”Samuli Suonperän taulussa on upeat värit, mutta nyt tuntuu siltä, että teos on elänyt elämänsä. Olen ajatellut hankkia sen tilalle Jere Hietalan Afrikka-aiheisen valokuvan.”
”Samuli Suonperän taulussa on upeat värit, mutta nyt tuntuu siltä, että teos on elänyt elämänsä. Olen ajatellut hankkia sen tilalle Jere Hietalan Afrikka-aiheisen valokuvan.”

”Kuvan kitara on sama, joka minulla on myös levyn kannessa. Samuli toi julkkareihin lahjaksi tämän taulun. Hän oli minun tietämättäni räjäyttänyt kitaran ja kuvannut sen. Ei se haitannut, taulu on siisti ja kitara oli jo ottanut vähän kolhuja.”
”Kuvan kitara on sama, joka minulla on myös levyn kannessa. Samuli toi julkkareihin lahjaksi tämän taulun. Hän oli minun tietämättäni räjäyttänyt kitaran ja kuvannut sen. Ei se haitannut, taulu on siisti ja kitara oli jo ottanut vähän kolhuja.”

Kahvikone oli rakkautta ensi silmäyksellä. ”Kahvinkeittimen luona on kodin tärkein paikka”, muusikko Kim Herold sanoo. Kuvat: Juha Salminen
Kahvikone oli rakkautta ensi silmäyksellä. ”Kahvinkeittimen luona on kodin tärkein paikka”, muusikko Kim Herold sanoo. Kuvat: Juha Salminen

Yleiskoneella täräytetään smoothieta sekä jälkkäreitä, joiden reseptit tietää Kimin tyttöystävä.
Yleiskoneella täräytetään smoothieta sekä jälkkäreitä, joiden reseptit tietää Kimin tyttöystävä.

”Keskimmäinen kitara on Taylor-merkkinen keikkakitarani. Siitä pidän vähän parempaa huolta kuin muista. Minulla kun on tapana onnistua rikkomaan usein tavaroita.”
”Keskimmäinen kitara on Taylor-merkkinen keikkakitarani. Siitä pidän vähän parempaa huolta kuin muista. Minulla kun on tapana onnistua rikkomaan usein tavaroita.”

”Got Questions on minulle tärkeä kirja. Se vastaa moniin tärkeisiin kysymyksiin meille, joita henkiset asiat kiinnostavat.”
”Got Questions on minulle tärkeä kirja. Se vastaa moniin tärkeisiin kysymyksiin meille, joita henkiset asiat kiinnostavat.”

Aurinkolasit ovat osa sisustusta.
Aurinkolasit ovat osa sisustusta.

Tässä kodissa imuroinnista vastaa muusikko Kim Herold. Niin voi käydä, kun häviää tyttöystävälleen korttipelissä.

Onpa täällä siistiä!

Aivan Helsingin keskustan tuntumassa, kivitalon ensimmäisessä kerroksessa on asunto, jossa on hiirenhiljaista. Ikkuvat avautuvat rauhalliselle sisäpihalle. Kaikkialla on vaaleaa. Tavarat ovat kauniisti paikoillaan, kymmenet aurinkolasitkin on aseteltu osaksi harkittua sisustusta.

Vaaleiden sävyjen harmoniaa rikkoo muutama näyttävä taulu. Ne ovat asukkaiden ystävien käsialaa.

Kaksiossa asuu muusikko Kim Herold, 35, yhdessä tyttöystävänsä kanssa.

– Vaaleat värit luovat tilan tuntua, kunhan varoo sairaalafiilistä, Kim sanoo.

Seinät kaatuivat

Kodin pitäminen siistinä ei ole Kimille ongelma. Hän sanoo tarttuvansa imuriin mielellään.

Nyt on kyllä pieni pakkokin, sillä vuosi sitten Kim hävisi tyttöystävälleen korttipelin, jonka panoksena olivat kahden vuoden imurointivuorot.

– Olen parempi imuroimaan, joten hyvä näin, hän nauraa.

Kim muutti asuntoon vuonna 2008, kun hän palasi Suomeen mallintöistä maailmalta. Alun perin siivottavaa olisi ollut kolmen huoneen verran, mutta remontissa 55-neliöinen koti muuttui avaraksi kaksioksi.

