Palvelutalo Rudolf kuvattuna vuonna 2014. Nuorten yksiöissä on oma keittiö, parveke, vessa ja suihku. Kuva: Sanoma-arkisto/Benjamin Koskela
Palvelutalo Rudolf kuvattuna vuonna 2014. Nuorten yksiöissä on oma keittiö, parveke, vessa ja suihku. Kuva: Sanoma-arkisto/Benjamin Koskela

Ainakin 150 nuorta haluaa yksiön vanhusten palvelutalosta. – Mielikuva siitä, että nuoret eivät haluaisi olla tekemisissä vanhusten kanssa, ei kokemukseni mukaan pidä paikkansa, asumiskokeilun projektipäällikkö Miki Mielonen sanoo.

Vuokra 250 euroa kuussa, ei takuuvuokraa, neliöitä 23, sijainti Helsingin Laajasalossa ja naapurina 150 ikäihmistä. 

Näillä asioilla Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskus houkuttelee nuoria asumaan lähelle ikäihmisiä. (Ilmoituksen näet täältä.)

Yksiöt eivät siis sijaitse aivan perinteisellä asuinalueella, vaan palvelutalo Rudolfissa. Nuorisokeskuksen ainoina vaatimuksena uusille asukkaille on se, että he ovat alle 25-vuotiaita, sitoutuvat viettämään aikaa vanhusten kanssa 3–5 tuntia viikossa ja ovat valmiita tekemään vuoden vuokrasopimuksen.

Ilmoitus uudesta kokeilusta on tuottanut tulosta, sillä asuntohakemuksia oli maanantai-iltaan mennessä tullut jo noin 150. Idea huomattiin myös ulkomailla ja siitä uutisoi muun muassa BBC.  Hankkeen projektipäällikkö Miki Mielonen on tyytyväinen.

– Nyt päänvaivaa tuottaa enää valinta, sillä yksiöitä on tarjolla vain kolme. Kutsumme ensin parikymmentä nuorta ryhmähaastatteluihin ja sitten ehkä kuusi ihmistä yksilöhaastatteluihin. Yritämme valita asukkaat ennen jouluaattoa, sillä muutto on jo tammikuussa, Mielonen kertoo.

"Nuoret saavat elää normaalia elämää"

Kokeilu on osa Oman muotoinen koti -hanketta, jonka tarkoitus on, että nuoret ja vanhukset kohtaisivat arjessa.

– Mielikuva siitä, että nuoret eivät haluaisi olla tekemisissä vanhusten kanssa, ei minun kokemukseni mukaan pidä paikkansa. Olen lukenut kolmasosan hakemuksista, ja niistä selviää, että monet nuoret haluavat oppia vanhuksilta ja auttaa heitä. He myös kunnioittavat vanhuksia.

Nuorisoasiankeskus painottaa valinnoissa hakijoiden innostusta kehittää nuorten ja vanhusten yhteisasumista sekä kiireellistä asunnontarvetta. Mielosen mukaan maksuhäiriömerkintäkään ei välttämättä ole este, jos on pystynyt hoitamaan vuokransa.

Entäpä uudet asukkaat: millaisia sääntöjä heidän pitää noudattaa – saavatko he järjestää esimerkiksi juhlia?

"Ehkä jonkinlaisia desibelirajoituksia on hyvä noudattaa."

– Lähtökohtana on, että nuoret voivat elää asunnoissaan ihan normaalia elämää. He voivat tietenkin tulla ja mennä miten haluavat sekä viedä asuntoon kavereita – ihan niin kuin missä tahansa. Tietysti jos bilettämisestä puhutaan, niin ehkä jonkinlaisia desibelirajoituksia on hyvä noudattaa. Mutta niistä sovimme yhdessä kaikkien asukkaiden kanssa.

Idea Hollannista

Idea kokeiluun on saatu Hollannista, josta on Mielosen mukaan onnistuneita kokemuksia.

– Yksi hollantilaisen palvelutalon yksiössä asunut kaveri kertoi, että siellä suurin ”ongelma” oli se, että vanhukset saattavat katsoa televisiota liian kovalla. Myös oman kokemukseni mukaan vanhukset tykkäävät, että ympärillä on elämisen ääniä ja meininkiä.

Vaikka asukasvalinnoissa painotetaan kiinnostusta vanhuksia kohtaan, Mielosen mukaan kyse ei missään nimessä ole hoitotyöstä.

– Henkilökunta hoitaa omat tehtävänsä, ja nuorten tehtävä on viettää vanhusten kanssa aikaa. Tuntimääräkään ei ole lukkoon lyöty, vaan tässä haetaan nuoria, joilla on asenne kunnossa.

Haku asuntoihin päättyy tänään 8.12.

Hämä-hämä-häkki kiipes langalle!

Kun sisällä näkee hämähäkin, reaktio on yleensä kutakuinkin ”yäk, tapa se!” Monille hyönteiset aiheuttavat puistatusta erityisesti sisätiloissa. Todellisuudessa hämähäkkiä ei kuitenkaan kannata tappaa.

