Uskaltaakos tuota vielä sutia huuliin? Kuva: Shutterstock
Uskaltaakos tuota vielä sutia huuliin? Kuva: Shutterstock

Kosmetiikan kemikaaleista nousee jatkuvasti kohuja, jopa hysteriaan asti. Mitä aineita kannattaa tarkkailla ja mistä mölytään tyhjästä?

Tehdäänpä testi. Kun kirjoitan Googleen ”kosmetiikan kemikaalit”, saan eteeni läjäpäin sivustoja, joissa väitetään vaarallisiksi lukuisia kosmetiikan sisältämiä aineita. Luomusampoopullon kyljessä on lueteltu yksitoista ainetta, joita sampoo EI sisällä: kahta eri sulfaattia, synteettisiä tuoksuaineita, eläinperäisiä aineita, keinotekoisia väriaineita, mineraaliöljyjä, parabeenejä...

Vuoden alussa Norjassa kohistiin deodoranteista, kun maan julkisti listan dödöistä, jotka sisältävät allergisoivia aineita. Suomalainen perusvoide vedettiin puolestaan helmikuussa markkinoilta, kun muutama ihminen joutui jopa sairaalahoitoon voiteesta saamansa ihottuman takia. Kyseessä oli ilmeisesti valmistusvirhe.

Hämennyshän tässä iskee. Voiko kosmetiikkaan luottaa ja mitä kaikkea pullon kyljestä pitäisi osata tiirailla?

Ei suositella: Metyyli-isotiatsolinoni

Ensijaisesti suosittelen katsomaan, ettei tuotteessa ole metyyli-isotiatsolinonia, sanoo ihotautilääkäri Sari Huikko-Tarvainen, joka on hoitanut suomalaisten ihottumia ja allergioita kaksikymmentä vuotta. Aine lukee usein purkin kyljessä niin sanotulla INCI- eli ainesosaluettelonimellään methylisothiazolinone. Se on säilöntäaine, joka on noussut ongelmaksi nyt, kun EU on sallinut sen käytön. Suomessa tutkituista iho-oireilijoista 15 prosenttia sai allergisia oireita vuonna 2014.

Herkistyminen on tapahtunut pikkuhiljaa, kun aineen käyttö on ollut sallittu vuodesta 2005.

– Itsekin lakkasin käyttämästä kallista sampootani, kun huomasin sen sisältävän metyyli-isotiatsolinonia.

”Vettä sisältävissä tuotteissa on oltava säilöntäainetta. Muuten niissä alkaa kasvaa kaikki oravaa pienempi.”

Se on ainoa aine, jota Huikko-Tarvainen suosittelee välttämään varmuuden vuoksi.

Mutta miksi tällainen aine on sallittu?

– Vettä sisältävissä tuotteissa on oltava säilöntäainetta. Muuten niissä alkaa alle viikossa kasvaa kaikki oravaa pienempi.

– Aiemmin käytettiin yleisesti parabeenia. Kun siitä haluttiin eroon, se piti korvata jollakin.

Vältä halutessasi: parabeenit

Monet tuotteet ovat nykyään parabeenittomia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kanta on, että nykyisellä käytöllä parabeeneissä ei ole terveysriskiä. Tanska on kieltänyt parabeenit alle kolmevuotiaille suunnatuissa tuotteissa, koska niillä on havaittu olevan lievä estrogeeninen vaikutus. Se tarkoittaa esimerkiksi, että parabeenit saattavat lisätä rintasyövän riskiä.

Ainesosaluettelosta parabeenit tunnistaa nimistä propylparaben, butylparaben, isopropylparaben, isobutylparaben, methylparaben ja ethylparaben. EU on rajoittanut parabeenien käyttöä, eikä heinäkuun 2015 jälkeen isoprobyl-, isobutyl-, phenyl-, benzyl- ja pentylparabeenejä saa olla kosmetiikassa.

Parabeenien välttelyssä on ”lähdetty sutta pakoon ja törmätty karhuun”.

Huikko-Tarvaisen mukaan parabeenien välttelyssä on ”lähdetty sutta pakoon ja törmätty karhuun”.

– Parabeenit aiheuttavat mitättömän vähän herkistymistä. Olen tavannut urani aikana yhden kaksi potilasta, jotka ovat olleet niille allergisia.

Vältä jos saat oireita: sulfaatit

Sodium laurenth sulfate ja sodium lauryl sulfate ovat ainesosia, jotka pesevät ja saavat tuotteen vaahtoamaan.

– Kai vaahto tuo ihmiselle tunteen, että tulee puhdasta. Sulfaatteja on muun muassa sampoissa ja hammastahnoissa. Jos saa herkästi suuhun aftoja, hammastahna kannattaa vaihtaa sulfaatittomaan, Huikko-Tarvainen sanoo.

– Sulfaattiallergioihin en ole törmännyt, mutta kyllähän mikä tahansa aine voi aiheuttaa ihoärsytystä.

Jos päänahka on herkkä, sulfaatiton sampoo on hyvä valinta.