– Etsin silloin huonokuntoista asuntoa, jonka voisin remontoida. Tämä oli niin rämä, että täytyi kysyä remonttihommista perillä olevalta isältä, saako tästä kotia lainkaan.

Kaikki pinnat lattioita myöten menivät uusiksi. Samalla tehtiin isot remontit keittiössä ja kylpyhuoneessa. Seiniä Kim kaatoi ystävänsä kanssa itse. Vaaleat sävyt asettuivat paikoilleen.

– Lattiakin oli valkoinen, mutta eräiden kotibileiden jälkeisenä aamuna se oli täynnä mustia naarmuja.

– Hankasin lattiaa tunteja, kunnes soitto äidille pelasti. Hän esitteli minulle Vim-pesuaineen.

Lyhty vei pianon paikan

Keittiössä, ruokapöydän ääressä, syntyvät Kimin kappaleet. Siitä on vain pari askelta kodin tärkeimpään paikkaan: kahvinkeittimen luo.

– Juon ihan liikaa kahvia!

– Kun sain kahvikoneeni, join päivässä kaikki 28 sen mukana tullutta kapselia. Nyt menee kolme tuplaespressoa ja pari normikahvia päivässä. Ehkä se on ookoo, olen vähentänyt muita paheita.

Pienessä asunnossa on pulmansa. Mihin soittimet voisi asetella pois nurkista kuljeksimasta? Nyt muutama akustinen kitara roikkuu seinällä sängyn yläpuolella. Osa kitaroista on lainassa kavereilla, kuten myös olohuoneessa aiemmin ollut piano.

Entisellä pianon paikalla luo tunnelmaa kaksi suurta kynttilälyhtyä.

– Epäilen, ettei piano ole enää tervetullut kotiimme. Isompi lyhdyistä siirtyy koko ajan lähemmäs sohvaa, Kim hymyilee tyttöystävän sisustuspuuhille.

Yhteenmuuton jälkeen sisustus onkin muuttunut paljon.

– Meillä naispuolinen asukas päättää, minä myötäilen. Olen sellainen hiiri.

Haaveet korkealla

Kim haaveilee isommasta kodista, mutta asuinaluetta hän ei vaihtaisi.

– Haluaisin korkeammalle. Talvisin meillä on aika pimeää, sillä luonnonvalo ei pääse näin alas. Merimaisema olisi hieno, mutta jos sellaisen näiltä kulmilta haluaa, saa myydä monta levyä.

Ullanlinnan kulmat ovat Kimistä kuin pikkuinen Pariisi. Ja kun liikuntaa tulee harrastettua viidesti viikossa, on kätevää, että sen voi tehdä lähellä kotia.

– Vieressä on myös pieni treenipuisto, jossa käyn vetämässä tankojumppaa.

Lue myös:

Kim Herold on uutuuslevyllään herkkä mutta kuin kuvastosta

Näin vähätkin neliöt riittävät – sinkku ja perhe näyttävät mallia

Näin teet kodistasi elegantin – halvalla

Löytyykö sinunkin kotoasi? Tätä designluksusta himoitaan nyt

Kim Herold

Laulaja-lauluntekijä syntyi 22.12.1979.

Asuu tyttöystävänsä kanssa pienessä kaksiossa Helsingin Ullanlinnassa.

Julkaissut kolme levyä. Viime marraskuussa julkaistu Kim Herold -niminen levy on suomenkielinen.

Asunnonhaku voi tuntua toivottomalta, kun jono julkiseen näyttöön mutkittelee naapurikorttelissa. Näin teet vaikutuksen välittäjään.

Jokainen vuokra-asuntojen näytöissä kiertänyt tietää tuskan: kiikarissa on maailman loistavin koti juuri omiin tarpeisiin. Asunto on täysi kymppi, mutta valitettavasti samoin ajattelevat kymmenet muutkin näytössä hikoilevat asunnonetsijät.

Kun jono julkiseen näyttöön pujottelee naapurikortteliin saakka, mieleen hiipii ajatus onko tässä edes mitään järkeä – kertoimet asunnon nappaamiseen ovat samaa luokkaa Loton päävoiton kanssa.

– Se ei ole kellekkään osapuolelle kiva tilanne, jos näyttöön tulee kymmeniä ihmisiä, Timo Metsola Vuokraturvasta sanoo.

