Sijoituskohde kannattaa valita oman kiinnostuksen mukaan. Ehkä kenkärakkauden voi siis kääntää sijoitajanvaistoksi? Kuva: Shutterstock
Sijoituskohde kannattaa valita oman kiinnostuksen mukaan. Ehkä kenkärakkauden voi siis kääntää sijoitajanvaistoksi? Kuva: Shutterstock

Pienilläkin tuloilla voi päästä kiinni isoihin tavoitteisiin, jos malttaa hiukan syventyä sijoittamiseen. – Perehtyä voi vaikka lukemalla sijoituskirjallisuutta, vinkkaa Terhi Majasalmi.

Miksi sijoittaminen kannattaa?

Sijoittaminen on yksi tulonlähde lisää. Se lisää turvaa, valinnan vapautta ja tuo taloudellista itsenäisyyttä.

Milloin kannattaa sijoittaa?

Kun vararahasto, eli puolen vuoden kiinteitä kuluja vastaava summa, on kasassa. Säästötileillä raha ei juuri kasva korkoa, sijoittamalla sen sijaan voi hakea pääomalle tuottoa.

Mistä sijoittamisessa on kyse?

Jokaisen yrityksen tavoitteena on tuottaa voittoa. Jos pörssilistatulla yrityksellä menee hyvin, sijoittaja hyötyy siitä maksettuna osinkona ja/tai osakkeen arvonnousuna. Osakkeenomistaja ottaa toki aina riskin. Jotta pääoma ehtisi kasvaa tarpeeksi, voi joutua odottamaan vuosikymmeniä.

Sijoituskohde kannattaa valita oman kiinnostuksen mukaan.

Vaatiiko se vaivaa?

Sijoittaminen vaatii opiskelua. Perehtyä voi vaikka lukemalla sijoituskirjallisuutta, jota löytyy nykyään suomenkielisenäkin. Aluksi pitää ymmärtää, miten sijoitusmaailma toimii ja selventää itselle, miksi haluaa sijoittaa.

Indeksirahastot ovat helppoja: niihin voi siirtää palkasta vaikka pienen summan kerran kuukaudessa.

Mihin kannattaa sijoittaa?

Sijoituskohde kannattaa valita oman kiinnostuksen mukaan. Sijoittaa voi esimerkiksi suoraan tietyn yrityksen osakkeisiin tai indeksirahastoon, joka sijoittaa rahat vertailuindeksin mukaisesti.

Indeksirahastot ovat helppoja: niihin voi siirtää palkasta vaikka pienen summan kerran kuukaudessa. Se yleensä innostaa tutustumaan paremmin sijoittamiseen. Tärkeintä on, että ylipäänsä aloittaa. Kannattaa muistaa vertailla: markkinoilla on täysin kuluttomia rahastoja ja sellaisia, joissa saattaa olla useita eri kuluja, kuten merkintä-, hallinnointi- ja lunastuspalkkio.

Asiantuntija: varallisuusvalmentaja Terhi Majasalmi

Niina Aaltio on lähdössä kavereidensa kanssa Lappiin lomalle yhteisen Hupitilin varoilla. 

Niina Aaltio, 33, ja kaksi hänen läheistä ystäväänsä rakastavat matkustelua. Kolmikko on tutustunut opiskeluaikoina, ja sen jälkeen yhteisiä reissuja on tehty useita. Aina välillä joku kolmikosta on kuitenkin joutunut jäämään pois matkasta. Matkustelu vaatii rahaa, eikä kaveriporukan reissuun ole aina irrottaa valuuttaa – paitsi että nykyään tällä kolmikolla on.

Muutama vuosi sitten Niina ja hänen kaverinsa lukivat naisille suunnattuja säästö- ja sijoitusvinkkejä ja keksivät, että he voisivat alkaa säästää yhdessä. 

– Olimme kaikki säästäneet ja sijoittaneet tahoillamme: yksi eläkerahastoon, toinen osakkeisiin. Kaikilla meillä oli myös asuntolainat. Mietimme, mikä olisi mahdollisimman simppeli tapa säästää yhdessä.

He päätyivät perustamaan Hullujen Jakkupukunaisten Hupitilin. Nimi perustuu kolmikon vanhaan vitsiin, ja tilin avannutta pankkivirkailijaa se hiukan hymyilytti. Itse tili on kuitenkin varsin virallinen. Kaikilla kolmella naisella on tiliin hallintaoikeus, ja tilillä olevien varojen käytöstä on sovittu kirjallisesti. 

– Oma säästämisemme on pitkäjänteistä, mutta tämä tili toimii vuoden sykleissä. Rahoilla tehdään kerran vuodessa joku yhteinen juttu. Tarkoitus on kerryttää muistoja ja yhteistä aikaa, ei vaurastua, Niina kertoo.

Yhteinen juttu voi olla esimerkiksi yhteinen hemmotteluhoitohetki, laskuvarjohyppy tai lomamatka. Yleensä noin vuoden aikana tilille ehtii kertyä sen verran varoja, että ystävykset voivat alkaa suunnitella seuraavaa sijoituskohdetta rahoille. 

Hupivaroilla Lappiin

Kolmikko näkee toisiaan usein, mutta mihin tahansa yhteiseen iltaan Hupitilin varoja ei hyödynnetä. 

– Tiliä ei käytetä baaritiskillä aamun pikkutunneilla. Emme ole halunneet ottaa siihen pankkikortteja, Niina sanoo. 