Hämähäkin tappamiseen ei ole yhtään hyvää syytä, kuten Luonnontieteellisen keskusmuseon hämähäkkiasiantuntija Timo Pajunen asian ilmaisee.

– Hämähäkit ovat tärkeä osa luonnon ekosysteemiä. Niitä on Suomen luonnossa paljon ja ne syövät isoja määriä hyönteisiä ja jopa toisia hämähäkkejä. Joku on varmaan arvioinutkin, millaisia ötökkämassoja hämähäkit käyttävät ravinnokseen, mutta paljon kuitenkin.

”Sisätiloissa asuvat hämähäkit syövät kaikkia muita ötököitä, joita sisälle pääsee.”

Suomessa asustelevat hämähäkit eivät myöskään ole vaarallisia. Parhaimmillaan niistä voi olla hyötyä.

– Sisätiloissa asuvat hämähäkit syövät kaikkia muita ötököitä, joita sisälle pääsee. Sisätiloihin kuitenkin eksyy kaikenlaista: esimerkiksi viemäreistä voi nousta sokeritoukkia, joita hämähäkit sitten käyttävät ravintonaan, Pajunen sanoo.

Siinä missä hämähäkit eivät aiheuta sisätiloissa harmia, sokeritoukat voivat päätyä esimerkiksi ruokatarvikkeiden joukkoon. Jos pitäisi siis valita kahden pahan väliltä, hämähäkki on loppujen lopuksi mieluisampi kaveri.

”Suomessa on sellaisiakin lajeja, jotka pystyvät puremaan niin, että ihmisen iho menee rikki.”

Kaikki eivät kuitenkaan kaikesta huolimatta halua hämähäkkejä lähettyvilleen. Silloin on turvallisinta kuljettaa kahdeksanjalkainen toveri esimerkiksi pienessä purkissa ulos.

– Niitä hämähäkkejä, joita sisällä yleensä elää, voi ottaa varovaisesti käteenkin. Suomessa on toki sellaisiakin lajeja, jotka tarpeeksi isoiksi kasvaessaan pystyvät puolustautuessaan puremaan niin, että ihmisen iho menee rikki. Joidenkin purema voi olla kivuliaskin, Pajunen huomauttaa.

Hän itse jättää suurimmaksi osaksi hämähäkit rauhaan. Jos niistä on harmia, hän käyttää purkkia. 

– Sen avulla vien sisälle eksyneen hämähäkin ulos.

M83

Älä tapa sisälle eksynyttä hämähäkkiä! Hämähäkkiasiantuntija kertoo, miksi pitkäjalat kannattaa jättää rauhaan

Jooei kirjoitti: Riippuu täysin paikasta ja lajista. Viimeksi tapoimme 5 mustaa leskeä kotoa, jotka olivat purreet avopuolisoani 3 kertaa. Teholle niin että heilahti. Siinä sen jälkeen yritä siinä pitää rauhaa pystyssä näiden öppiäisten kanssa. Mustaleski on Pohjois-Amerikkalainen lajike joka viihtyy lämpimissä olosuhteissa ja niitä ei ole suomessa havaittu koskaan. Ruotsissa on ollut yksi havainto.
Lue kommentti

Oletko aina harmitellut, miten ärsyttävää hellan nuppeja on putsata? Twitterissä leviää kätevä niksi puhdistamiseen liittyen. 

Kauri Tervashonka tuskaili 10 vuotta hellan liesilevyn nuppien putsaamisen vaikeutta. Eipä tuskaile enää. Hänelle selvisi, että namiskat saa irti. Nuppien irrottaminen tekee siivoamisesta paljon helpompaa. 

 

– Olin tilannut siivousfirman kautta loppusiivouksen asuntoon ja he irrottivat nuo namiskat siivousta varten. Siitä opin itsekin tämän, jo asunnosta poismuuttaneena, Kauri kommentoi Me Naisille. 

Kauri ei ole ainut, jonka elämä helpottui tämän oivaltamisesta. Twiitti on kerännyt useita kommentteja. 

”Siis mitä hemmettiä?? Miksei kukaan oo kertonut??”

”Mä. En. Kestä. Oli pakko iltakymmenen jälkeen testata ja joo, irtosivat. Pesuhommiksi meni. Miten niin somesta ei ole hyötyä?! Kiitos!

”Kerrankin hyödyllinen päivitys! Kiitos!”

Nuppien laittamista takaisin väärään asentoon ei tarvitse pelätä, sillä nupit menevät paikoilleen vain yhdessä tietyssä asennossa. 

On kuitenkin yksi moka, jota kannattaa varoa.

Nuppeja ei kannata keittää pyykinpesupulverivedessä, sillä erään twiittaajan kokemuksen mukaan numerot lähtevät irti samalla. Astianpesukoneessa peseminen sen sijaan on turvallista.