Onko teilläkin olohuoneen nurkassa puolison rakas mutta ruma nojatuoli 1980-luvulta? Ei se mitään, muissakin kodeissa on sisustukselliset kipu­pisteensä. Emilia ja Hanna pelkäävät, etteivät pääse niistä eroon koskaan.

Vanhat, hyvät hifilaitteistot

Kymmenen vuotta sitten Emilia ja Matti muuttivat ensimmäiseen ­yhteiseen kotiinsa. Muuttovaiheessa kävi jotenkin niin, että melkein kaikki Matin huonekalut päätyivät kierrätykseen.

– Hän yritti kyllä pakkailla niitä, mutta ne vain mystisesti katosivat. Ne edustivat 90-luvun miehekästä linjaa: mustaa, lasia, kromia, Emilia Salmi, 33,  muistelee.

Nykyään Emilia, Matti ja 5-vuotias tytär asuvat valoisassa, korkeakattoisessa asunnossa Helsingin Metsälässä. Täällä näyttää Emilian sisustusmaulta: pelkistetyn valkoiselta ja mustalta. Viime aikoina ­sekaan on tullut häivähdys pastellisävyjä.

Emilia tykkää remontoida, ja hänellä on selkeät näkemykset. Ei saa olla liian sisustuslehtimäistä, eri aikakaudet saavat näkyä.

Salmien kotona on kyllä monista sisustusblogeista tuttuja elementtejä: keittiössä on upouusi Cole & Sonin metsätapetti ja lastenhuoneessa bloggarien virallinen säilytyskaluste, String-hylly.

Mutta vaikka Emilia kuinka tuunaisi, tapetoisi ja suunnittelisi, kaikelle hänkään ei voi mitään. Esimerkiksi isoille, mustille stereoille ja isoille, mustille Infinity-merkkisille kaiuttimille. Ne ovat Matin ja niitä ei vaihdeta, vaikka Emilian sielu räytyy.

– Ne ovat kuulemma olleet aikanaan hirveän kalliit, eikä sellaisia enää tehdä. No ei varmaan. Jos ­minä saisin päättää, kaikki stereot ja teeveet olisivat pieniä ja kaapeissa ovien takana. Mutta ei!

Antaa sen höyrytä

Miehen tarve-esineistöä ovat myös jumppapallo ja piikkimatto, jotka auttavat selkävaivoihin. Emilian on ollut pakko tyytyä osavoittoon: myrkynvihreä jumppapallo vaihtui siedettävämpään harmaaseen.

Stereolaitteistot Emilia on hiljattain saanut hivutettua olkkarin paraatipaikalta vierashuoneeseen.

Emilian mukaan Matti haaveilee omasta kirjastohuoneesta, jossa hän kuuntelisi levyjä, katsoisi urheilua ja lukisi kirjoja. Emilialle se sopisi. Hänelle jää muu asunto, jossa hän voi suunnitella seuraavaa operaatiota.

Mies tykkää Emilian tavoin simppelistä tyylistä, joten Emilian remontit sujuvat yleensä ilmoitusasioina.

– Lattiasta Matti on toivonut, että puunsyyt jäisivät näkyviin, joten täytyy maalata se läpikuultavaksi. Yleensä hän ei hirveästi puutu touhuiluuni. Aluksi häntä nauratti, kun hän huomasi, että kylppärissä täytyy olla samanväriset pyyhkeet.

– Olenhan mä vähän huvittava, kun en anna toisen päättää mitään. Mutta Matti on huomannut, että pysyn onnellisena, kun saan höyrytä.

Laadukas sohva

Helsingin Alppilassa asuu onnellinen 7-vuotias, jota kannustetaan hyppimään sohvalla.

Etenkin Siiri Juntusen äiti Hanna Peltonen kannustaa, koska hänen mielestään sohva saisi jo hajota. Mutta se ei hajoa, koska se on laatusohva.

– Se on ostettu Kuusilinnasta vuonna 1991. Kotimaista työtä! Tässä on alkuperäinen nahka, mitään ei ole tarvinnut korjata, selittää Mikko Juntunen, 44, sohvan ­ostaja. Hanna nyökkää ja pysyy diplomaattisesti hiljaa.

Mikko osti sohvan ensimmäiseen omaan asuntoonsa, 26 neliön yksiöön. Sisustusmaku oli varma, ja ensimmäisen kokopäivätyön palkkarahat kuluivat huonekaluihin.

– Mulla oli ohjenuorana ajatus hotellihuoneesta, gootahtavilla mausteilla. Ostin sängylle sini-harmaavivahteisen samettipeitteen ja tapetoin seinät medaljonki­kuvioisella tapetilla. Tämä sohva kuului samaan tyyliin.

Niistä ajoista on aikaa. Hannan, Mikon, Siirin ja yksivuotiaan Aatoksen koti on kaukana gootahtavasta. ­Kodikas tunnelma henkii vähän 50-lukua, 60-lukua ja myöhäisempiä kerrostumia. Seinissä on oikein välttämällä vältetty valkoista väriä, kalusteissa on paljon kierrätyskamaa.

Pariskunnan maut käyvät yksiin.

