Lomarahojen leikkaukset pakottavat monet säästämään varsinkin lomamatkoista. Kuva: Shutterstock
Lomarahojen leikkaukset pakottavat monet säästämään varsinkin lomamatkoista. Kuva: Shutterstock

Me Naisten lukijat kertovat, mistä he joutuvat säästämään, kun lomarahoja leikataan jopa satojen eurojen edestä.

Kilpailukykysopimus leikkaa kuntien ja valtion työntekijöiden lomarahoja 30 prosenttia vuosina 2017–2019. Tämä koskee puolta miljoonaa työntekijää Suomessa. 

Satojen eurojen leikkaukset lomarahasta vaikuttavat Me Naisten lukijoiden mukaan arkeen merkittävästi. Eniten harmia aiheuttaa se, että leikkauksien johdosta lomamatkat pitää jättää väliin. Myös joitain tärkeitä hankintoja ei voi tehdä, koska varaa ei yksinkertaisesti ole.

Lue myös 400 euroa menettävän porvoolaisen keittäjä Ritva Hagströmin tarina.

Leikkaukset tuntuvat lukijoiden mielestä epäoikeudenmukaiselta. Useimmat eivät edes uskalla laskea, kuinka paljon tulot vähenevät.

”Kesälomareissu sekä monet pienetkin ostokset jäävät tekemättä.”

Keittiötyöntekijä, 55

”Lomamatka kotimaassa lasten kanssa jää tekemättä. Töitä alallani on koko ajan lisätty ilman korvausta ja nyt vielä tämä. Harmittaa. Mietin alan vaihtoa.”

Luokanopettaja, 41

”Lomaa en voi suunnitella. Olin osa-aikaisessa työssä 5 kuukautta, ja palkka oli silloin pienempi. Nyt siitä pienemmästä määrästä lähtee vielä vajaa 600 euroa. Näinköhän menee jo miinukselle?”

Lastentarhaopettaja, 43

”Lomarahojen leikkaus näkyy arjessa niin, etten voi lähteä ansaitulle lomamatkalle, kun tänä kesänä viimeinkin olisi myös sitä lomaa. En myöskään saa säästettyä pahan päivän varalle, jos haluan jotain tehdä kesän aikana. Suututtaa, että leikkaukset ja "talkoot" kohdistuvat niihin, jotka ovat jo valmiiksi ahtaalla.”

Lastenhoitaja, 23

”Kiinteistövero ja muut laskut odottavat. En osta mitään ylimääräistä, tuskin on varaa tehdä perheen kanssa huvipuistoreissuakaan. Ennen pystyin ”palkitsemaan” itseni kesällä ja ostamaan jotain vain itselleni. Tänä kesänä keskitymme lähiseudun ilmaisiin ja tapahtumiin.”

Päivähoidon työntekijä, 39

“Kesälläkin on säästölinja, jotta pärjää. Opettajan palkka on pieni ja vastuu suuri. Palkka ei vastaa työn vaativuutta. Jätän väliin kesäkonsertit ja terassilla istumisen. Kirpputorit tulevat tutummaksi. En osta kesäkenkiä.

Tässä säästetään väärästä paikasta. Työn tekeminen pitäisi tehdä kannattavammaksi, kannustaa työntekoon eikä viedä pois ansaittua etua. Jokainen työntekijä ansaitsee loman ja todellisen lomarahan.”

Ala-asteen opettaja, 45

”Toivon, että auton jokavuotinen huolto ja korjaus ei vie kaikkia saamiani lomarahoja. Katsastus on aina kesällä ja sitä ennen käytän autoni vuosihuollossa. Aikaisemmin on lomarahoista jäänyt myös kesälomakuluihin. Nyt taitaa auto syödä lomarahat. Kolmen nuoren pojan yksinhuoltajaäitinä jää kesäloman huolettomuus pois, kun joutuu laskemaan joka sentin. Kaikki pojat jo sen ikäisiä, että lasten lipuilla ja maksuilla ei enää selviä.

