Tulikohan lainattua liikoja? Kuva: Shutterstock
Tulikohan lainattua liikoja? Kuva: Shutterstock

Joskus välit ystäviin ja sukulaisiin katkeavat rahan takia. Mutta monet ystävilleen rahaa lainanneet ovat myös kärsivällisiä, vaikkeivät olisivatkaan saaneet lainaa takaisin sovitussa aikataulussa.

Raha on yksi yleisimmästä riidan aiheista parisuhteissa. Mutta kiristää raha joskus myös ystävyys- tai sukulaissuhteita. Eikä kyse ole välttämättä aina suurista summista. Me Naisten lukijat kertovat, miten rahan lainaaminen on vaikuttanut heidän ystävyys- ja sukulaissuhteisiinsa. Osalla on mennyt välit poikki pysyvästi maksamattomien velkojen takia. Mutta moni aikoo auttaa läheisiään myös jatkossa, vaikkei kaikki olisi aina mennyt sovitusti.

”Olen lainannut ystävälleni 1 700 euroa, kun hän oli pahassa pulassa ulkomailla. Hän maksoi puolet summasta sovitusti, loppuja hän on maksellut noin 20 euroa vuodessa. Välit ovat menneet nyt täysin poikki. Somen perusteella hänellä on varaa matkustaa, mutta ei maksaa lainaamansa rahaa takaisin. Meillä on velkakirja, mutta eihän se auta. Maailmassa on ehkä kolme ihmistä, joille voisin vielä lainata rahaa, mutta en muille.” Petetty ystävä, 34

”Jos lainaisin yli 250 euroa, vaatisin mustaa valkoiselle.”

”Muutama hyvä kaverini maksavat aina ajallaan, ja heille lainaan mielellään. Mutta joitakin ihmisiä on tosi vaikea välillä saada maksamaan velkansa takaisin. Heille en enää lainaa. Olen lainannut siskoille, kavereille ja naapureille. Yhden kaverin kanssa välit meni poikki vähäksi aikaa, kun ei maksanut ajallaan. Maksoi vasta sitten, kun aloin vaatia korkoa. Summat ovat olleet 10–150 euroa.

Veloista on aina sovittu suullisesti, mutta jos lainaisin isompia summia, yli 250 euroa, niin sitten vaatisin mustaa valkoiselle.” Ilmaispankkiiriko? 42 

”Veljeni on ollut minulle velkaa yli 40 vuotta. Lainasin hänelle 3 000 kruunua vuonna 1976. Veljeni ei tuolloin pystynyt maksamaan veroja, ja hyväntahtoisena ihmisenä halusin auttaa. Mutta en lainaa enää ikinä!” Blondi, 64

”Sukulaisille lainaaminen on johtanut vain useisiin kerjäämispuheluihin.”

”Ystävälle olen lainannut monta tonnia, sukulaisille muutamasta kympistä pariin sataseen. Ystävälleni tarjouduin itse lainaamaan summaa, jonka tarvitsi. Hän antoi pyytämättä arvokorun vakuudeksi. Takaisinmaksu sujui sovitusti, mutta sen olen päättänyt, että sukulaisilleni en enää lainaa. Kun olen lainannut sukulaisilleni, se johtanut vain useisiin kerjäämispuheluihin. Heiltä en ole saanut rahoja takaisin, enkä kyllä ole pyytänytkään. Olen sopinut veloista suullisesti, mutta velat käyvät ilmi verkkopankista, sillä olen merkannut viestikohtaan lainasumman ja -ajan.”  Kativaan, 49

Aion lainata rahaa jatkossakin – paitsi jos se menee alkoholiin.” 

”Kaikkien muiden kanssa lainat ovat hoituneet sovitusti paitsi äitini kanssa. Kun asuin vielä kotona, hän lainasi minulta rahaa juomisensa takia. Lainaamani summat ovat olleet parista eurosta 60 euroon. Se, että olen lainannut rahaa, on välillä kiristänyt hieman välejä. Sitä pelkää jatkuvasti, että onko toinen taas rahaa vailla. Äidin lisäksi olen lainannut siskoilleni ja ystävilleni, jos he ovat rahaa tarvinneet. Ja aion lainata myös jatkossa. Mutta sen olen päättänyt, että jos raha menee alkoholiin, sitten en rahaa lainaa.” Minävain, 25

”Minulla ei ole kovin hyviä kokemuksia rahan lainaamisesti, sillä kumpikaan lainaajista ei ole maksanut velkojaan ilman muistuttamista. Olen lainannut sellaisissa tilanteissa, kun oma rahatilanteeni on ollut hyvä. Jatkossa mietin kyllä kolme kertaa ennen kuin suostun lainaamaan. Ystävälleni olen lainannut yhteensä 700 euroa. Summa kertyi vuokrasta ja pienemmistä yksittäisistä lainoista. Eksälleni olen lainannut 400 euroa.

