Veroilmoitus korjauksineen kannattaa palauttaa siihen merkittyyn päivämäärään mennessä, mutta korjaukset saa tarvittaessa hoidettua myös jälkikäteen. Kuva: Akseli Valmunen / Sanoma-arkisto
Veroilmoitus korjauksineen kannattaa palauttaa siihen merkittyyn päivämäärään mennessä, mutta korjaukset saa tarvittaessa hoidettua myös jälkikäteen. Kuva: Akseli Valmunen / Sanoma-arkisto

Jos verotuksessaan huomaa virheen, oikaisua voi hakea vielä viiden tai kolmen vuoden jälkeen. Viime vuoden verotuksen ehtii korjata lokakuun loppuun mennessä.

Korjattu vuoden 2017 veroilmoitus piti palauttaa 8. tai 15. toukokuuta. Mikäli lähettäminen unohtui tai verotuksesta löytyy virheitä vielä myöhemmin, kaikki ei ole täysin mennyttä. Lokakuun puoliväliin asti korjaukset voi tehdä samalla veroilmoituslomakkeella, joka piti palauttaa nyt. 

– Mikäli unohtaa tehdä veroilmoitukseen vaadittavat korjaukset, niistä voi ilmoittaa samalla lomakkeella verotuksen loppuun asti, eli lokakuun loppuun mennessä, kertoo veroasiantuntija Raili Knuutinen. 

Käytännössä korjaukset kannattaa tehdä viimeistään lokakuun puolessa välissä. Silloin verohallinnolla on aikaa käsitellä korjaukset ennen lokakuun viimeistä päivää. 

Unohditko vähennyksiä?

Mikäli virheitä huomaa vielä lokakuun jälkeen, voi tehdä oikaisuvaatimuksen. 

– Oikaisuvaatimuksella on mahdollisuus saada vähennyksiä. Jos verovelvollinen on oikeutettu vähennykseen, ei ole väliä, onko vähennys jäänyt pyytämättä oman mokan vuoksi vai muusta syystä, Knuutinen neuvoo. 

”Oikaisuvaatimuksella on mahdollisuus saada vähennyksiä.”

Oikaisuvaatimuksen takaraja vanhemmista kuin vuoden 2017 veroista on viisi vuotta. Se lasketaan verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta lukien. Vuoden 2016 veroista voi siis valittaa vuoden 2022 loppuun asti.

Verovuonna 2017 ja siitä eteenpäin oikaisuvaatimuksen takaraja on 3 vuotta verovuoden päättymisestä. Vuoden 2017 veroista voi näin ollen tehdä oikaisuvaatimuksen vuoden 2020 loppuun asti. Myös verottaja voi jälkikäteen oikaista verotusta.

Oikaisuvaatimus pitää tehdä kirjallisesti, ja sen voi tehdä joko tuloveron oikaisuvaatimuslomakkeella tai vapaamuotoisesti. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

  • oma nimi ja henkilötunnus
  • minkä vuoden verotukseen hakee muutosta
  • miten vaatii verotusta muutettavaksi
  • perustelut muutokseen
  • liitteenä asiakirjat, joihin vedotaan

Oikaisuvaatimuksen voi lähettää verohallintoon postitse tai jättää mihin tahansa verotoimistoon. Kannattaa olla ajoissa, sillä takarajan jälkeen saapuneita oikaisuvaatimuksia ei käsitellä.

– Palautuksen saa, kun oikaisuvaatimus on käsitelty. Suurin ruuhka on heti verotuksen päättymisen jälkeen, mutta yleensä käsittelyssä menee aikaa alle kuukausi, jos oikaisuvaatimus hyväksytään. Jos oikaisuvaatimus hylätään osittain tai kokonaan, käsittely kestää kauemmin. Kaikista nopeimmin rahat kuitenkin saa, kun hoitaa korjaukset ajoissa eikä joudu turvautumaan oikaisuvaatimukseen, Knuutinen kertoo. 

Mikäli oikaisuvaatimuksen päätös ei tyydytä, muutosta voi hakea valittamalla hallinto-oikeuteen. 

Punastuttaa, tärisyttää ja kurkkua kuivaa. Kuulostaako tutulta?

Apua. Tässä pitäisi rennosti esitellä itsensä, mutta kauhukuvat kolmannen luokan pieleen menneestä hamsteriesitelmästä kummittelevat mielessä. 

Miten se meni, pitikö yleisö siis kuvitella alusvaatteisillaan? Pitäisikö kymmenien puolialastomien tuntemattomien läsnäolon rauhoittaa?

Ei ihme, että paniikki iskee.

Esiintymisen pelko saa hermostossasi aikaan samanlaisen reaktion kuin se, että olisit oikeasti kuoleman vaarassa.

”Uhan kohdatessamme keho valmistautuu taisteluun. Kamppailuvietti saa aikaan pelon tunteen, joka tekee yleisön edessä luontevasti esiintymisestä vaikeaa”, neuropsykologi Theo Tsaousides kertoo Psychology Todayn artikkelissa.