Minulla on vastuullinen työ ja huono palkka, ja hallinnon vaatimat työt ovat lisääntyneet, työaikaa pidennettiin, palkka ei nouse ja nyt leikataan lomarahoja. Epäoikeudenmukaista, kun vertaan palkkoja muihin aloihin. Ansaitut lomapäivät ovat sentään pieni etu siihen, kun palkka ei ole vuosikymmenten aikana noussut vaikka työmäärät ovat.”

Varhaiskasvatusyksikön johtaja, 46

”Lomarahat kulutan kesälomalla esimerkiksi matkustelemalla ja hemmottelemalla itseäni. Kesällä annan itselleni luvan ostaa jonkin kalliimman tuotteen tai merkkivaatteita. Harvoin olen jemmannut lomarahoja säästöön, vaan kuluttanut ne palveluihin ja tuotteisiin.

Leikkaukset aiheuttavat turhautumisen tunnetta. En ymmärrä, miten minun tekemä pidempi työaika ja lomarahan leikkaus saa Suomen taloutta nousuun. Tuntuu myös epäreilulta, koska pidennystä ja leikkauksia ei ole kaikilla aloilla. Lomarahat vähenevät noin 500 euroa.”

Kelan etuuskäsittelijä, 33

”Pesukone vetelee viimeisiään, mutta ei ole varaa ostaa uutta. Lomarahaa en ole ikinä voinut käyttää lomailuun. Sillä on ostettu aina jotain tarpeellista, mihin muuten ei ole varaa. Mitkä talkoot nämä ovat, johon pienipalkkaisimmat vain osallistuvat?”

Asiantuntija, 49

”Silmälasien päivitys olisi täällä ollut edessä – taitaa jäädä haaveeksi.”

Perhepäivähoitaja, 43

”Lapsiperheessä lomarahat ovat tuoneet vähän pelivaraa, jolla on voitu kesäisin tehdä pieniä matkoja kotimaassa, joskus lahden yli Viroon tai Ruotsiin. Nyt ajatuksissa oli kauan suunniteltu terassin laajennus, mutta jäänee tekemättä. Meiltä jää reilu 700 euroa lomarahoja saamatta tänä vuonna.

Leikkaukset herättävät erittäin negatiivisia ja epäuskoisia tunteita. Työtämme aliarvostetaan, vaikka yhteiskunnan kannalta se on mitä merkittävintä. Palkkamme on jo työhön nähden aliarvoiset eli osallistumme talkoisiin jo ilman kikyäkin.”

Luokanopettaja, 40

”Kyllä leikkaus aiheuttaa sen, että joutuu miettimään hankintoja tarkkaan. Työnäni on maatalouslomitus, jossa jo muutenkin vapaa-aika hyvin tiukassa, eikä harrastaminenkaan onnistu hankalien työaikojen vuoksi. Juhlapyhät ja viikonloput olen monesti töissä. Työmatkat ovat pitkiä. Oma luotettava auto on pakollinen, jonka huoltoon menee paljon rahaa. Lomarahaa menetän noin 300 euroa.”

 

Tilille kilahtavan eläkkeen määrä pienenee sitä mukaa, mitä pidempään kukin ikäluokka elää. Pärjäämmekö tulevaisuuden eläkerahalla, kun jäämme pois töistä?

1. Riittävätkö rahat?

"Mietin, tulenkohan koskaan saamaan
eläkettä. Onko eläkejärjestelmä ylipäänsä pystyssä enää silloin, kun olen eläkeiässä? Laskurin mukaan voisin jäädä eläkkelle
67 vuoden ja 2 kuukauden iässä", 
pohtii 30-vuotias Ninni.

Viime vuosina on puhuttu paljon siitä, ettei nuorille riitä läheskään yhtä hyviä eläkkeitä kuin suurille ikäluokille. Lisäksi ihmisten elinaika pitenee koko ajan. Sen seurauksena tulevien sukupolvien eläkkeet pienenevät. Ja vaikka työstä maksetaan eläkemaksuja koko ajan, mistä voimme tietää, kilahtavatko edes luvatut eurot oikeasti koskaan tilille?

