Enää 3,5 tuntia kotiinlähtöön ja hommat tehty. Kuva: Shutterstock
Enää 3,5 tuntia kotiinlähtöön ja hommat tehty. Kuva: Shutterstock

Tylsistyminen kuormittaa siinä missä stressikin.

Tuntuuko raskaalta lähteä töihin? Onko vaikeaa saada asioita aikaisiksi, jäävätkö hommat kasautumaan tehtävälistalle? Onko työn mielekkyys tiessään?

Jos vastaat kyllä, saatat kärsiä burnoutista, mutta on toinenkin vaihtoehto: boreout eli tylsistyminen.

Boreout-termi on peräisin vuodelta 2007, sveitsiläisiltä Peter Werderilta ja Philippe Rothlinilta. Heidän mukaansä työtehtävien vähyys, tylsistyminen ja se, että työ ei tuota tyydytystä, on aito ongelma nykyajan työelämässä. Tylsä työ on kuormittavaa, ja oireet voivat tuntua samanlaisilta kuin burnoutissakin, joka aiheuttaa pahimmillaan unettomuutta ja masennusta.

Boreout heikentää työmoraalia, vähentää sitoutuneisuutta ja hidastaa hommien etenemistä. Työterveyslaitos teki boreoutista tutkimuksen vuonna 2014. Tuloksista ilmeni, että tylsyydestä voi kärsiä yhtä lailla suorittavaa kuin luovaa työtä tekevä ihminen. Useimmiten sen uhri on alle 36-vuotias.

Syyksi tylsistyneiden alhaiseen keski-ikään tutkija Lotta Harju arvelee sitä, että nuoret joutuvat työelämässä odottelemaan sellaisia töitä, joita oikeasti haluavat tehdä. Aluksi tarjolla on tylsempää hommaa kuin mitä olisi toivonut.

Mitä sitten?

Kyllä on ongelmat, sanoo tässä kohdassa se, joka painaa duunia oman osaamisensa ja jaksamisensa rajoilla. Eivätkä ensimmäisen maailman pulmat lopu tähän: boreoutin lisäksi työelämässä uhkaa nimittäin myös liiallinen työtyytyväisyys. Oikein tyytyväinen tyyppi kuulemma lilluu tyytyväisyydessään ja tekee töitä liian matalalla energialla. Tavoitteena pitäisi olla jatkuva flow-tila ja imu

Boreout-diagnoosiaan ei ehkä kannatakaan mennä valittelemaan työterveyslääkärille, vaan on keksittävä ratkaisuja joko yhdessä pomon kanssa tai aivan itsekseen.

Työnohjaaja, psykologi Marja Kaikkonen neuvoo työssään tympiintyneitä Me Naisten jutussa näin:

1.  Tee suunnitelma. ”Kärvistelen tässä kaksi vuotta, sitten lähden, oli mikä oli.”

2.   Korosta muita elämänalueita. Perspektiivi auttaa: työ tylsistyttää, mutta sen avulla mahdollistuu tämä mahtava harrastus – olisiko kokonaisuus plussan puolella?
3.    Keskity hyvyyksiin. Työkaverit, asiakkaat, viihtyisä toimisto – löytyisikö työstä plussapuolia?
4.    Käytä kehityskeskustelu hyväksesi. Kerro, jos kaipaat haasteita, vastuuta tai vaikka työkiertoa.
5.    Lähde menemään. Jos tympääntyminen liittyy työpaikan ilmapiiriin ja siihen, ettei oma työ vain tunnu merkitykselliseltä, voi olla aivan hyvä vaihtoehto lähteä.

Niina Aaltio on lähdössä kavereidensa kanssa Lappiin lomalle yhteisen Hupitilin varoilla. 

Niina Aaltio, 33, ja kaksi hänen läheistä ystäväänsä rakastavat matkustelua. Kolmikko on tutustunut opiskeluaikoina, ja sen jälkeen yhteisiä reissuja on tehty useita. Aina välillä joku kolmikosta on kuitenkin joutunut jäämään pois matkasta. Matkustelu vaatii rahaa, eikä kaveriporukan reissuun ole aina irrottaa valuuttaa – paitsi että nykyään tällä kolmikolla on.

Muutama vuosi sitten Niina ja hänen kaverinsa lukivat naisille suunnattuja säästö- ja sijoitusvinkkejä ja keksivät, että he voisivat alkaa säästää yhdessä. 

– Olimme kaikki säästäneet ja sijoittaneet tahoillamme: yksi eläkerahastoon, toinen osakkeisiin. Kaikilla meillä oli myös asuntolainat. Mietimme, mikä olisi mahdollisimman simppeli tapa säästää yhdessä.

He päätyivät perustamaan Hullujen Jakkupukunaisten Hupitilin. Nimi perustuu kolmikon vanhaan vitsiin, ja tilin avannutta pankkivirkailijaa se hiukan hymyilytti. Itse tili on kuitenkin varsin virallinen. Kaikilla kolmella naisella on tiliin hallintaoikeus, ja tilillä olevien varojen käytöstä on sovittu kirjallisesti. 

– Oma säästämisemme on pitkäjänteistä, mutta tämä tili toimii vuoden sykleissä. Rahoilla tehdään kerran vuodessa joku yhteinen juttu. Tarkoitus on kerryttää muistoja ja yhteistä aikaa, ei vaurastua, Niina kertoo.

Yhteinen juttu voi olla esimerkiksi yhteinen hemmotteluhoitohetki, laskuvarjohyppy tai lomamatka. Yleensä noin vuoden aikana tilille ehtii kertyä sen verran varoja, että ystävykset voivat alkaa suunnitella seuraavaa sijoituskohdetta rahoille. 

