80-luvulla naisilla oli kainalokarvat ja puutarha luonnontilassa. Mihin nykynaisen karvat katosivat?

”Tämä on ällöttävää”, kuvatekstissä lukee. Netistä löytyneessä kuvassa Tyra Banks, yksi maailman kauneimmista naisista, halailee itseään lyhyempää, puolet vanhempaa miestä. ”Olen pahoillani, että teidän täytyi nähdä tämä”, kirjoittaja jatkaa. Hän ei tarkoita käppänää Tyran vieressä, vaan kainaloita, jotka malli on unohtanut ajella.

Vielä 1980-luvulla suurimmalla osalla naisista oli kainalokarvat ja alapää ympärivuotisesti luonnontilassa. Nykyään karvainen nainen on harvinainen näky. Jos nainen ei ajele säännöllisesti karvojaan, häntä pidetään helposti epäsiistinä.

"Amerikkalaiset liittävät karvojen ajelun hygieniaan. Jos menet Jenkeissä jalkahoitoon ilman, että olet sheivannut sääresi, se on sama kuin menisit hammaslääkäriin pesemättä hampaitasi.”

Näyttelijä MoNique herätti Golden Globe -gaalassa pahennusta paljastamalla kuvaajille karvaiset kinttunsa. Myös laulajat Britney Spears, Celine Dion, Beyoncé ja näyttelijä Christina Ricci ovat ylittäneet uutiskynnyksen, koska unohtivat ladata ladyshaverinsa.

"Jumpassa miesohjaaja tuli korjaamaan asentoani, mutta alkoikin hivellä säärtäni. Se oli ällöä, mutta silti ensimmäinen ajatukseni oli, että apua, olenko ajanut säärikarvani.”

Karvattomien karkelot

Gynekologi äityi päivittelemään edellisen potilaan tuuheutta: ’On se kumma, miten jotkut eivät viitsi pitää itsestään huolta.’ Kiitin luojaani, että olin muistanut siistiä bikinirajani.”

Me Naisten lukijoista 88 prosenttia pitää kainalonsa aina sileinä ja 62 prosenttia trimmaa säännöllisesti bikinirajansa. Viisitoista prosenttia ajaa alhaalta kaiken veks.

Vielä joitakin vuosia sitten naisilta ajeltiin häpykarvat ennen synnytystä, mutta nykyään tavasta on luovuttu useimmissa sairaaloissa paitsi turhana myös naista alentavana. Toisaalta, harvalla on enää mitä ajella. Muuttuneen muodin huomaa uimahallien ja kuntosalien pukuhuoneissa. Kiitoradat, kolmiot ja pikku tupsut ovat korvanneet luojan luomat pörröt. Power puff, rain cloud, pubic sculpture, hollywood, smoothie, playboy, brassi ja sisilialainen – niistä sopii valita, jos au naturel ei miellytä. 

Halusin yllättää mieheni ja ajelin häpykarvani. Järkytys oli suuri, kun pimpsa ei näyttänytkään enää samalta kuin pikkutyttönä.”
Jotkut uskovat, että­ karvattomuus lisää seksuaalista nautintoa. Sinkkuelämää-sarjassa Samantha kärsi, kun miesystävä pyysi häntä kasvattamaan kunnon puskan. Totuus voi olla ihan muuta kuin posliininen:

"Ajoin kiitoradan mieheni mieleksi. Kutina oli hirveä ja punaiset näppylät kaikkea muuta kuin kiihottava näky. Kun karvat alkoivat kasvaa, ne pistelivät seksin aikana.”

Ajatus siitä, että ajeltu alapää on seksikäs ja merkki seksuaalisesta aktiivisuudesta, on alun perin peräisin pornoteollisuudesta.

On niillä tarkoituskin

Karvattomuus ei ole mikään tuore kauneusihanne. Päinvastoin – 1900-luku oli poikkeuksellisen karvainen vuosisata. Keskiajalla häpykarvojen ajelu oli siveyden merkki, ja muinaisessa Egyptissä ylhäisönaiset ajoivat hiuksensakin. Kun peseytymismahdollisuudet olivat puutteelliset, karvattomuus oli hygieeninen ratkaisu.

"Poikaystäväni maksoi minulle kerran 20 euroa, että kasvatin kainalokarvat. Hänestä ne ovat seksikkäät.”

Seksioppaiden klassikossa Rakasta hellästi vuodelta 1972 kirjoittaja Alex Comfort neuvoo, ettei kenenkään pidä ajella kainalo- tai häpykarvojaan, koska ne sieppaavat ruumiin luonnolliset tuoksut, joiden tarkoitus on vetää puoleensa vastakkaista sukupuolta. Anteeksi herra Mielihyvä, mutta kumppanin valinta taitaa kuitenkin perustua pääasiassa muihin seikkoihin.

Mutta miksi vain naisen karvoja pidetään inhottavina? Miehen kainalot saavat rehottaa, ja alapäätään parturoiva äijä on jotenkin vähän epäilyttävä.

Häpy-, kainalo- ja säärikarvat kasvavat murrosiässä, ja niiden on arveltu toimineen merkkinä sukukypsyydestä parittelukumppanille. Karvaisuuden aste riippuu geeneistä ja mieshormonin määrästä. Ehkäpä siinä on selitys, miksi miehen karvat eivät ällötä. Evoluution näkökulmasta karvainen mies on miehekäs ja potentiaalinen lisääntymiskumppani.

Karvat vaikuttavat evoluution jäänteeltä, mutta on niistä hyötyä nykynaisellekin: ne suojaavat sukukalleuksia ja kainaloita bakteereilta ja hankaukselta.
 

Kutinaa ja näppylöitä

Karvanpoisto on myös kulttuurikysymys; esimerkiksi Itä-Euroopan maissa naisilla ei ole ollut tapana poistaa karvojaan.

"Olimme Budapestissä ratikassa. Pikku toppeihin pukeutuneet naiset pitivät kiinni katon kahvoista, eikä juuri kukaan ollut ajanut kainaloitaan. Jos karvani rehottavat, mieheni kutsuu minua unkarilaiseksi.”

Naiset käyttävät taisteluun karvoja vastaan paljon aikaa ja rahaa. Ja miksi? Vain tunteakseen kutinaa ja saadakseen karvat kohta takaisin entistä tummempina ja tuuheampina.

"Kyllästyin jatkuvaan sheivaamiseen ja nypin säärikarvat yksitellen pinseteillä. Pari iltaa siinä meni.”

Viisikymmentätuhatta vuotta ennen ajanlaskun alkua karvat raaputettiin pois kivillä ja simpukankuorilla. Siihen verrattuna karvojen poisto käy nykyään leikistä. Silti vaatimus karvattomuudesta on tapa hallita naisruumista, nykynaisen korsetti.

Kun Julia Roberts huiskutteli kainalokarvoissaan punaisella matolla, kyse oli varmasti mielenilmauksesta. Taistelun karvavihaa vastaan voi jokainen aloittaa omasta kehostaan. Kesä on siihen mitä otollisinta aikaa.

Kursivoidut kohdat ovat lukijoiden kokemuksia.