Krista (vas.), Satu ja Hanna hengaavat Hannan huoneeseen tehdyssä tv-katsomossa. Usein he istuvat yhdessä puhelimet kourassa.
Krista (vas.), Satu ja Hanna hengaavat Hannan huoneeseen tehdyssä tv-katsomossa. Usein he istuvat yhdessä puhelimet kourassa.

Satu hinkkaa kylpyhuoneen. Kristan mies imuroi. Hannan huoneessa katsotaan telkkaria. Sellaista on aikuisten kimppakämppäelämä.

Huh huh, nyt ne naiset ovat perustaneet jonkun vihreiden kommuunin!

Näin päiviteltiin eduskunnan käytävillä toukokuussa, kun vihreiden kansanedustajat Krista Mikkonen, 43, Hanna Halmeenpää, 39, ja Satu Hassi, 64, hommasivat kimppakämpän Helsingin Töölöstä, aivan läheltä eduskuntaa.

Ekohippikommuunihengestä ei ole kyllä jälkeäkään naisten eteisessä. Missä ovat kirjavat retrotapetit ja batiikkivärjätyt seinäkankaat? Niiden sijaan eteisessä on häivähdys päiväkotia: Kenkätelineessä lepää siistissä rivissä kolmet kirkkaankeltaiset kumisaappaat. Yksien sisävarsissa lukee isolla KRISTA.

Koko kolmikko on tänään kotona, Satukin, vaikka hän matkaa silloin tällöin toiseen kotiinsa Tampereelle keskellä viikkoakin. Hän on juuri laittanut gluteenittoman kasvispiirakan uuniin iltapalaksi.

– Minä voisin olla näiden kahden äiti ja eläkkeellä, mutta täällä minä vain sinnittelen, vihreiden grand old lady lausuu ja alkaa itsekin nauraa.

– No en minä täällä mikään äiti ole. Kimppakämppä oli minun ideani, mutta en määrää kaapin paikkaa.

– Koska meillä ei ole kaappia, Hanna huomauttaa kunnes muistaa:

– Eikun onhan kylpyhuoneessa! Minähän toin sen itse ja laitoin mihin halusin.

 


Keitäs täällä asuukaan? Krista on kirjoittanut kumisaappaisiin tussilla oman nimensä kuin päiväkodissa.

 

Naiset nukkuvat Helsingin-kodissaan kolmena yönä viikossa, tiistaista perjantaihin. Hanna ja Krista ovat ensimmäisen kauden kansanedustajia, ja molempien aviomiehet ja kolme lasta odottavat satojen kilometrien päässä: Hannan Kalajoella ja Kristan Joensuussa.

Naisten arkikoti on upea jugendkaunotar, jossa on yli kolme metriä korkeat, vaaleat huoneet. 95-neliöisen asunnon koristeelliset peiliovet näyttävät vastamaalatuilta, seinät hohtavat valkoisina ja lautalattia on hiottu.

Eteisen katossa on persoonallinen jekku: sammaleenvihreä kärpäspalovaroitin. Se oli asunnon ensimmäinen yhteinen hankinta. Sen alla istutaan iltaisin twiittaamassa ja lukemassa sähköposteja. Kolkosta eteisestä onkin tullut kodin sydän.

– Istuimme ensimmäisen kuukauden tässä lattialla puhelimet kourissa. Ennen tupareita Satu kyllästyi ja osti meille sohvan. Tämä on yhä se paikka, johon jämähdämme heti kämpille tultuamme, Hanna kertoo Ikean simppeliltä vuodesohvalta.

Isoimmat huoneet nuorisolle

Eteisen lisäksi yhteistä tilaa on pikkuruinen keittiö. Kaikki saivat juuri ne huoneet, jotka halusivat: Satu sisäpihan puolelta, perheenäidit isoimmat. Vuokra jaetaan tasan, se on 670 euroa per nuppi.