Paitsi siinä sohva-asiassa.

Kohdat 1, 2 ja 3

Kumpikaan ei mielellään laita kunnossa olevaa roskiin. Siksi olohuoneessa on esimerkiksi vanha kunnon kuvaputkitelevisio. Se toimii vielä hyvin.

Mutta sitä pitäisi katsella siltä laatusohvalta.

– Mulla on kolme pointtia, jotka puoltavat uutta sohvaa. Ensinnäkin, sohvalla pitäisi pystyä lojumaan, Hanna aloittaa.

Nyt siinä lojuu yksin mukavasti, kahdestaan on jo tiukkaa. Jos Siiri lojuu siinä mukavasti, muita ei mahdu.

– Toisekseen, vaikka se johonkin muuhun ympäristöön sopii hyvin, se on vähän kovan näköinen.

Mikko puolustaa:
– Tämä sohva sopii hyvin siihen, että siinä kuunnellaan levyjä. Tosin johto ei enää yletä stereoista sohvalle, että pystyisi kuuntelemaan...

Hannan kolmas pointti on sohvan pienuus.

– Emme voi majoittaa vieraita, kun sohvasta ei saa vierassänkyä.

Vaihtuukohan sohva joskus uuteen? Asiasta on avattu keskustelu vuonna 2000, ja nyt Hannasta tuntuu, että läpi­murto saattaa olla tapahtumassa. Ehkä asia vaatii vielä hiukan kypsyttelyä.

Syksy, mikä ihana tekosyy laittaa sisustusta vähän uusiksi. Kuvat: MV-Photos, bloggaajat ja valmistajat

Nappaa suosittujen sisustusbloggaajien ideat omaan kotiisi!

Vihreää kasveissa ja astioissa

”Pinnalla ovat viherkasvit, vihreät kimput, mutta myös vihreät astiat ja kukkaruukut. Suuret maljakot ovat omiaan yksittäisille oksille ja joulun tullen sammaleelle.

Luonnonsävyt toimivat käyttöesineissä. Jätä kauniit puiset leikkuulaudat ja keittiötarvikkeet reilusti esille tunnelman luojiksi. Lämmin kulta sekä messinki lämmittävät pieninä määrinä tunnelmaa.”

Emilian tärpit: Lasitettu vihreä kukkaruukku, 42 e, keraaminen kulho, 29 e, molemmat Nougat. Leikkuulauta, 10 e, H&M. Riippuva kynttilänjalka, 24,95 e, Ellos.
Emilian tärpit: Lasitettu vihreä kukkaruukku, 42 e, keraaminen kulho, 29 e, molemmat Nougat. Leikkuulauta, 10 e, H&M. Riippuva kynttilänjalka, 24,95 e, Ellos.

Vinkit antoi: Uusi kuu -nimistä blogia pitävä ja omakotitaloa sisustava Emilia Ruuskanen rakastaa luonnon sävyjä ja tanskalaisia sisustustavaroita. Kauniita kukkia ja viherkasveja on puutarhan lisäksi myös sisällä, niin ruukuissa kuin maljakoissakin.

Pellavalakanat ovat petaamattakin kauniit 

”Pidän yksinkertaisen kauniista tuotteista kuten yksivärisistä, paksuista pellavapussilakanoista. Olen laiska petaaja ja pellavalakanat ovat petaamattakin älyttömän kauniit.

Materiaaleista mieluinen on myös muodikas sametti, ja siitä valmistetut sisustustuotteet, kuten tyylikkäät rahit. Viime aikoina värilliset kynttilät ovat alkaneet viehättää valkoisten sijaan. Suosikkivärini on hento koralli, joka passaa hienosti värikkäisiinkin kynttilänjalkoihin.”

Annika Meder-Liikasen vinit: Annon pussilakanasetti, 90 e. Samettirahit, alk. 190 e, Hakola. Korallin värinen kynttilä, 3 e/4 kpl, Havi. Kaunis käsisaippua, 16 e, Mayn.
Annika Meder-Liikasen vinit: Annon pussilakanasetti, 90 e. Samettirahit, alk. 190 e, Hakola. Korallin värinen kynttilä, 3 e/4 kpl, Havi. Kaunis käsisaippua, 16 e, Mayn.

 

Vinkit antoi: Vihreä talo -blogia pitävä Annika Meder-Liikanen rakastaa ajattomia tavaroita ja etsiskelee kirppareilta etenkin suomalaista designia. Patinoituneet tavarat saavat kodin ja kesäpaikan sisustustyylit kukoistamaan.

Ruskean eri sävyjen juhlaa

”Syksyn suosikkivärini on ehdottomasti ruskea eri sävyissään: nude, taupe, kameli, hiekka ja suklaa. Muista lämpimistä sävyistä nostan esille sinapinkeltaisen. Värit toimivat tehosteina valkoisen, mustan ja harmaan rinnalla, mutta myös isoina pintoina kuten seinillä. Maalasin oman makkarin seinän ruskealla kalkkimaalilla. Suosin luonnonmateriaaleja kuten rottinkia ja villaa.”