Tällä hetkellä työntekijän eläkemaksuista noin neljä viidesosaa menee nyt eläkkeellä olevien ihmisten eläkkeiden maksuun ja vain noin viidennes summasta laitetaan rahastoihin tuottamaan varallisuutta tulevaisuuden eläkeläisille.

Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi vakuuttaa, että eläkejärjestelmä on rakennettu kestävälle pohjalle, ja jokainen tulee kyllä saamaan sitä eläkettä, jonka hän on ansainnut. Hietaniemen mukaan eläke on niin perustavanlaatuinen sosiaaliturvan osa, että olisi täysin kestämätöntä, jos sitä ei yhtäkkiä enää maksettaisikaan.

”Ihmisten epävarmuus saattaa johtua siitä, että eläkejärjestelmää muutetaan niin usein.”

– Ihmisten epävarmuus saattaa johtua siitä, että eläkejärjestelmää muutetaan niin usein. Jos systeemi olisi samanlainen kuin 1960-luvulla, se ei toimisi. On hyvä, että muutoksia tehdään koko yhteiskunnan muuttuessa, Hietaniemi sanoo.

Omasta tulevasta eläkkeestään kannattaa pysyä kärryillä. Parin vuoden välein postiluukusta kolahtaa työeläkeote, jossa lukee, paljonko työeläkettä on tähän mennessä kertynyt. Otteen voi käydä myös katsomassa Eläketurvakeskuksen sivuilta.

Sivuston laskurilla voi myös katsoa, milloin voi jäädä vanhuuseläkkeelle. Useimmille kyseessä on kuitenkin vasta arvio, sillä tarkkaa aikaa on vaikea ennustaa.

2. Miten eläke lasketaan?

”Tällä hetkellä työeläkeotteen mukaan saisin eläkettä vajaa 300 euroa kuussa. Sillä ei paljon vielä juhlita. Voinko tätä menoa jäädä eläkkeelle ollenkaan?” kysyy 31-vuotias Aino.

Se, paljonko kolmekymppisenä on kertynyt työeläkettä, ei vielä kerro, paljonko eläkettä tulee aikanaan saamaan.

– Eläkkeen määrä riippuu täysin siitä, mitä tekee seuraavina vuosina. Miten ansiot kehittyvät ja kuinka paljon töitä tekee, Hietaniemi sanoo.

Nykynuorten työeläke on keskimäärin 50–60 prosenttia loppupalkasta ennen eläkkeelle siirtymistä. Eläkettä kertyy 1,5 prosenttia vuosittaisesta palkasta. Jos kuukausipalkka olisi 35 vuoden ajan 3 000 euroa kuussa, työeläkettä saisi arviolta 1 574 euroa kuussa. Jos siis eläkeote näyttää, että eläkettä on kolmepymppisenä kertynyt 300 euroa kuussa, on vielä hyvin mahdollista, että lopullinen eläke on noin 1 500 euroa.

Vuosien 2017–2025 välisenä siirtymäaikana 53–62-vuotiaille työntekijöille ja yrittäjille eläkettä kertyy 1,7 prosenttia vuodessa.

”Koska uskomme, että vuonna 1985 syntyneet ihmiset elävät pidempään kuin 1970 syntyneet, vuonna 1985 syntyneet saavat vähemmän kuukausieläkettä.”

Eläkettä on kuitenkin hieman vaikea ennustaa, sillä työeläkkeeseen vaikuttaa myös elinaikakerroin. Se leikkaa alkavia eläkkeitä sen mukaan, mikä kunkin ikäluokan keskimääräinen elinikä on silloin kun eläkeikä lähestyy. Elinaikakerroin vahvistetaan 62-vuotiaana. Siihen asti se on vain arvio.

– Ajatuksena on se, että jokaiselle on ajateltu tietty karttunut eläkepotti. Jos elää ennusteen mukaan pidempään, potti venytetään ennustetulle ajalle ja näin kuukausittain saatava eläke pienenee.

Eläkepottia voisi verrata tietynmittaiseen patonkiin. Jos päiviä on vähemmän, voi syödä joka päivä isomman palan, jos päiviä on enemmän, pala on pienempi. Koska uskomme, että vuonna 1985 syntyneet ihmiset elävät pidempään kuin 1970 syntyneet, vuonna 1985 syntyneet saavat vähemmän kuukausieläkettä.