Hannan huone on todellinen monitoimikeskus. Sinne mahtuvat makuupaikat viidelle (tuplasänky ja varapatjat), työpiste (vaarin tekemä pöytä), yhteinen kodinhoitotila (täynnä oleva pyykkiteline ja silityslauta) sekä olohuone (tv, ne varapatjat ja jättimäinen jukkapalmu).

Tyhjää lattiaa on silti enemmän kuin hän on saanut täytettyä.

Se olikin tärkeimpiä syitä, miksi Hanna ja Krista innostuivat Satun ehdotuksesta: pienen vuokrayksiön hinnalla saa paljon suuremman asunnon. Se on tarpeen, kun perhe tulee Pohjanmaalta tai Pohjois-Karjalasta käymään.

–Mihin perhe olisi yksiössä mahtunut? Koska täällä ei ole yleensä ketään viikonloppuisin, voimme sopia Kristan kanssa, että majoitamme perhettä myös toistemme huoneisiin, Hanna selittää ja kaivaa sänkynsä vierestä varapatjat, joille hänen 10- ja 8-vuotiaat lapsensa tekevät yleensä siskonpedin. Nuorin, 5-vuotias, mahtuu vanhempiensa väliin.

Hanna näyttää, miten kätevästi makuuhuone muuttuu olohuoneeksi. Hän taittelee patjat sängyn ja television väliin nojatuoleiksi, ja Krista heittäytyy omalleen. Plim, tv-katsomo on valmis!

– Kun sanomalehtiäkään ei ehdi lukea, yritämme välillä katsoa yhdessä A-studiota ja uutisia. Satu on tosin lohduttanut, että älkää huoliko, kyllä te kuulette ne muutenkin, Hanna sanoo.

Toinen syy kimppa-asunnolle olikin seuran kaipuu.

– Kun olen tullut Helsinkiin maakunnasta ja perhe on kaukana, olisin vääntänyt itkua monena iltana, jos olisin yksin 15 neliön yksiössä, Hanna tunnustaa.

– Vaikka skypetän joka ilta kotiin, lapsia on ikävä. Työviikot olisivat vielä raskaampia, jos täällä ei olisi ketään.

Satu ei televisiosta välitä, mutta kaipaa juttuseuraa yhtä lailla.

– Olisihan koko eduskuntatyö aika lailla tylsempää ilman tätä asumiskuviota, vaikka minulle Helsinki onkin jo tuttu kaupunki, Satu myöntää.

Apua! Töihin ja taulunlaittoon

Kristan huoneessa katse kiinnittyy heti komeaan kattolamppuun, Alvar Aallon mehiläispesään. Se on miehen hankkima sijoitus, samoin kuin toinenkin 60-luvun designlamppu.

Kolmannen miehen hankkiman lampun vieressä on keinutuoli. Jos Kristalla olisi joskus aikaa, siinä olisi kiva lukea kirjoja kääriytyneenä Keniasta tuotuun masai-heimon huopaan. Vaan yleensä ei ole.

 


Krista saa vihdoin seinälleen valokuvan kolmesta pojastaan, kun Satu auttaa katsomaan, että se on suorassa.

 

Nyt Kristaan iskee sisustuspuuska! Hän haluaa nakuttaa lattialla kuukausia lojuneen canvas-valokuvataulun perheen pojista paikalleen. Satu pitelee taulua ja Krista tiiraa, että se menee varmasti vatupassiin. Satu on saanut olla asunnon tekninen tuki myös muuten: sähkötekniikan lisensiaatin koulutuksellaan hän on asentanut pari kattolamppua.

– Älä lyö seinään! Hanna huutelee vierestä, kun Krista nakuttaa pientä taulukoukkua varovasti.

– Joo, tämä on sitä kuuluisaa vertaistukea, Krista nauraa.

Asuminen samaa työtä tekevien kanssa on erityisen tärkeää eduskunnan keltanokille. Harvalla on kämppiksenä entinen ministeri. Krista ja Hanna voivat kysellä apua ja vinkkejä eduskuntatyöhön niin Satulta kuin toisiltaan.