Biologian ei kuitenkaan tarvitse estää sinua toteuttamasta itseäsi. LifeHack kertoo, miten esiintymiskammo jää taaksesi (tai ainakin kutistuu helposti käsiteltävään pakettiin):

Ennen esiintymistä

  • Harjoittele. Se kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta jännityksesi on helpommin hallittavissa, jos todella tiedät mistä puhut. Vältä sanasta sanaan ulkoa opettelemista. Siinä piilee unohtamisen ja jäätymisen riski. Keskity sen sijaan kertomasi tarinan yleiseen kaareen.
  • Hermoilu saa kroppasi kangistumaan lihasjännityksestä. Se vaikuttaa äänesi kantavuuteen. Rasita kehoasi kevyesti tekemällä etenkin niska- ja hartianseutua avaavia liikkeitä.
  • Meditoi. Varasta itsellesi ennen ääneen pääsemistä muutama minuutti, joiden aikana istut ja hengität. Voit tehdä mentaaliharjoittelua: piirrä itsellesi ajatuksissasi kuva nappiin menevästä esiintymisestäsi.
  • Adrenaliini kuivattaa suusi. Juo vettä, mutta rajoita hörpyt pieniin siemauksiin. Pissalla ravaaminen ei pahemmin rauhoita hermoja.

Kun esiinnyt

  • Mitähän he ajattelevat minusta? Voi helkkari, näkyykö käsien tärinä? Tajuavatkohan he esimerkkiä ollenkaan? Hellitä vähän. Tilanne on tarpeeksi stressaava jo sellaisenaan. Unohda itsesi ja keskity yhteen konkreettiseen tavoitteeseen. Mitä haluat antaa eteenpäin kuulijoillesi? Mitä heidän tulisi muistaa puheestasi vielä viikkoja myöhemminkin?
  • Ole oma itsesi. Kuuntelijasikin ovat vain ihmisiä. He kuuntelevat takuulla mieluummin aitoa persoonaa kuin viimeisen päälle kontrolloitua, muualta maneerinsa apinoinutta puhujaa.
  • Valitse yleisöstä yksi ihminen, jolle kuvittelet puhuvasi. Yksi sympaattiselta tuntuva naama on hyvä maali puheellesi. Keskity ajatuksissasi selittämään juuri hänelle esityksesi sisältö. Muut kuulijat hoituvat luontevasti siinä sivussa.

Muista!

Kymmenillä tai sadoille ihmisille puhuminen on taito, joka harvoilla on hallussa ilman sinnikästä treeniä. Pidä se mielessä ja kiipeä pokkana puhujanpönttöön.

Sitä paitsi, harvoista asioista oppii niin tehokkaasti kuin ajoittaisesta munaamisesta ja itselleen nauramisesta.

Avokonttoreista löytyi tutkimuksessa jälleen uusi huono puoli: ulkonäkökeskeisyys ja seksismi kukoistavat.

Melu, vaikeus keskittyä ja yksityisyyden puute ovat vain muutamia avokonttorien huonoista puolista. Nyt kritiikkilistaan voi lisätä vielä avokonttorien aiheuttaman seksismin, kertoo uusi tutkimus.

Isossa-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa erään paikallishallituksen 1 100 työntekijää siirrettiin tavallisista toimistoista kolmeksi vuodeksi avokonttoritiloihin, kirjoittaa tutkimukseen perehtynyt Co.Design-sivusto. Uudet tilat olivat klassiset avokonttorit – paljon lasia, ryhmätyötiloja ja keskenään samanlaisia työpisteitä. Tutkijat Alison Hirst ja Christina Schwabenland luonnehtivat tiloja lumoaviksi, liikkumista edistäviksi sekä vuorovaikutukseen rohkaiseviksi.

Kokeilun aikana tutkijat haastattelivat sekä mies- että naistyöntekijöitä ja viettivät näiden kanssa aikaa lounas- ja kahvitauoilla.

Kävi ilmi, että jotkut naistyöntekijöistä huomasivat olevansa konttorilla säännöllisesti katseiden kohteena. Haastatellut miehet puolestaan kertoivat, etteivät olleet muuttaneet omaa käytöstään tai kokeneet vastaavaa seurantaa.

Jotkut naistyöntekijöistä huomasivat olevansa katseiden kohteena.

Jotkut naisista alkoivat välttää liikkumista niissä konttorin osissa, joissa he eivät yleensä käyneet, sillä silloin miehet noteerasivat tulokkaat. Naiset alkoivat myös meikata enemmän ja kiinnittivät enemmän huomiota pukeutumiseensa, kun tiesivät olevansa katseiden kohteena. Myös avokonttorilla paljon kolmen vuoden aikana oleskellut tutkija Hirst huomasi alkaneensa toimia samalla tavalla. Hän hätkähti omaa käytöstään.

Tutkimuksen avokonttori oli miesten suunnittelema. Yksi arkkitehdeistä ounasteli, että naisten kokemukset saattoivat olla samanlaisia kuin nudistirannoilla. Hän totesi tutkijoille, että nakurannoilla ihmiset ovat aluksi huolissaan katseista. Vähitellen he alkavat ajatella, että koska kaikki muutkin ovat alasti, miksi kukaan jaksaisi katsella muita.

Harmi vain, että arkkitehdin teoria ei ihan pidä paikkaansa, tutkijat huomauttavat. Sosiologiset tutkimukset osoittavat nakurannoilla tuijottelun olevan yleistä. Sitä tekevät etenkin miesporukat.

Avokonttoreissa riittää siis vielä kehitettävää, jotta niitä verrattaisiin johonkin muuhun kuin nudistirantaan tai eläintarhaan.