”Tiedän, että ystäväni hoitaa velkansa.”

Eksäni lainasi raha juuri ennen kuin jäi kiinni pettämisestä ja luuli, etten pyytäisi rahoja takaisin. Kun aloin muistuttelemaan veloista, hänellä oli ensin puhelin koko ajan varattu ja sitten hän esti soittoni. Lopulta hän maksoi velkansa kolmessa erässä, koska ei kuulemma muistanut lainaamaansa summaa.

Ystäväni kanssa olemme sopineet, että hän maksaa sitten, kun hänen elämäntilanteensa sallii. Laina ei kuitenkaan ole vaikuttanut väleihimme ystäväni kanssa. Vällilä hän ostelee uusia tavaroita ja olen ajatellut, että voisihan hän maksaa niillä rahoilla velkaansa. Mutta tiedän, että hän hoitaa sen.” Eelema, 33 

Lukijoiden vinkit, jos lainaat ystävälle tai ystävältä

  1. Älä lainaa suurempaa summaa kuin olet valmis menettämään.
  2. Aina ei tarvitse lainata ystävälleen – eikä siitä tarvitse tuntea syyllisyyttä.
  3. Muista kirjoittaa muistiin velan summat ja maksuaikataulu. Tallenna myös viestit, joissa sinulta on pyydetty rahaa lainaksi.
  4. Kannattaa tehdä virallinen velkakirja.
  5. Jos lainaat ystävältäsi etkä pysty maksamaan sovitusti takaisin, niin ole yhteydessä, kerro tilanne ja tee uusi maksusuunnitelma.
  6. Jos et ole täysin varma, pystytkö maksamaan ystävällesi lainan takaisin, älä ota lainaa lainkaan.

Niina Aaltio on lähdössä kavereidensa kanssa Lappiin lomalle yhteisen Hupitilin varoilla. 

Niina Aaltio, 33, ja kaksi hänen läheistä ystäväänsä rakastavat matkustelua. Kolmikko on tutustunut opiskeluaikoina, ja sen jälkeen yhteisiä reissuja on tehty useita. Aina välillä joku kolmikosta on kuitenkin joutunut jäämään pois matkasta. Matkustelu vaatii rahaa, eikä kaveriporukan reissuun ole aina irrottaa valuuttaa – paitsi että nykyään tällä kolmikolla on.

Muutama vuosi sitten Niina ja hänen kaverinsa lukivat naisille suunnattuja säästö- ja sijoitusvinkkejä ja keksivät, että he voisivat alkaa säästää yhdessä. 

– Olimme kaikki säästäneet ja sijoittaneet tahoillamme: yksi eläkerahastoon, toinen osakkeisiin. Kaikilla meillä oli myös asuntolainat. Mietimme, mikä olisi mahdollisimman simppeli tapa säästää yhdessä.

He päätyivät perustamaan Hullujen Jakkupukunaisten Hupitilin. Nimi perustuu kolmikon vanhaan vitsiin, ja tilin avannutta pankkivirkailijaa se hiukan hymyilytti. Itse tili on kuitenkin varsin virallinen. Kaikilla kolmella naisella on tiliin hallintaoikeus, ja tilillä olevien varojen käytöstä on sovittu kirjallisesti. 

– Oma säästämisemme on pitkäjänteistä, mutta tämä tili toimii vuoden sykleissä. Rahoilla tehdään kerran vuodessa joku yhteinen juttu. Tarkoitus on kerryttää muistoja ja yhteistä aikaa, ei vaurastua, Niina kertoo.

Yhteinen juttu voi olla esimerkiksi yhteinen hemmotteluhoitohetki, laskuvarjohyppy tai lomamatka. Yleensä noin vuoden aikana tilille ehtii kertyä sen verran varoja, että ystävykset voivat alkaa suunnitella seuraavaa sijoituskohdetta rahoille. 

Hupivaroilla Lappiin

Kolmikko näkee toisiaan usein, mutta mihin tahansa yhteiseen iltaan Hupitilin varoja ei hyödynnetä. 

– Tiliä ei käytetä baaritiskillä aamun pikkutunneilla. Emme ole halunneet ottaa siihen pankkikortteja, Niina sanoo. 

Hullujen Jakkupukunaisten seuraava tavoite on aktiiviloma Lapissa. Ennen matkaa porukka on yhteistuumin päättänyt nostaa Hupitilille menevän suoraveloituksen määrää, jotta tilillä riittää saldoa sekä lentoihin että aktiviteetteihin, kuten koiravaljakkoajeluun sekä suksien ja fatbike-pyörien vuokraukseen. 

”Olemme aina sparranneet toisiamme ja tienneet toistemme palkat.”

Yhteisten rahojen käytöstä päätetään tietysti yhdessä, usein pitkissä ja hauskoissa illanistujaisissa. 