Töistä voi jutella avoimesti, kun kaikki edustavat samaa puoluetta. Naiset käyvätkin lähes joka ilta porukalla läpi kuluneen ja tulevan päivän asiat.

Vierekkäisissä huoneissa asuvat Krista ja Hanna pohtivat välillä keskenään arkisempiakin haasteita: mitä ihmettä eri tilaisuuksiin voi laittaa päälle?

– Meillä on ollut Kristan kanssa kauhea opettelu työvaatteissa. Olemme molemmat tottuneet tekemään töitä goretex-housuissa ja kumisaappaissa.

Välillä Krista käy tutkimassa Hannan huoneen tv-tasolle levitettyjä koruja. Niitä saa lainata.

 


Hannan korut ovat myös Kristan vapaassa käytössä.

 

Jos hän taas haluaisi tutkia Hannan vaatekaappia, hän saisi kävellä toiselle puolelle asuntoa: Hanna säilyttää vaatteitaan keittiön komerossa. Se on yksi käytännön kompromissi, joita yhteisasumisessa on tehtävä.

Missä on lenin?

Käsi sydämelle: millaista on muuttaa yhteen toisten aikuisten kanssa, joilla on jo omat piintyneet tapansa?

Saako oma rauhaa riittävästi?

– Jokainen voi laittaa oven kiinni. Eihän se ole sen kummempaa, yhteisasumisen konkari Satu sanoo. Hän asui kommuunissa jo ennen kuin Hanna ja Krista olivat syntyneet.

– Suurin ero nuoruuden kimppa-asumiseen on se, että täällä ei ole Leninin kuvia seinillä. Silloin myös ryypättiin ensin kapakoissa ja sitten jatkettiin kotona. Täällä ei ole ikinä ollut kossupulloa keittiön pöydällä, Satu leikittelee.

40 vuotta sitten hän oli radikaali ja vallankumouksellinen, joka katseli samanaatteisten nuorukaisten sotkuja. Siivottomuuteen kyllästyttyään hän piti näille opastettuja kierroksia likaisiin kylpyhuoneisiin.

Satu on iloinen, että nykyasumiseen ei tarvita sääntöjä. Kaikki ovat aikuisia ja tiskaavat heti omat tiskinsä.

– Kukaan ei ole rähjännyt sotkusta. Jos totean, että kylppäri tai vessa kaipaavat siivoamista, minä siivoan ne. Olen kuurannut kylppärin kyllä aika monta kertaa.

 


Yleensä kenelläkään ei ole aikaa kokata kotona, vaan kolmikko syö päivällä eduskunnassa ja illalla tarpeen tullen jossakin lähiravintolassa.

 

Myös Hanna ja Krista ovat asuneet kimppakämpissä opiskeluaikoina. 90-luvulla syyt olivat ennemmin taloudelliset kuin ideologiset.

– Parasta tässä on, että on saanut valita, kenen kanssa asuu, Hanna miettii.

– Tosin olisihan tämäkin voinut mennä pieleen, sillä emme oikein tunteneet toisiamme. Jokuhan olisi voinut olla luonteeltaan ihan hysteerinen, Krista naurahtaa.

Suurin heidän kohtaamansa kriisi on aamusuihkujono. Sekin tosin purkautuu nopeasti, sillä kukaan ei lotraa vettä suotta.

Ja on Satulla yksi tapa, jonka muutkin ovat huomanneet: hän sammuttelee valoja tyhjistä huoneista. Satu saattaa iskeä jo parin minuutin jälkeen.

– Miehenikin ärsyyntyy siitä, Satu myöntää.

Yhteiset hankinnat halvalla

Piirakka on jäähtynyt sen verran, että kolmikko siirtyy keittiöön. Pöytä ja tuolit on ostettu yhdessä kierrätyskeskuksesta.