Keskimäärin suomalaiset saavat eläkettä tällä hetkellä 1 632 euroa kuussa.

3. Mitä jos on taukoja?

”Kun jäin hoitovapaalle, mies käski minun ryhtyä rahastosijoittajaksi, jotta sillä kompensoisin kotonaolemisen eläkkeessäni ja näin tein. Edelleen minulla menee palkasta rahastoon, jonka ajattelin myydä sitten eläkkeellä, jotta voisin elellä siten kuten haluan”, 32-vuotias Lotta kertoo.

Pätkätyöläisille ja lasten kanssa kotona oleville työskentelyjaksojen väliin voi jäädä palkattomia kausia, jotka pienentävät eläkettä.

Jos tienaa vaikkapa 3 000 euroa kuussa, kuukausieläkettä kertyy vuoden aikana 45 euroa. Kotihoidontuella vuodessa kertyy kuukausieläkettä vain 10,90 euroa. Jos siis on kotihoidontuella vaikkapa parin lapsen kanssa yhteensä neljä vuotta, kuukausieläkettä kertyy noin 140 euroa vähemmän kuin töissä ollessa.

– Eläkettä kertyy vanhempainpäiväraha-ajoilta ihan hyvin, mutta kotihoidontuen ajalta, lapsen 3-vuotispäivään asti, eläkettä kertyy saman verran kuin jos saisi palkkaa 727,29 euroa kuukaudessa, Hietaniemi sanoo.

”Näin taataan, että jokainen saa eläkettä vähintään 760,26 euroa kuussa.”

Pari voikin harkita sitä, että työssä käyvä osapuoli sijoittaa kotona olevan nimissä jonkinlaista kompensaatiota turvatakseen tämän eläkkeen.

Jos työleäkettä ei ole kertynyt tarpeeksi, voi saada Kelalta kansaneläkettä tai takuueläkettä. Näin taataan, että jokainen saa eläkettä vähintään 760,26 euroa kuussa.

4. Miten järjestelmä kestää?

Eläkkeeseen voi vaikuttaa paitsi työnteolla myös sillä, minkä asioiden puolesta äänestää vaaleissa. Poliittiset päätökset vaikuttavat myös eläkkeisiin. Jos ihmiset alkavat uskoa, että eläkejärjestelmä sortuu ja alkavat varautua siihen omilla säästöillään, pelko saattaa toimia itseään toteuttavana ennustuksena.

Monilla pienituloisilla ei ole varaa kerätä rahastoihin henkilökohtaista eläketurvaa. Tällaisille ihmisille eläkejärjestelmän purkaminen olisi katastrofi. Eläkejärjestelmää kuitenkin kehitetään koko ajan, ja tätä menoa tulemme kaikki saamaan eläkettä.

– Työntekijän ei tarvitse huolehtia eläkkeestään tai tehdä mitään erityistä sen eteen. Riittää kun käy töissä ja katsoo välillä työeläkeotteesta, että sinne on varmasti merkattu kaikki tehty työ, Hietaniemi sanoo.

5. Mitä yrittäjä saa?

”Olen maksanut eläkettä yli 30 000 euron vuositulojen mukaan ja raskaaksi tulon jälkeen vieläkin korkeampien tulojen. Se on tärkeää, jotta saan hyvät äitiyspäivärahat tai jos minulle iskee burnout tai muu fyysinen vamma, saan kuntoutustukea ja riittävää sairauspäivärahaa. Lisäksi vanhana saan riittävää eläkettä. YEL vaikuttaa siis sosiaaliturvaani jo tässä ja nyt”, 32-vuotias Maria sanoo.

Yrittäjälle karttuu eläkettä samalla kaavalla kuin palkansaajalle, vaikka yrittäjät maksavat eläkkeensä itse maksamalla yrittäjäeläkevakuutusta eli YEL-maksua. Keskimääräinen YEL-maksu on 23 prosenttia työtulosta.