Peeta Peltolan vinkit: Rottinkinen sohvapöytä, 99 e, Ikea. Pussilakanasetti, 57 e, Midnatt. St. Paul Edt -tuoksu, 94 e, Frama. Villamatto, koko 60 x 90 cm, 38 e, Carpet Vista.
Peeta Peltolan vinkit: Rottinkinen sohvapöytä, 99 e, Ikea. Pussilakanasetti, 57 e, Midnatt. St. Paul Edt -tuoksu, 94 e, Frama. Villamatto, koko 60 x 90 cm, 38 e, Carpet Vista.

 

Vinkit antoi: Raw Design -blogia pitävän Peeta Peltolan harmoninen sisustus syntyy eri tyylejä sekoittelemalla. Persoonallinen koti on pullollaan maanläheisiä sävyjä, modernia minimalismia ja boheemeja koriste-esineitä.

Kun ylimääräisistä tavaroista hankkiutuu eroon jo eläessään, perilliset pääsevät helpommalla.

Jos kuolisit nyt, millainen urakka kotisi tyhjentämisessä olisi?

Ehkä hieman karu kysymys, mutta monella meistä on paljon tavaraa. Siitä eroon hankkiutumisessa on paljon työtä, ja kuollessa homma jää muiden harteille. Siksi ruotsalaistaiteilija Margareta Magnusson, 82, esittelee menestyskirjassaan järjestämismenetelmistä uusimman, kuolinsiivouksen.

Kuolinsiivous, ruotsiksi döstävning, on jo saanut runsaasti huomiota kansainvälisessä mediassa. Siitä ovat kirjoittaneet esimerkiksi Business Insider ja The Washington Post.

Helsingin Sanomat kertoo, että Magnussonin esikoiskirjan Döstädning. Ingen sorglig historia oikeudet myytiin 20 maahan ennen kuin  kirja oli edes ilmestynyt. Tammi julkaisee teoksen suomeksi ensi vuoden alussa nimellä Mitä jälkeen jää – Miten siivoan elämäni ennen kuolemaa?

Kuolinsiivous kuulostaa sanana pelottavalta, mutta sen idea on, että tavaroistaan kannattaa hankkiutua eroon jo eläessään, jotta perillisillä on aikanaan helpompaa. Se on jatkoa järjestämisbuumille, jonka tähän mennessä tunnetuin teos lienee japanilaisen Marie Kondon KonMari.

Kuten tavaroiden vähentämisestä marittamalla, myös kuolinsiivouksesta on hyötyä nykyhetkessä, mutta sen isoin etu ja tavoite on tehdä muiden elämästä helpompaa. Jos tavarakaaos ärsyttää itseä arjessa, se tulee rasittamaan myös perillisiä. Sen tietää jokainen, joka on joutunut käymään läpi kuolleen läheisensä omaisuutta.

Myös Magnussonilta on siitä kokemusta, minkä takia hän ajatteleekin, että ihmisten tulee ottaa vastuu tavaroistaan jo eläessään.

Lue myös: Sinun kaikki tavarasi ovat toisen perintö – ammattijärjestäjä neuvoo miettimään asiaa jo nyt

Magnussonin mukaan kuolinsiivous kannattaa aloittaa jo hyvissä ajoin ennen vanhuuden päiviä. Varautumisen voi aloittaa vaikka heti, oli minkä ikäinen tahansa.

– Kuolinsiivousta ei tarvitse aloittaa 40-vuotiaana, mutta pitää alkaa ajatella tapaansa kerätä tavaraa ja alkaa järjestelmälliseksi, hän sanoo The Chronicle -sivuston jutussa.

Jos tavarakaaos ärsyttää itseä arjessa, se tulee rasittamaan myös perillisiä.

Hänen neuvonsa kuolinsiivoukseen on simppeli.

– Jos et rakasta sitä, luovu siitä. Jos et käytä sitä, luovu siitä.

Myös ammattijärjestäjä Helena Örmark puhui tammikuussa julkaisemassamme jutussa siitä, että perintö ei todellakaan aina tarkoita rahaa, metsää tai arvohuoneistoa. Hän on perannut monta jäämistöä. Lue hänen vinkkinsä hyvän perinnön jättämiseksi.

– Olemme oppineet suurilta ikäluokilta, että hyvät tavarat pitää säästää, mutta ostamme silti lisää. Tavaramme on aivan liian hyvää pois pantavaksi, ja sitä on liian paljon, ammattijärjestäjäkin totesi.

Kysely

Oletko miettinyt, millainen perintö sinulta jää läheisillesi?

63v, 9 lapsen isoäiti

Kuolinsiivous haastaa konmarituksen – uusin järjestämisvillitys tulee Ruotsista ja pakottaa miettimään, mitä jätät jälkeesi

Olen jo pari vuotta käynyt tavaroitani läpi ja laittanut turhat vienyt minulle turhat tavarat kierrätyskeskukseen. Haluan lasteni vaivoiksi jättää vain tavaraa josta he kenties pitävät. Olen sellaisia joista he pitävät antanut jo heille, en paljon enää itse tarvitse sillä aion elää loppuelämäni yksin ja tiedän tarkkaan mitä tarvitsen.
Lue kommentti