Muut yhteiset tavarat ovat kertyneet luontevasti: kukin on tuonut, mitä on löytänyt tai halunnut ostaa. Pyykinpesukone on lainassa Satun tyttäreltä, keittiön lamppu on Kristan äidiltä ja kirjava eripariastiasto jokaisen kotoa.

 


Astiasto on iloinen kokoelma jokaisen kotoaan tuomia kippoja ja kuppeja.

 

– Olemme säästäneet isoissa hankinnoissa, kun emme tarvitse kolmea silityslautaa tai pesukonetta, Hanna listaa.

Yhdestä löydöstään hän on erityisen ylpeä. Kynttilänaluset hän dyykkasi itse talon metallinkeräyspisteestä.

– Etsin tällaisia kaupasta ja sitten löysinkin nämä tuolta roskiksilta!

Miten asunnon ruokahuolto sitten toimii? Yksi asukkaista kun on gluteeniton, yksi lihaton ja yksi kaikkiruokainen.

– Totuuden nimissä pitää tunnustaa, että vaikka täällä nyt syödäänkin piirakkaa kynttilänvalossa, tämä on vasta toinen kerta, kun asunnossa leivotaan. Edellisen kerran Krista leipoi tupareihin. Ei meillä yksinkertaisesti ole aikaa tehdä ruokaa, Satu sanoo.

– Jääkaappikin on yleensä melko tyhjä, mutta saamme yhteistyön ja avunannon nimissä syödä myös muiden hyllyiltä, jos omat ruuat ovat loppu, Hanna huikkaa.

Hetkinen, mikäs nimilista tuolla jääkaapin ovessa on? Onko se sittenkin jokin vuorosysteemi?

– No ei! Hanna parahtaa.

– Se on itsepalkitsemisjärjestelmämme. Sen tarkoitus on tsempata meitä.

 


Jääkaapin ovessa on leikkisä ”itsekehujärjestelmä”, jossa saa antaa itselleen tarran hyvästä nukkumisesta, liikuntasuorituksesta tai työstä. – Minä olen porukan kapinallinen enkä suostu suoraan rivistöön, Krista nauraa.

 

Listaan saa hymynaaman, jos on harrastanut liikuntaa, mennyt aikaisin nukkumaan tai ollut hyvä töissä. Ryhmäpaine toimii, sillä muiden naamoja laskemalla tekee itsekin mieli esimerkiksi jumpata.

– Jos haluaisin aamulla lukea Twitteriä tai netti-Hesaria, tuo auttaa käyttämään sen ajan paremmin, huoneessaan usein joogaava Satu kehuu.

Sama paine toimii töissä: jos joku on eduskunnassa myöhään illalla, hänet patistetaan kotiin. Naisten ainoa sääntö on, että asunnolla yritetään olla Kympin uutisiin mennessä.

Tääl on bileet, kaikki sileeks?

Vain kerran on tapahtunut jotain yllättävää: kun Satu palasi kämpille, siellä olikin käynnissä bileet! Krista oli kutsunut muutamia edustajia ja avustajia jatkoille.

– Alkoi sataa, vaikka piti istua terassilla, hän selittää.

– No ne nyt olivat kevätistuntokauden päättäjäiset, eivät mitään sen hurjempaa. Liityin sitten seuraan, Satu tyynnyttelee.

Hanna oli bileistä taivaallisen tietämätön, sillä hän oli jo lähtenyt Kalajoelle.

– En ollut opiskeluaikoinakaan mikään bailaaja. Olin hyvin maltillinen jo silloin, hän nauraa.

Hannan mielestä yksi yhteisasunnon suurimpia etuja onkin, että asukkaat voivat keskittyä ainoastaan työntekoon. Jos hän asuisi perheensä kanssa esimerkiksi Uudellamaalla, hänellä olisi pitkät työmatkat ja hän joutuisi tekemään iltaisin ihan samat työt. Lisäksi pitäisi paistaa mokkapaloja koulun myyjäisiin, auttaa läksyissä ja olla lapsille läsnä.