Hullujen Jakkupukunaisten seuraava tavoite on aktiiviloma Lapissa. Ennen matkaa porukka on yhteistuumin päättänyt nostaa Hupitilille menevän suoraveloituksen määrää, jotta tilillä riittää saldoa sekä lentoihin että aktiviteetteihin, kuten koiravaljakkoajeluun sekä suksien ja fatbike-pyörien vuokraukseen. 

”Olemme aina sparranneet toisiamme ja tienneet toistemme palkat.”

Yhteisten rahojen käytöstä päätetään tietysti yhdessä, usein pitkissä ja hauskoissa illanistujaisissa. 

– Avainasia on, että porukka on samanhenkinen, eikä rahojen käytöstä ole kauhean vastakkaisia näkemyksiä, Niina toteaa.

– Reiluus on tosi tärkeää. Säästettävä summa on mitoitettu kaikkien tuloihin, ja jos yksikin on eri mieltä rahojen käyttökohteesta,  mietitään joku muu juttu.

Päätöksentekoa helpottaa se, että naisia on mukana vain kolme. Isommalla porukalla kompromisseja pitäisi tehdä enemmän.

Avointa rahapuhetta

Hullut Jakkupukunaiset ovat toistensa pitkäaikaisia luottoystäviä. Raha-asioista he ovat aina puhuneet avoimesti.

– Olemme aina sparranneet toisiamme, tienneet toistemme palkat ja antaneet toisillemme sijoitusvinkkejä, Niina kertoo. 

Kaikki kolme tienaavat suurin piirtein yhtä paljon. Niina pohtii, että jos tulot olisivat kovin erilaiset, voisi tilille siirrettävä summa olla kiinteän euromäärän sijaan tietty prosentti tuloista.

Ystävysten mielestä osa Hupitilin hauskuudesta on siinä, että tiliä pidetään hyvin virallisesti: Niina kirjanpitovastaavana toimittaa Hupitilin osavuosikatsauksiin yhteenvetoja tilin tapahtumista, ja sijoitus-, eli matkakohteen löytymisestä tehdään aina juhlallinen muistio. 

Lopulta Hupitilissä on Niinan mielestä kuitenkin kyse vapaudesta. Yhteisellä säästötilillä ystävät varmistavat, ettei kukaan joudu sanomaan, ettei voi tulla mukaan yhteiselle lomalle. Yhteiset reissut tulee myös oikeasti toteutettua.

 – Kun tietää, että rahat ovat tilillä, on vaihtoehtoja. 

Me Naiset selvitti naisilta, millaista palkkaa saamme valmistumisen jälkeen.

Joulukuun alussa Me Naiset julkaisivat kattavan selvityksen, josta käy ilmi, millä aloilla naiset tienaavat eniten ja vähiten valmistumisen jälkeen.

Jalkauduimme Helsingin kaduille selvittämään, mitä naiset ajattelevat omasta palkastaan. Katso allaolevasta videosta, tulevatko naiset palkallaan toimeen.

”Ihan hyvä palkka”

Moni katugallupiimme osallistuneista naisista oli saanut työpaikan heti valmistuttuaan – tai jopa jo koulun penkiltä. Naiset yhteiskuntatieteilijästä sähköasentajaan tuntuivat olevan valmistumisen jälkeiseen palkkatasoonsa suhteellisen tyytyväisiä. 

– Aloittelevalle suunnittelijalle palkka oli ihan hyvä, noin 2000 €, kertoo viestintäalan perustutkinnon suorittanut Kati

– Sain ihan sellaista keskitason palkkaa, muistelee hiusmuotoilijaksi, meikkaaja-maskeeraajaksi ja kuva-artesaaniksi valmistunut Ninni

Epävarmuus työtilanteesta

Osa ei kuitenkaan päässyt tai halunnut valmistumisen jälkeen palkkatöihin. Yksi heistä on kuvataiteilijaksi valmistunut Mine, joka ryhtyi heti valmistumisen jälkeen yrittäjäksi.

– Pääsin heti oman alan töihin, koska lähdin yrittäjäksi. Yrittäjänä voin tietysti itse vaikuttaa palkkaan, mutta on myös kuluja, hän kertoo.

Yrittäjyyden ja kuukausipalkkaisen välimaastoon tipahtaa freelancer, jonka arjessa on usein läsnä epävarmuus tulevasta työtilanteesta.

– Teen töitä freelancerina eli en voi ikinä tietää, milloin saan seuraavan keikan. Sellainen epävarmuustekijä siihen aina liittyy, kertoo lavastajana ja pukusuunnittelijana työskentelevä Tinja

Lisää liksaa

Kun puhe kääntyy nykyhetken palkkaukseen, korjattavaa tuntuu löytyvän enemmän. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että nykyinen palkka voisi olla korkeampi. Monelle uransa alkutaipaleella olevalle toivoa tuovat tulevaisuudessa palkkaa nostavat kokemuslisät.

”Kun töitä vaan jaksaa tehdä, niin kyllä sillä toimeen tulee.”

– Sitten kun vuosia ja työkokemusta kertyy, niin kyllä sillä pärjää, kertoo sähköasentajaksi äskettäin valmistunut Mari.

– Kun töitä vaan jaksaa tehdä, niin kyllä sillä toimeen tulee, koko aikuisikänsä yrittäjänä eri aloilla toiminut Kirsti kannustaa.