Syynää tarkasti: värjäystuotteet

Suomalaiset ovat hiustenvärjääjinä maailmanennätyskansaa.

– Kun suomalainen menee kampaajalle, lähes aina laitetaan väriä, mutta leikata ei juurikaan saa. Muualla Euroopassa on päinvastoin, sanoo tietokirjailija-diplomi-insinööri Anja Nystén sanoo.

Hän ei itse värjää hiuksiaan lainkaan. Syynä ovat hiusvärien sisältämät aineet.

Nystén ei itse värjää hiuksiaan lainkaan. Syynä ovat hiusvärien sisältämät aineet.

– Hiusväreissä käytetyt tolueenidiamiinisulfaatti ja ammoniumpersulfaatti voivat aiheuttaa hankalia iho-oireita. Ammonium- ja kaliumpersulfaatteja käytetään yleisesti hiusten vaalennustuotteissa, mutta myös desinfektioaineissa. Ne voivat aiheuttaa kosketusnokkosrokkoa sekä allergista nuhaa ja allergista astmaa, kertoo ihotautilääkäri Huikko-Tarvainen.

– Lisäksi ripsien, kulmakarvojen tai hiusten kestovärjäyksessä käytettävästä niin sanotusta mustasta väriaineesta eli parafenyleenidiamiinista (PPD) ja sen johdannaisista, kuten tolueenidiamiinisulfaattista (TDS) voi kehittyä hankalia allergisia iho-oireita. Tällaisia potilaita olen nähnyt useita.

Vältä jos saat oireita: kaikki hajusteet, myös luonnon­hajusteet

– Hajusteallergiat ovat maailman yleisimpiä allergioita, Sari Huikko-Tarvainen sanoo.

Hyvin yleinen allergiaa aiheuttava hajuste on limonene, jota on usein luomutuotteissakin.

– Luomu on kosmetiikassa markkinointikikka. Se ei ihotautilääkärin näkökulmasta lisää millään tavalla turvallisuutta.

Samasta asiasta muistuttaa Nystén, joka pitää Kemikaalikimara-blogia.

– Ei sisällä -tekstit ovat markkinointia siinä missä muukin mainonta. Kuka tahansa, joka kaupittelee kosmetiikkaa, haluaa tietysti katetta ja tuloja.

Vältä harkinnan mukaan: PHMB

Alkuvuoden kosmetiikkakohu koski säilöntäaine PHMB:tä, jonka tunnistaa ainesosaluettelosta nimestä polyaminopropyl biguanide.

EU-lainsäädäntö on tällä hetkellä aineen kohdalla sekava, ja osa kosmetiikkayrityksistä on tulkinnut, että ainetta saa vielä käyttää. Soppa sakeni, kun netissä alkoi levitä vanhentunut lista PHMB:tä sisältävistä tuotteista.

PHMB:n luokitus on nyt ”kategoria 2, epäillään aiheuttavan syöpää”. Sen käyttö kosmetiikassa on kielletty, mutta EU:n kosmetiikka-asetuksen liitteessä sille on vielä sallittu 0,3-prosenttinen pitoisuus. Tätä ollaan nyt muuttamassa niin, ettei ainetta sallita lainkaan, mutta lainsäätäminen kestää aikansa.

– Jos käyttää PHMB:tä sisältäviä voiteita päivittäin, ne kannattaa vaihtaa, Nystén toteaa.

Anna mennä: mineraaliöljyt

Mineraaliöljy on raakaöljystä saatava tuote, jota käytetään kosmetiikassa yleisesti. Se ei reagoi muiden aineden kanssa eikä aiheuta allergioita. Joskus mineraaliöljyjen on väitetty tukkivan ihohuokosia, mutta ne eivät ominaisuuksiltaan eroa mitenkään muista öljyistä.

Janoatko lisää tietoa? 

Kosmetiikankemiaa.com Päivi Kousa on farmaseutti, estenomi, kemian ja biologian opettaja sekä tohtorikoulutettava, joka tuntee alansa perin pohjin.

Kemikaalikimara.blogspot.com Anja Nystén on kemiantekniikan diplomi-insinööri, joka suhtautuu blogissaan kriittisesti paitsi kemikaaleihin myös niistä levitettäviin epämääräisiin ja epätieteellisiin tietoihin. 

Littanat, oudon muotoiset ja sähköiset “pipohiukset” ovat monien pahin painajainen. Päähineestä ei kuitenkaan ole pakko luopua, kun hallitsee oikeat kikat.

Viilenevä sää vaatii yhä useammin pipon vetämistä päähän aamutuimaan. Harmi vain, että töihin tai kouluun päästyä päähine pitää ottaa pois, ja hiuksiin tuntuu syntyneen ihan uutta elämää – tosin ei kovin haluttua sellaista.

Toisilla hiukset räjähtävät hallitsemattomalle pörrölle, toisilla tukka menee lyttyyn ja sähköiset kiekurat sojottavat sinne tänne.