– Mehän pääsemme helpolla moneen muuhun verrattuna, Kristakin miettii.

Mutta eikö ole raskasta viettää samojen ihmisten kanssa päivät ja yöt?

– Me näemme toisiamme töissä aika harvoin. Olemme kaikki eri valiokunnissa emmekä istu salissakaan vierekkäin. Törmäämme vain sattumanvaraisesti, Hanna sanoo.

– Niin vähän, ettemme ehdi kyllästyä toistemme naamoihin!

Lue myös:

On superluksusta asua vielä äidin kanssa

Loma-asunto ulkomailta

 

Satu Hassi

Syntyi 3.6.1951 Helsingissä, naimisissa, virallinen osoite Tampereella.

Kaksi aikuista tytärtä, kolme lastenlasta.

Palasi eduskuntaan viime vaaleissa europarlamentista.

Sähkötekniikan lisensiaatti.

 

Hanna Halmeenpää

Syntyi 7.3.1976 Oulussa. Mies ja perheen kolme lasta asuvat Kalajoella.

Filosofian maisteri, työskenteli biologian ja maantiedon opettajana.

Vihreiden ensimmäisen kauden kansanedustaja, puolueen varapuheenjohtaja.

 

Krista Mikkonen

Syntyi 15.11.1972 Haminassa. Perhe, aviomies sekä kolme poikaa, asuu Joensuussa.

Koulutukseltaan biologi.

Vihreiden ensimmäisen kauden kansanedustaja.

Tonttuovi syntyy vaikka vanhasta viinitönikästä, kanelitangoista tai jäätelötikuista. 

Tonttuovi on yksi tämän joulun isoimmista askarteluhiteistä. Me pyysimme Me Naisten lukijoita lähettämään oman luomuksensa, ja kuvia onkin tullut jo yli 70. Jos kotoasi puuttuu vielä tonttuovi, voit hakea inspiraatio näistä 14 kuvasta. Tonttuovikilpailuunkin ehtii vielä osallistua, sillä se on avoinna 14.12. asti. Lue lisää kilpailusta ja katso kaikki tähän asti lähetetyt tonttuovet täältä.

1. Tonttuovi vanerista ja kuviokartongista

Tällä tontulla riittää halkoja koko talveksi.
Tällä tontulla riittää halkoja koko talveksi.

Nimimerkki Tuukki on askarrellut tonttuoven vanerista ja kuviokartongista. Ovikranssin hän on tehnyt piippurassista ja muut rekvisiitat pahvista sekä grilli- ja jäätelötikuista. Saranat, ovenkahvan, lyhdyn, puupinon, lintulaudat, tontun tossut ja kissan hän on ostanut.

– Kun oven avaa, sisällä nukkuu tonttu keinutuolissa pönttöuunin lämmössä. Olen siis liimannut valmiin kuvan seinään, Tuukki kertoo.

”Askartelun myötä olen tuntenut taas sitä iloa, mikä ollut kadoksissa elämästäni.”

Tonttuoven ja pihan tekeminen ei ollut Tuukille pelkästään askartelua, vaan myös terapiaa.

– Menetin parhaan ystäväni 8 kuukautta sitten pitkäperjantaina. Olen askarrellut tätä pikku hiljaa ja tämän askartelun myötä olen löytänyt ja tuntenut taas sitä iloa, mikä ollut kadoksissa elämästäni viimeiset 8–9 kuukautta. Kun olen nähnyt lasten ilon tuikkivat silmät tontun tehdessä uusia juttuja, minunkin murheeni on väistynyt, Tuukki kertoo.

2. Tonttuovi valokuvakehykseen

Pieni nuotio tuo valoa pimeään vuodenaikaan.
Pieni nuotio tuo valoa pimeään vuodenaikaan.