”Kannattaa rohkeasti perustella, miksi asunto olisi täydellinen juuri sinulle.”

Vuokraturva järjestää paljon suosittuja näyttöjä. Kun näyttöjen järjestäminen aloitettiin vuonna 1998, yhtä asuntoa saattoi käydä katsomassa jopa 150 ihmistä. Tilanne on siltä osin helpottunut, mutta asunnon saaminen on silti vaikeaa, jos potentiaalisia hakijoita on kymmeniä.

Metsolan mukaan suosituimpia kohteita ovat suurten kaupunkien pienet asunnot, jotka sijaitsevat ravintolakeskustan läheisyydessä, isojen oppilaitosten lähellä tai nopeiden raideyhteyksien varrella. 

– Asunnonetsijälle on hirveän turhauttavaa kiertää ja hakea. Jos asunnon hankkimisella on kiire, silloin kannattaa ehdottomasti etsiä julkisten näyttöjen sijaan muista kanavista, ja myös muitakin asuntoja kuin näitä lottovoittoasuntoja.

Kiinteistövälittäjä Jenni Fredriksson OP-kiinteistökeskukselta kertoo, että hän jututtaa aktiivisesti näytössä käyviä ihmisiä saadakseen heistä jotain selville. Tämän jälkeen ehdokkaat käydään yhdessä läpi asunnon omistajan kanssa.

Molemmat välittäjät kertovat, että asunnon omistaja tekee lopullisen päätöksen siitä, kuka asuntoon muuttaa. Välittäjällä on kuitenkin paljon vaikutusvaltaa vuokralaisen valintaan. Joskus omistaja ulkoistaa vastuun kokonaan välittäjälle.

Siisti vuokralainen, siisti koti

Mutta mihin välittäjä sitten kiinnittää huomiota, jos asuntoa katselee suuri joukko ihmisiä?

– Usein välittäjät yrittävät löytää jonkun asiaperusteen sille, miksi joku ihminen saa asunnon. Syy voi olla oppilaitoksen läheinen sijainti tai se, että asuu entuudestaan naapurissa, Metsola kertoo.

Välittäjä etsii ihmistä, jolle asunto on sopiva ja joka myös huolehtii asunnosta. Fredriksson kiinnittää alusta alkaen huomiota siihen, kuka olisi potentiaalinen pitkäaikainen asukas, sillä asunnon omistajat toivovat pitkään viipyvää vuokralaista.

”Näyttöön ei tarvitse tulla patsastelemaan puku päällä.”

Metsola vertaa asuntonäyttöä suoraan työhaastattelutilanteeseen. Hän vinkkaa, että välittäjälle kannattaa rohkeasti perustella näytössä, miksi asunto on täydellinen juuri sinulle. Hakemusta ojentaessa kannattaa vaihtaa muutama sana, sekä tietysti kätellä ja katsoa silmiin. Välittäjä voi tehdä muistiinpanoja ihmisistä.

– Näyttöön ei tarvitse tulla patsastelemaan puku päällä, mutta siististi kannattaa pukeutua. Jos vuokralainen vaikuttaa siistiltä ja huolehtii ulkonäöstään, hän luultavasti huolehtii myös asunnosta.

Kannattaa myös miettiä, miten käyttäytyy. Kovaan ääneen kiroilu ei anna hyvää kuvaa. Asuntohakemus kannattaa täyttää jo etukäteen, jotta ehtii aidosti katsella asuntoa. Huolellisesti täytetty hakemus on tärkeä valttikortti, sillä nopeasti näytön jonossa suhaistut hakemukset siirtyvät nopeasti sivuun. 

Ja kun täyttää hakemuksen etukäteen ja saapuu ajoissa paikalle, ehtii jutella välittäjän kanssa. Kiireisessä esittelytilanteessa välittäjää ei kannata liikaa pommittaa kysymyksillä eikä varastaa show'ta.

”Yksi hyvä kikka on jättää välittäjälle fyysinen todiste paikallaolosta, eli käyntikortti.”

Fredriksson kehottaa valmistautumaan niin, että osaa kertoa tarvittaessa työnantajansa tiedot ja omat tulot. Hän etsii näytöissä henkilöä, joka jää jollain tavoin mieleen. Suurissa joukkonäytöissä vain harvat jäävät – jotkut taas huonossa mielessä.