Ei kuitenkaan syytä huoleen – hiukset ja kampaus ovat pelastettavissa muutamien niksien avulla. Bustle-sivustolla kerrotaan 7 vinkkiä, miten käyttää pipoa ja silti välttyä hiuskatastrofeilta:

1. Kuivaa hiukset aina ennen pipon käyttämistä

Pahin virhe, minkä piponkäyttäjä voi tehdä, on vetää myssy päähän kun hiukset ovat vielä märät. Kun hiukset ehtivät kuivua pipon sisällä, niitä on entistäkin vaikeampi muotoilla halutun näköisiksi. Pahimmillaan hiuksiin muodostuu epämääräisiä laineita ja möykkyjä, joiden taltuttamiseen tarvittaisiin kampaajatason taitoja.

2. Valitse löysempi malli

Mitä tiukempi pipo, sen pahemmat pipohiukset. Koska löysä päähine jättää hiuksille enemmän tilaa eikä litistä niitä, hiukset pitävät myös paremmin muotonsa ja ilmavuutensa.

3. Mieti materiaalia

Istuvuuden lisäksi myös pipon materiaalilla on paljon merkitystä. Karhea päähine tekee hiuksista helposti pörröiset, joten jos mahdollista, kannattaa valita kashmirista, silkistä tai angoravillasta tehty pipo.

4. Muista hiusten kosteutus

Jos ongelmana on erityisesti hiusten sähköisyys, kannattaa muistaa kosteuttaa hiuksia kunnolla. Se onnistuu kosteuttavilla tuotteilla, kuten sampoilla ja hiusnaamioilla, sekä vähentämällä lämpökäsittelyjä, kuten hiusten suoristamista.

Lue myös: Argh, miten kuiva tukka! Näin saat helposti lisää kosteutta

5. Valitse kampaus, joka antaa pahimman pörröisyyden anteeksi

Pientä pörröä ei kannata pelätä, päinvastoin: se voi toimia myös erinomaisena tyylikeinona. Aamulla kuivattuihin hiuksiin voi tehdä esimerkiksi pikaiset letit, ja kun pipon vetäisee työmatkan päätteeksi pois päästä, muutaman siloittavan liikkeen tai liuslakkasuihkauksen jälkeen kampauksessa on juuri sopivaa rentoutta.

Lue myös: Unohda föönaus! Kuumin hiustyyli on nyt luonnollisen pörröinen

6. Käytä muotoilutuotteita

Erityisesti suolasuihke tai muut tekstuuria antavat muotoilutuotteet voivat pelastaa hiukset littanaksi muuttumiselta. Muotoilutuotteiden ansiosta hiukan karheammaksi tulleet hiukset on helpompi pöyhiä takaisin muotoonsa.

7. Pelasta loppupäivä pikakampauksella

Jos muotoilutuotteilla läträämiselle tai lettien teolle ei ole aikaa, on littanat pipohiukset helpointa saada kuntoon pyöräyttämällä ne korkealle nutturalle vähäksi aikaa. Nuttura auttaa tuomaan hiuksiin taas volyymia ja muotoa, kun kampauksen irrottaa pään päältä esimerkiksi tunnin jälkeen.

Peilikaappi on looginen muttei välttämättä kaikkein paras paikka kosmetiikalle.

Kosteusvoide toimii parhaiten, kun sen levittää iholle heti pesun jälkeen. Ihonhoitotuotteet myös imeytyvät tehokkaammin, kun kuolleet ihosolut poistaa ensin kasvoilta kuorimalla.

Näistäkään ihonhoitovinkeistä ei silti ole hyötyä, jos tuotteet eivät ole parhaassa terässä. Ensinnäkin ne tulisi käyttää pakkaukseen merkityssä ajassa. Siitä kertoo pieni purkin kuva, jonka sisällä oleva luku kertoo kuukausimäärän, jonka tuote säilyy avaamisesta.

Se on eräänlainen kosmetiikan parasta ennen -päiväys, jonka moni tuntee. Purkissa ei kuitenkaan välttämättä ole tarkempia säilytysohjeita, ja moni säilyttää ihonhoitotuotteitaan siellä missä suorittaa asiaan kuuluvat toimenpiteet – kylpyhuoneessa.

Peilikaappi ei ole tuotteille paras mahdollinen säilytyspaikka, sillä kylpyhuoneessa on usein lämmintä ja kosteaa. Se saattaa saada bakteerikasvuston villiintymään tuotteissa.

The Zoe Report -sivuston mukaan kosmetiikkaa ei kannata säilyttää myöskään ikkunoiden lähellä, sillä auringonvalo saattaa tuhota tuotteiden aktiiviaineet ja tehdä niistä tehottomia. Jotkut luonnonkosmetiikkatuotteet saattavat hyötyä jääkaappisäilytyksestä, sillä viileys paikkaa säilöntäaineiden puutetta.

The Klog -sivuston mukaan ihonhoitotuotteiden ihanteellinen säilytysympäristö on sellainen, jossa tuotteet ovat suojassa valolta, kosteudelta, ilmalta ja (sormien) bakteereilta. Siis esimerkiksi kuivassa, viileässä ja pimeässä laatikossa, läpinäkymättömässä ja hygieenisessä pumppupullossa.