– Avainasia on, että porukka on samanhenkinen, eikä rahojen käytöstä ole kauhean vastakkaisia näkemyksiä, Niina toteaa.

– Reiluus on tosi tärkeää. Säästettävä summa on mitoitettu kaikkien tuloihin, ja jos yksikin on eri mieltä rahojen käyttökohteesta,  mietitään joku muu juttu.

Päätöksentekoa helpottaa se, että naisia on mukana vain kolme. Isommalla porukalla kompromisseja pitäisi tehdä enemmän.

Avointa rahapuhetta

Hullut Jakkupukunaiset ovat toistensa pitkäaikaisia luottoystäviä. Raha-asioista he ovat aina puhuneet avoimesti.

– Olemme aina sparranneet toisiamme, tienneet toistemme palkat ja antaneet toisillemme sijoitusvinkkejä, Niina kertoo. 

Kaikki kolme tienaavat suurin piirtein yhtä paljon. Niina pohtii, että jos tulot olisivat kovin erilaiset, voisi tilille siirrettävä summa olla kiinteän euromäärän sijaan tietty prosentti tuloista.

Ystävysten mielestä osa Hupitilin hauskuudesta on siinä, että tiliä pidetään hyvin virallisesti: Niina kirjanpitovastaavana toimittaa Hupitilin osavuosikatsauksiin yhteenvetoja tilin tapahtumista, ja sijoitus-, eli matkakohteen löytymisestä tehdään aina juhlallinen muistio. 

Lopulta Hupitilissä on Niinan mielestä kuitenkin kyse vapaudesta. Yhteisellä säästötilillä ystävät varmistavat, ettei kukaan joudu sanomaan, ettei voi tulla mukaan yhteiselle lomalle. Yhteiset reissut tulee myös oikeasti toteutettua.

 – Kun tietää, että rahat ovat tilillä, on vaihtoehtoja. 

Me Naiset selvitti naisilta, millaista palkkaa saamme valmistumisen jälkeen.

Joulukuun alussa Me Naiset julkaisivat kattavan selvityksen, josta käy ilmi, millä aloilla naiset tienaavat eniten ja vähiten valmistumisen jälkeen.

Jalkauduimme Helsingin kaduille selvittämään, mitä naiset ajattelevat omasta palkastaan. Katso allaolevasta videosta, tulevatko naiset palkallaan toimeen.

”Ihan hyvä palkka”

Moni katugallupiimme osallistuneista naisista oli saanut työpaikan heti valmistuttuaan – tai jopa jo koulun penkiltä. Naiset yhteiskuntatieteilijästä sähköasentajaan tuntuivat olevan valmistumisen jälkeiseen palkkatasoonsa suhteellisen tyytyväisiä. 

– Aloittelevalle suunnittelijalle palkka oli ihan hyvä, noin 2000 €, kertoo viestintäalan perustutkinnon suorittanut Kati

– Sain ihan sellaista keskitason palkkaa, muistelee hiusmuotoilijaksi, meikkaaja-maskeeraajaksi ja kuva-artesaaniksi valmistunut Ninni

Epävarmuus työtilanteesta

Osa ei kuitenkaan päässyt tai halunnut valmistumisen jälkeen palkkatöihin. Yksi heistä on kuvataiteilijaksi valmistunut Mine, joka ryhtyi heti valmistumisen jälkeen yrittäjäksi.

– Pääsin heti oman alan töihin, koska lähdin yrittäjäksi. Yrittäjänä voin tietysti itse vaikuttaa palkkaan, mutta on myös kuluja, hän kertoo.

Yrittäjyyden ja kuukausipalkkaisen välimaastoon tipahtaa freelancer, jonka arjessa on usein läsnä epävarmuus tulevasta työtilanteesta.

– Teen töitä freelancerina eli en voi ikinä tietää, milloin saan seuraavan keikan. Sellainen epävarmuustekijä siihen aina liittyy, kertoo lavastajana ja pukusuunnittelijana työskentelevä Tinja

Lisää liksaa

Kun puhe kääntyy nykyhetken palkkaukseen, korjattavaa tuntuu löytyvän enemmän. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että nykyinen palkka voisi olla korkeampi. Monelle uransa alkutaipaleella olevalle toivoa tuovat tulevaisuudessa palkkaa nostavat kokemuslisät.

”Kun töitä vaan jaksaa tehdä, niin kyllä sillä toimeen tulee.”

– Sitten kun vuosia ja työkokemusta kertyy, niin kyllä sillä pärjää, kertoo sähköasentajaksi äskettäin valmistunut Mari.

– Kun töitä vaan jaksaa tehdä, niin kyllä sillä toimeen tulee, koko aikuisikänsä yrittäjänä eri aloilla toiminut Kirsti kannustaa.