23, sijainti Helsingin Laajasalossa ja naapurina 150 ikäihmistä. 

Näillä asioilla Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskus houkuttelee nuoria asumaan lähelle ikäihmisiä. (Ilmoituksen näet täältä.)

Yksiöt eivät siis sijaitse aivan perinteisellä asuinalueella, vaan palvelutalo Rudolfissa. Nuorisokeskuksen ainoina vaatimuksena uusille asukkaille on se, että he ovat alle 25-vuotiaita, sitoutuvat viettämään aikaa vanhusten kanssa 3–5 tuntia viikossa ja ovat valmiita tekemään vuoden vuokrasopimuksen.

Ilmoitus uudesta kokeilusta on tuottanut tulosta, sillä asuntohakemuksia oli maanantai-iltaan mennessä tullut jo noin 150. Idea huomattiin myös ulkomailla ja siitä uutisoi muun muassa BBC.  Hankkeen projektipäällikkö Miki Mielonen on tyytyväinen.

– Nyt päänvaivaa tuottaa enää valinta, sillä yksiöitä on tarjolla vain kolme. Kutsumme ensin parikymmentä nuorta ryhmähaastatteluihin ja sitten ehkä kuusi ihmistä yksilöhaastatteluihin. Yritämme valita asukkaat ennen jouluaattoa, sillä muutto on jo tammikuussa, Mielonen kertoo.

"Nuoret saavat elää normaalia elämää"

Kokeilu on osa Oman muotoinen koti -hanketta, jonka tarkoitus on, että nuoret ja vanhukset kohtaisivat arjessa.

– Mielikuva siitä, että nuoret eivät haluaisi olla tekemisissä vanhusten kanssa, ei minun kokemukseni mukaan pidä paikkansa. Olen lukenut kolmasosan hakemuksista, ja niistä selviää, että monet nuoret haluavat oppia vanhuksilta ja auttaa heitä. He myös kunnioittavat vanhuksia.

Nuorisoasiankeskus painottaa valinnoissa hakijoiden innostusta kehittää nuorten ja vanhusten yhteisasumista sekä kiireellistä asunnontarvetta. Mielosen mukaan maksuhäiriömerkintäkään ei välttämättä ole este, jos on pystynyt hoitamaan vuokransa.

Entäpä uudet asukkaat: millaisia sääntöjä heidän pitää noudattaa – saavatko he järjestää esimerkiksi juhlia?

"Ehkä jonkinlaisia desibelirajoituksia on hyvä noudattaa."

– Lähtökohtana on, että nuoret voivat elää asunnoissaan ihan normaalia elämää. He voivat tietenkin tulla ja mennä miten haluavat sekä viedä asuntoon kavereita – ihan niin kuin missä tahansa. Tietysti jos bilettämisestä puhutaan, niin ehkä jonkinlaisia desibelirajoituksia on hyvä noudattaa. Mutta niistä sovimme yhdessä kaikkien asukkaiden kanssa.

Idea Hollannista

Idea kokeiluun on saatu Hollannista, josta on Mielosen mukaan onnistuneita kokemuksia.

– Yksi hollantilaisen palvelutalon yksiössä asunut kaveri kertoi, että siellä suurin ”ongelma” oli se, että vanhukset saattavat katsoa televisiota liian kovalla. Myös oman kokemukseni mukaan vanhukset tykkäävät, että ympärillä on elämisen ääniä ja meininkiä.

Vaikka asukasvalinnoissa painotetaan kiinnostusta vanhuksia kohtaan, Mielosen mukaan kyse ei missään nimessä ole hoitotyöstä.

– Henkilökunta hoitaa omat tehtävänsä, ja nuorten tehtävä on viettää vanhusten kanssa aikaa. Tuntimääräkään ei ole lukkoon lyöty, vaan tässä haetaan nuoria, joilla on asenne kunnossa.

Haku asuntoihin päättyy tänään 8.12.