Helka Beltillä menee nyt hyvin, mutta aallonpohjakin on nähty. Kuva: Panu Pälviä
Helka Beltillä menee nyt hyvin, mutta aallonpohjakin on nähty. Kuva: Panu Pälviä

Pitkän sairastamisen jälkeen bloggaaja päätti, että aikaa ei enää saa mennä hukkaan. Hyviä asioita alkoi tapahtua.

Vähän yli vuosi sitten Helka Beltin elämässä ei ollut mikään hyvin: nivelkivut olivat saaneet kädet toimintakyvyttömiksi, ja polvetkin alkoivat oireilla. Omalääkäri määräsi yhä uudestaan tulehduskipulääkkeitä, jotka eivät auttaneet. Terveyden lisäksi myös talous romahti pitkän sairausloman takia: 80-prosenttista työaikaa tekevä Helka putosi Kelan päivärahalle, ja tuloista tippui vielä parikymmentä prosenttia.

– Fyysinen kunto sen kun huononi, rahat olivat loppu, enkä pystynyt oikein enää hoitamaan 3-vuotiasta lastani. Tilanne meni pahemmaksi kuukausi toisensa perään.

Neljän kuukauden kituuttamisen jälkeen Helka sai vihdoin ajan reumatologille, joka löysi toimivat lääkkeet. Olo alkoi helpottua. Ankea kausi toimi myös yhden sortin herätyksenä.

– Kun selvisin siitä syksystä, aloin miettiä, että miksi siedän elämässäni niin montaa asiaa, joista en tykkää. Päätin, että nyt alan tehdä niille jotain. Fyysinen sairaus voi iskeä milloin vain – en halua, että aikaa menee enää hukkaan merkityksettömään nysväämiseen.

Pois Nurmijärveltä, kiitos

Helka listasi muutettavat asiat: 1,5 tunnin työmatka Nurmijärveltä Helsinkiin. Ainainen rahapula, joka johtui pienen palkan ja 80-prosenttisen työajan yhdistelmästä. Asuinpaikka – hän vihasi Nurmijärven-kämppäänsä ja oli jo pitkään halunnut muuttaa pääkaupunkiseudulle.

– Vanhempi lapseni asuu isänsä luona Espoossa, ja halusin lähemmäs häntä. Nurmijärvellä taas asui 3-vuotias poikani vuoroviikoin minun ja isänsä luona. Ajattelin, että pojan takia en voi muuttaa kauemmas.

Helka ei halunnut, että Nurmijärvellä asuva lapsi kävisi vuoroviikoin kahdessa eri päiväkodissa. Mutta tilanne ei sitten ollutkaan niin vaikea järjestää kuin olisi voinut luulla: lapsen isä totesi, että voi aivan hyvin ajaa omilla viikoillaan pojan pääkaupunkiseudulle hoitoon. Kannatti kysyä!

”Kun selvisin siitä syksystä, aloin miettiä, että miksi siedän elämässäni niin montaa asiaa, joista en tykkää.”

Kun epäkohtiin kävi käsiksi, asiat alkoivat järjestyä. Uusi, kiva asunto Helsingistä löytyi kuin johdatuksena. 

– Vilkaisin töistä lähtiessä Oikotietä ja huomasin täydellisen asunnon, josta oli näyttö samana päivänä. Sain järjestettyä itseni näyttöön ja sain kämpän. Seuraavana päivänä se ei taatusti enää olisi ollut vapaana.

Entäs raha-asiat? Helka otti asian töissä puheeksi. Työnkuvaan tehtiin muutoksia, järjestettiin koulutusta haastavampiin tehtäviin ja Helka siirtyi tekemään 100-prosenttista työaikaa.