Arkihelmiä-nimimerkin tonttuovi on tehty Ikean valokuvakehykseen. Materiaalit on haalittu kierrätystavaroista ja nukkekodin pienistä tarvikkeista.

– Puuna olen käyttänyt balsapuulevyä ja pieniä puisia tikkuja. Pienet nuppineulat toimivat nauloina. Käytin paljon myös kynsilakkaa ja kuumaliimaa. Tämä tonttuovi toimii myös joulukalenterina, jossa yön aikana saattaa tapahtua jouluntaikoja.

 

3. Tonttuovi viinilaatikosta

Viinipakkauksesta syntyy jämäkkä tonttuovi.
Viinipakkauksesta syntyy jämäkkä tonttuovi.

Nimimerkki Miss M sai inspiraatiota tonttuoveen Suuresta tonttukirjasta. Hän teki oven vanhasta hanaviinipakkauksesta pikaliiman avulla.

”Akryylimaaleja sai sekoitella oman aikansa.”

– Tuloksena jämäkkä ja ihana tonttuovi. En pidä punaisesta, joten akryylimaaleja sai sekoitella oman aikansa, jotta väri miellytti. Oven takana asuu Tonttu Punanuttu, joka toimittaa taaperolle joulukalalenteriherkkuja ja joulutarinan osia joka yö.

 

4. Saunatontun ovi vanerista

Kirveen terän saa tehtyä vaikka foliosta.
Kirveen terän saa tehtyä vaikka foliosta.

Tämä saunatontun ovi on tehty vanerista ja maalaamalla. Katolle Henriikka kertoo asetelleensa kaarnaa. Pihalla on pikku halkoja, hakkuupölkky sekä coktailtikuista tehty puunkantoteline. Kirveen terä on foliosta. Henriikka on tavoitellut vanhanajan lämmintä tunnelmaa.

– On ihana näpertää, se on kuin terapiaa, hän kertoo.

 

5. Tonttuovi pahvilaatikosta


Tonttuoveen ei välttämättä tarvitse muuta kuin pahvia.
Tonttuoveen ei välttämättä tarvitse muuta kuin pahvia.

Annin tonttuovi, postilaatikko ja lahjapaketit on tehty kierrätykseen menevästä pahvilaatikosta.

 

6. Tonttuovi lyhtyyn

Tonttuovi sopii hyvin myös lyhtyyn.
Tonttuovi sopii hyvin myös lyhtyyn.

Ennuli on askarrellut tonttuoven lyhtyyn.

– Se on tehty laatikon päälle. Itse ovi on jäätelötikuista ja tausta askartelusavesta. Ovi on maalattu akryylimalilla ja siihen on lisätty muun maussa suolahuurretta.

 

7. Tonttuovi jäätelötikuista lyhtyyn

Pulloharja sopii mainiosti joulukuuseksi.
Pulloharja sopii mainiosti joulukuuseksi.

Myös Tanjafiona teki tonttuoven lyhtyyn. Ovi, ikkuna ja kuisti syntyivät jäätelötikuista. Joulukuusena toimii pulloharja, joka on maalattu ja koristeltu. Ikkunan takana ja lumilyhdyssä loistavat led-valot.

 

8. Tonttuovi kanelitangoista

Tämä tonttuovi tuoksuu joululle.
Tämä tonttuovi tuoksuu joululle.

Nimimerkki Etnachkan tonttuovi on tehty luonnonmateriaaleista. Ovi on rakennettu kanelitangoista, ja koristeluun on hyödynnetty männynnaavaa sekä -oksia, joissa on sammalta.

– Koivunkaarnasta ja kanelitangosta tehtyyn postilaatikkoon lapset voivat jättää pieniä kirjeitä tontulle. Piilotin valoketjun oven taakse, jotta näyttää siltä, että oven takana on elämää.

 

9. Tonttuovi pärekaton palasesta

Talvisen pihan saa tehtyä helposti konvehtirasian valkoisesta suojapaperista.
Talvisen pihan saa tehtyä helposti konvehtirasian valkoisesta suojapaperista.