Hupivaroilla Lappiin

Kolmikko näkee toisiaan usein, mutta mihin tahansa yhteiseen iltaan Hupitilin varoja ei hyödynnetä. 

– Tiliä ei käytetä baaritiskillä aamun pikkutunneilla. Emme ole halunneet ottaa siihen pankkikortteja, Niina sanoo. 

Hullujen Jakkupukunaisten seuraava tavoite on aktiiviloma Lapissa. Ennen matkaa porukka on yhteistuumin päättänyt nostaa Hupitilille menevän suoraveloituksen määrää, jotta tilillä riittää saldoa sekä lentoihin että aktiviteetteihin, kuten koiravaljakkoajeluun sekä suksien ja fatbike-pyörien vuokraukseen. 

”Olemme aina sparranneet toisiamme ja tienneet toistemme palkat.”

Yhteisten rahojen käytöstä päätetään tietysti yhdessä, usein pitkissä ja hauskoissa illanistujaisissa. 

– Avainasia on, että porukka on samanhenkinen, eikä rahojen käytöstä ole kauhean vastakkaisia näkemyksiä, Niina toteaa.

– Reiluus on tosi tärkeää. Säästettävä summa on mitoitettu kaikkien tuloihin, ja jos yksikin on eri mieltä rahojen käyttökohteesta,  mietitään joku muu juttu.

Päätöksentekoa helpottaa se, että naisia on mukana vain kolme. Isommalla porukalla kompromisseja pitäisi tehdä enemmän.

Avointa rahapuhetta

Hullut Jakkupukunaiset ovat toistensa pitkäaikaisia luottoystäviä. Raha-asioista he ovat aina puhuneet avoimesti.

– Olemme aina sparranneet toisiamme, tienneet toistemme palkat ja antaneet toisillemme sijoitusvinkkejä, Niina kertoo. 

Kaikki kolme tienaavat suurin piirtein yhtä paljon. Niina pohtii, että jos tulot olisivat kovin erilaiset, voisi tilille siirrettävä summa olla kiinteän euromäärän sijaan tietty prosentti tuloista.

Ystävysten mielestä osa Hupitilin hauskuudesta on siinä, että tiliä pidetään hyvin virallisesti: Niina kirjanpitovastaavana toimittaa Hupitilin osavuosikatsauksiin yhteenvetoja tilin tapahtumista, ja sijoitus-, eli matkakohteen löytymisestä tehdään aina juhlallinen muistio. 

Lopulta Hupitilissä on Niinan mielestä kuitenkin kyse vapaudesta. Yhteisellä säästötilillä ystävät varmistavat, ettei kukaan joudu sanomaan, ettei voi tulla mukaan yhteiselle lomalle. Yhteiset reissut tulee myös oikeasti toteutettua.

 – Kun tietää, että rahat ovat tilillä, on vaihtoehtoja. 

Me Naiset selvitti naisilta, millaista palkkaa saamme valmistumisen jälkeen.

Joulukuun alussa Me Naiset julkaisivat kattavan selvityksen, josta käy ilmi, millä aloilla naiset tienaavat eniten ja vähiten valmistumisen jälkeen.

Jalkauduimme Helsingin kaduille selvittämään, mitä naiset ajattelevat omasta palkastaan. Katso allaolevasta videosta, tulevatko naiset palkallaan toimeen.

”Ihan hyvä palkka”

Moni katugallupiimme osallistuneista naisista oli saanut työpaikan heti valmistuttuaan – tai jopa jo koulun penkiltä. Naiset yhteiskuntatieteilijästä sähköasentajaan tuntuivat olevan valmistumisen jälkeiseen palkkatasoonsa suhteellisen tyytyväisiä. 

– Aloittelevalle suunnittelijalle palkka oli ihan hyvä, noin 2000 €, kertoo viestintäalan perustutkinnon suorittanut Kati

– Sain ihan sellaista keskitason palkkaa, muistelee hiusmuotoilijaksi, meikkaaja-maskeeraajaksi ja kuva-artesaaniksi valmistunut Ninni

Epävarmuus työtilanteesta

Osa ei kuitenkaan päässyt tai halunnut valmistumisen jälkeen palkkatöihin. Yksi heistä on kuvataiteilijaksi valmistunut Mine, joka ryhtyi heti valmistumisen jälkeen yrittäjäksi.

– Pääsin heti oman alan töihin, koska lähdin yrittäjäksi. Yrittäjänä voin tietysti itse vaikuttaa palkkaan, mutta on myös kuluja, hän kertoo.

Yrittäjyyden ja kuukausipalkkaisen välimaastoon tipahtaa freelancer, jonka arjessa on usein läsnä epävarmuus tulevasta työtilanteesta.

– Teen töitä freelancerina eli en voi ikinä tietää, milloin saan seuraavan keikan. Sellainen epävarmuustekijä siihen aina liittyy, kertoo lavastajana ja pukusuunnittelijana työskentelevä Tinja

Lisää liksaa

Kun puhe kääntyy nykyhetken palkkaukseen, korjattavaa tuntuu löytyvän enemmän. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että nykyinen palkka voisi olla korkeampi. Monelle uransa alkutaipaleella olevalle toivoa tuovat tulevaisuudessa palkkaa nostavat kokemuslisät.

”Kun töitä vaan jaksaa tehdä, niin kyllä sillä toimeen tulee.”

– Sitten kun vuosia ja työkokemusta kertyy, niin kyllä sillä pärjää, kertoo sähköasentajaksi äskettäin valmistunut Mari.

– Kun töitä vaan jaksaa tehdä, niin kyllä sillä toimeen tulee, koko aikuisikänsä yrittäjänä eri aloilla toiminut Kirsti kannustaa.