– Jos joku marssii sisään kuraisilla kengillä vain ojentamaan hakemuksen, niin eihän se kovin hyvää kuvaa anna, Fredriksson sanoo.

Vippaskonstit ovat turhia

Kovassa kilpailussa uusimpia asunnonhakutrendejä on tehdä vaikutus välittäjään esimerkiksi esittelyvideolla tai tuomalla ansioluettelon, suosituskirjeen ja jopa palkkakuitin. Näistä vippaskonsteista ei välttämättä ole kuitenkaan hyötyä julkisissa näytöissä.

– Asuntoesittelyissä on tietty formaatti, jonka mukaan asukkaita haetaan. Muut keinot toimivat esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, mutta näytössä kaivataan pelkkä asuntohakemus. Mukanaan ei kannata tuoda missään nimessä asiakirjanippua. Maksimissaan yhden sivun mittainen paperi on okei.

Yhdeksi toimivaksi keinoksi Metsola kertoo kuitenkin vanhempien vuokratakauksen. Se on konkreettinen asiaperuste, jolla valitaan tietty henkilö asuntoon kymmenien muiden joukosta.

Fredriksson on samaa mieltä, ettei koe tärkeäksi ylimääräisiä todisteita vuokralaisen luotettavuudesta. Mutta yksi hyvä kikka on jättää välittäjälle fyysinen todiste paikallaolosta, eli käyntikortti.

Joni Pyysalon lapsella on aamuisin valinnanvaraa, kun hän miettii mistä mukista hän haluaa juoda jugurttinsa. Laajan muumimukikokoelman omistavalle Jonille mukien arvolla ei ole väliä: ne ovat vain kuppeja, joista juodaan. 

– Mukit ovat vain mukeja, toteaa muumimukeja keräilevä kirjailija Joni Pyysalo

Hän ei välitä siitä, säilyykö mukien arvo vuosien myötä, eikä hän pelkää niiden varastamista. Hän ei pidä kokoelmaansa taloudellisena sijoituksena, vaan kokee käyttäneensä niihin saman verran rahaa kuin joku toinen voisi käyttää esimerkiksi taksiin tai muuhun vastaavaan. 

”Tiedän ihmisiä, jotka keräilevät mainoskyniä tai oksennuspusseja.” 

– Mukit ovat hyödyllisiä käyttöesineitä ja lapseni juo niistä joka aamu jugurttia, Joni kertoo. 

Ja hänen lapsellaan on todellakin valinnanvaraa aamuisin: Jonin kokoelmassa on noin 80–90 erilaista muumimukia. 

– Kalleimmat ovat niin arvokkaita, että niitä kannattaa säilyttää pankin tallelokerossa. Jouluisin ja juhlapäivinä ne voidaan hakea sieltä. 

Kuvassa muutamia Jonin mukeja. 

Laaja kokoelma syntyi puolivahingossa: Joni asuu lähellä Turun Hämeenkadun Iittalaa, josta hankkii keittiövälineitä. Samasta paikasta oli helppo käydä ostamassa mukeja. Joni on Tove Jansson -fani ja pitää hänestä kirjailijana, taitelijana ja sarjakuvapiirtäjänä. Mukit ovat hänelle tunneasia ja muistuttavat häntä tärkeistä hetkistä tai ihmisistä, kuten hänen äidistään.  

Intohimoisella keräilijällä on muitakin kokoelmia

Joni on todellinen keräilijä. Muumimukien lisäksi hän on kerännyt esimerkiksi klassikkokirjoja ja -elokuvia, sekalaisia vanhoja kirpputoriesineitä ja legoja lapselleen. 

– Ihmiset ovat aina keräilleet asioita. Tiedän ihmisiä, jotka keräilevät esimerkiksi mainoskyniä tai lentokoneiden oksennuspusseja, Joni kertoo. 

Joni on kirjailija, jolla on paljon erilaisia kokoelmia. 

– Esineet ovat alkaneet edustaa ihmisille arvoja. Niiden kautta lähetetään viestejä ja ja sitoudutaan tietynlaiseen elämäntapaan. 

Hän ei kuitenkaan itse myönnä mukien edustavan hänelle tiettyjä arvoja. 

– Minulle arvot on sidottu muihin asioihin kuin esineisiin. Nämä ovat vain kuppeja, joista juodaan.