Tässä asustavat Yhenlainen Kotitonttu Kannonkoskelta -nimimerkin mukaan Hadalgia- ja Hillevi-tonttujen perhe.

– Tonttuperhe on rakentanut kotinsa rakkaudella materiaaleista, mitä sattuivat löytämään. Ovi on pärekaton palanen, seinä vinyylitapetin pala. Lumi ja piha koostuvat konvehtirasian valkoisista suojapapereista, tyynyn täytteestä ja tomusokerista. Liiteri ja muut puujutut ovat koivunoksista yms. Auto on rikkimennyt tietokoneen hiiri. Annoin sen tontuille, kun sanoivat että osaavat korjata ajokuntoon. Tonttuperhe on valaissut suomenlipun sääntöjen mukaan koko yöksi, tekijä kertoo.
 

10. Tonttuovi ladon seinälaudasta

Söpöt tikapuut syntyvät juuttinarusta ja oksista.
Söpöt tikapuut syntyvät juuttinarusta ja oksista.

Anne on tehnyt tonttuoven vanhan ladon seinälaudasta. Karmit hän on askarrellut heinäseipäästä ja ovenkahvan laudan säleestä. Tikapuut on tehty juuttinarusta ja oksista. Lumena pumpulia ja lumisprayta. Lumilyhty kasattu massapalloista, joiden sisällä on ledtuikku. Myös nuotion sisällä on ledtuikku ja se on Nuotiona ledtuikku vuorattuna puusäleillä. Lumiukko massapalloista. Joulukuusi on muotin päälle liimattua narua.

 

11. Tonttuovi portaisiin

Nämä tontut viihtyvä rinnetontilla.
Nämä tontut viihtyvä rinnetontilla.

Tonttuoven voi askarrella myös portaisiin. Jaana perheineen askarteli tonttuoven pahvista. Se päällystettiin puukuvioisella tapettipaperilla.

– Lapset ideoivat ovikoristeet ja piirsivät saranat ja kahvan. Sen jälkeen meidän tonttupariskunta saikin muuttaa asumaan rinneasuntoonsa rappusten kupeeseen. Myös kissamme on yrittänyt päästä ovesta sisään, Jaana kertoo.

 

12. Tonttuovi jäätelötikuista

Jäätelötikut voi hyödyntää oven lisäksi myös postilaatikkoon.
Jäätelötikut voi hyödyntää oven lisäksi myös postilaatikkoon.

Aliisan budjetti oli minimaalinen. Hän rakensi oven jäätelötikuista, jotka maalasi ensin. Lumilyhty on valkoisista massapalloista ja ovimatto leikattu vanhasta kankaasta. Postilaatikko on tehty tulitikkurasiasta, mutta se on päällystetty jäätelötikuilla. Ovikranssi syntyi avainperän rinkulasta, jonka päälle on kieputeltu nauhaa.

– Perheen nelivuotias on aivan haltioissaan ovesta, Aliisa kertoo.

 

13. Tonttuovi ompelukaappiin

Idea ompelukaappiin tehtyyn tonttuoveen lähti rei'istä, jotka olivat kaapissa valmiina sähköjohtoja varten.
Idea ompelukaappiin tehtyyn tonttuoveen lähti rei'istä, jotka olivat kaapissa valmiina sähköjohtoja varten.

Tonttuoven on tehdä mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Teresa S keksi tehdä sen ompelukaapin takaosaan. 

– Kun avaa oven, voi kurkistaa tontun kotiin. Kaikki alkoi rei'istä, jotka oli porattu kaappiin sähköjohtoja varten. Minusta reiäy näyttivät heti kiehtovilta, ja oli selvää, että kaappiin tulee vielä tonttuovi. Tonttuoveen pääsee kurkistamaan tyttöjen leikkikeittiöstä rappujen alta, ja nyt viime päivinä ovi on auennut tiuhaan tahtiin. Onneksi kuitenkin se on pysynyt ehjänä pienien sormien käsittelyssä. Meillä odotetaan kovasti tontun muuttoa kaappiin. Joulukalenteristakin ilmestynyt tontulle jo tuolit ja pöytä.