– Lisäksi aloin etsiä kirjoitushommia. Olen aina halunnut kirjoittaa, ja perustin blogin. Se sai lukijoita, ja pääsin Vauvalle bloggaamaan palkkiota vastaan. Myös muita kirjoitusprojekteja on tulossa. Luulen, että aika monella meistä on jokin taito, jota voisi hyödyntää taloudellisesti. Käsityötaitoja? Mahdollisuus opettaa muita? Kannustan kokeilemaan!

Yksi asia kerrallaan

Parempi rahatilanne, mukava asunto, kivempi elämä… kuulostaako yksinkertaiselta? Helkan mukaan tarinan opetus ei ole, että ”Elämäsi voi parantua, kun vain päätät niin”.

– Ratkaisun avain oli se, että kirjasin ylös ne asiat, joihin halusin muutoksia. Fyysiseen sairauteen en voi vaikuttaa, mutta muihin ongelmiin voin! Sitten aloin etsiä ratkaisuja yksi kerrallaan. Aiemmin olin piiloutunut sen taakse, että liian vaikeaa, ei pysty.

Kaksi lasta kahden eri isän kanssa kahdella paikkakunnalla takaa sen, että säätäminen ei Helkan elämässä lopu. Helsingissä asuminen on kuitenkin helpottanut elämää, koska tukiverkot ovat nyt lähempänä.

”Minulla oli mukana myös paljon onnellisia sattumia.”

–  Minulla oli mukana myös paljon onnellisia sattumia. Sain sattumalta kivan asunnon kivalla paikalla, ja minulle löytyi lääke, joka auttoi nivelkipuihin. Lisäksi työpaikkani on joustava, ja lukijat löysivät blogini

Tällä hetkellä Helkasta tuntuu, että jos jokin uusi takaisku tulee, koko elämä ei luhistu: sitä pitää kasassa entistä useampi tukipilari. Vähän aikaa sitten hän istui luennolla ja löysi kalenterinsa takaa kirjoittamansa puoli vuotta sitten kirjoitetut listat otsikoilla ”Mikä mättää” ja ”Mitä haluaisin”.

– En muistanut koko listoja! Mutta kun luin ne, huomasin, että olin saanut haluamani asiat.

Tällä hetkellä Helkalla on uusi projekti: kunnon kohotus. Häntä alkoi tympiä se, ettei hän pääse päiväkodin pihalle mäen päälle hengästymättä.

– Olin ajatellut liikunnastakin, että en voi, koska on tämä nivelsairaus. Mutta voinhan mä itse asiassa vaikka mitä. 

Vierailija

Vuosi sitten Helka sinnitteli Kelan päivärahalla – sitten hän teki kaksi listaa, jotka muuttivat koko elämän

Hienoa,että olet jaksanut nousta pohjalta. Kuulostat positiiviselta ihmiseltä. Onko sairautesi nivelreuma? Tuo kovasti yleistyvä pikkupiru:( oletko saanut apuja ruokavaliomuutoksella? Tuttavani kävi MSAS-analyysissa joka kartoitti ruoka-aineet jotka eivät hänelle sopineet ja hänen oireet hävisi kokonaan,eikä ole lääkkeitä enää käytössä. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan! Kaikkea hyvää sinulle!
Lue kommentti
Vierailija

Vuosi sitten Helka sinnitteli Kelan päivärahalla – sitten hän teki kaksi listaa, jotka muuttivat koko elämän

Onnea ja onnistumisia Helkalle! Elämässä pitää katsoa tarpeeksi pitkälle, niin jaksaa myös vastoinkäymisiä. Sairastan itsekin reumaa ja käteni ovat CRPS n ja nivelkulumien takia huonossa kunnossa. Onneksi lääkkeet sekä säännöllinen kuntoilu auttavat pahimman yli. Minulla on vakkarityössä 70 % työaika ei niinkään omasta tahdostani. En jaksanut jäädä osa-aikaistamistani suremaan, vaan perustin sivutoimeksi yrityksen. Nyt tulossa ensimmäiset kunnon kaupat ja tulevaisuus näyttää lupavalta. Ensi...
Lue kommentti