”Moni yrittäjä tosin maksaa YEL:iä tuloihinsa nähden liian vähän.”

Eläkettä kertyy myös sosiaalietuuksista, kuten ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta, sairauspäivärahasta ja vanhempainpäivärahasta.

Moni yrittäjä tosin maksaa YEL:iä tuloihinsa nähden liian vähän, koska summaan voi itse vaikuttaa. Moni yrittäjä varautuu eläkeikään säästämällä muuten. YEL-maksujen liian vähäinen maksaminen ei välttämättä ole järkevää, sillä ne vaikuttavat myös siihen, paljonko tukia nyt voi saada.

6. Miten saisi lisäeläkettä?

Eläkkeen kerryttämisen rinnalla on järkevää säästää ja sijoittaa tulevaisuutta varten. OP:n ekonomisti Henna Mikkonen teki esimerkkilaskelman siitä, että mikäli aloittaa säästämisen 30-vuotiaana, voi eläkkeellä olla mojova potti tiedossa:

Jos säästää kuukausittain 40 vuoden ajan 100 euroa kuussa, saa kasaan 48 000. Sijoittamalla nuo rahat joko osakkeisiin tai rahastoihin, voi loppusumma olla lähes 200 000, jos säästöille saa noin kuuden prosentin tuoton. 70-vuotiaana eläkkeelle jäädessään saisi noin 1 300 euron kuukausisumman käyttöönsä. Tästä maksetaan verot sen hetkisen verolainsäädännön mukaisesti.

Säästämällä 200 euroa kuukausittain 40 vuoden ajan potti nousisi noin 384 000 euroon, josta säästetyn summan osuus on 96 000 euroa. Tämä takaisi jo yli 2 600 euron ”bruttoeläkkeen” 12 vuoden ajaksi.

45-vuotias voisi ostaa sijoitusasunnon, joka on maksettu juuri sopivasti eläkkeen kynnyksellä eli 20 vuoden kuluttua.

Kun raha-asiat puhutaan selviksi jo suhteen alussa, rahasta ei tarvitse riidellä. Ainakaan niin paljon.

Oletteko muuttamassa yhteen? Muiden käytännön asioiden kanssa kannattaa ottaa puheeksi myös raha. Kun sävelet ovat selvät, riitojakin tulee vähemmän. 

Näin turvaat tulevaisuutesi

  1. Tee avioehto. Jos pari ei ole tehnyt avioehtoa, erossa omaisuutta siirtyy varakkaammalta puolisolta köyhemmälle avio-oikeuden mukaisesti: parin omaisuus lasketaan yhteen ja summa jaetaan kahtia. Omaisuuden jakaminen voi olla erityisen harmillista esimerkiksi silloin, jos toinen on perinyt sukunsa mökin ja eron koittaessa puoliso saa siitä osan. Avioehto voidaan myös sopia koskemaan vain tiettyä omaisuutta.
  2. Sijoita myös itsellesi. Ei kannata tuudittautua siihen, että puoliso hoitaa perheen sijoitushommat. Myös omissa nimissä kannattaa säästää ja sijoittaa. Jos pari on esimerkiksi tehnyt avioehdon, puolison nimissä olevat sijoitukset jäävät erossa hänelle. Osakkeihin ja rahastoihin kannattaa perehtyä silloin, kun on aikaa ja energiaa – mahdollisen eron sattuessa niitä ei varmasti tee mieli alkaa miettiä. 
  3. Turvaa eläkkeesi vanhempainvapaan ajalta. Mikäli toinen osapuoli jää kotiin moneksi vuodeksi, heikentää se hänen eläkettään, sillä eläke karttuu tulojen mukaan. Vanhempainpäiväraha-ajalta eläkettä kertyy vielä ihan hyvin, mutta kotihoidontuen ajalta lapsen 3-vuotispäivään asti eläkettä kertyy saman verran kuin jos palkkaa saisi 727,29 euroa kuukaudessa – eli vähän. Tästä syystä puolisoiden kannattaa keskustella, voisiko kotiin jäävälle säästää eläkepottia sillä aikaa, kun toinen on töissä tienaamassa.