Näin Teresa kertoo valmistaneensa oven:

  1. Annoin ajatuksen hautua ja lopulta aloin nikkaroida ovea. Keräsin kätköistä viilulevyä, ohutta listaa, Ikean puiset kehykset, kukka- ja grillitikkuja. Sahailin ja vuoleskelin ovea kuntoon keittiössä ja imuroin purua pois sitä mukaan, niin sotku ei kulkeutuisi joka paikkaan sukkien mukana.
  2. Ensin vanhensin kehyksistä tehdyt karmit veistämällä niitä puukolla. Jälki on vähän kuin olisi muinoin kirveellä veistetty. Puukko upposi hyvin kuivaan mäntyyn. Linkkarin sahalla syntyi kuvioita ja joitakin koukeroita painelin puikoilla sabluunan läpi.
  3. Mittasin sopivan kokoisen palan viilusta ja yritin sahata sen suoraan ja onneksi puukolla sai veistettyä vinouman pienemmäksi.
  4. Tein oveen peililistat kukkatikuista ja grillitikuista. Leikkasin niitä sopivan kokoisiksi oksasaksilla ja liimasin kiinni puuliimalla. Tikut peittivät hyvin oven rosoiset reunat. Salmiakkikoristeen listat ovat hammastikkuja.
  5. Ikkuna syntyi samalla ohuesta listasta ja paksuimmista kukkatikuista.
  6. Lopuksi maalasin oven ja ikkunan Vintage -kalkkimaalilla. Maalauskerrosten väliin tuli krakkelointilakkaa, jotta ovi näyttäisi vanhalle ja vähän rapistuneelle. Ovet rapistuvat nopeammin kuin tontut.
  7. Tein ovenkahvan taittelemalla kuparin värisen kehyskoukun muotoonsa pihdeillä ja kiinnitin sen tipalla liimaa.
  8. Lopuksi liimasin oven ja ikkunan kiinni kaapissa olevien johtoreikien päälle. Kranssi on tehty kuivatuista eukalyptuksen lehdistä, jotka on leikattu rei'ittimellä.

 

14. Tonttuovi kelopuusta

Huovutetut punatulkki ja kissa päivystävän tonttuoven edustalla.
Huovutetut punatulkki ja kissa päivystävän tonttuoven edustalla.

Tämä tonttuovi on tehty kelopuusta. Nimimerkki Kotitonttu on maalannut öljyväreillä seinän vanerille. Linnunpöntössä oleva punatulkku sekä kissa ovat huovutettu. Rautaosat on taivutettu rautalangasta.

– Lyhdyn ystäväni teki pahvista, sen sisällä on pätkä kakkukynttilää. Halot pilkoin taltalla. Lumiukko on tehty massapalloista. Luuta on risuista tehty.

Katso kaikki lukijoiden tonttuovikuvat tämän jutun lopusta:

 

Aloita juhlakauteen valmistautuminen koristelemalla koti kutsuvaksi.

1. Sympaattinen lasinen nallekoriste, 7,90 €, Stockmann.

2-3. Kauniit lasiset joulupallot, 4,90–7,90 €/kpl, Stockmann.

4. Kaunis metsänvihreä paperinen joulutähti, koko 80 cm, 22,90 €, Granit.

5. Kynttiläkruunu takaa hienon tunnelmavalaistuksen, 34,95 €, Ellos.

6. Kilisee, kilisee kulkuskranssi, 55,95 €, Zara Home.

7. Moderni himmeli on mustaa metallia ja helppo koota, 39,95 €, Luhta Home.

8. Weisten kimmeltävä lumihiutalemainen kuusenkoriste, 3,90 €, Stockmann.