Haluaisitko sinäkin katsoa köyhyyttä kaukoputkella ja puhallella vain saippuakuplia? Kuva: Getty Images
Haluaisitko sinäkin katsoa köyhyyttä kaukoputkella ja puhallella vain saippuakuplia? Kuva: Getty Images

Unelmoitko eläkkeestä etuajassa? Taloudellinen riippumattomuus kuulostaa ihanalta, mutta sen tavoittelu voi kääntyä myös itseään vastaan.

Yhdysvalloissa on puhuttu paljon niin sanotusta FIRE-liikkeestä, ja nyt firettäminen on rantautunut myös Suomeen. FIRE eli financial independence / retire early tarkoittaa sitä, että ihminen pyrkii säästämään ja sijoittamaan mahdollisimman paljon rahaa tullakseen taloudellisesti riippumattomaksi ennen eläkeikää.

Kovimmat firettäjät suunnittelevat lopettavansa työnteon 35–40-vuotiaana ja elävänsä tämän jälkeen vapaata elämää. He painavat töitä ja laittavat kaiken liikenevän rahan sijoituksiin, joiden tuottojen on tarkoitus elättää heidät tulevaisuudessa.

”Jotkut lähtevät investointipankkiin töihin ja yrittävät saada nopeasti miljoonan kasaan.”

Tehdään ajatusleikki: mitä kansantaloudelle kävisi, jos kaikki alkaisivat elää FIRE-elämää? Tai mitä tapahtuisi ihmisten onnellisuudelle? Jos taloudellinen riippumattomuus on elämän ainoa tavoite, voi olla rankka paikka, jos sitä ei saavuta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Jotkut lähtevät Lontooseen investointipankkiin töihin ja yrittävät saada nopeasti miljoonan kasaan. Joku voi onnistua siinä, mutta eivät kaikki, sanoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Markku Kaustia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Toisaalta FIREen kuuluu ajatus, ettei tulojen tarvitse olla korkeat, vaan kurinalaisella säästämisellä keskituloinenkin voi saada itselleen tarpeeksi ison sijoituspotin eläkettä varten.

Toimiiko yhteiskunta, jos kaikki kituuttavat?

– Jos kaikki ryhtyisivät säästämään yhtä aikaa, suuri määrä ravintoloita ja vähittäiskaupan myymälöitä menisi konkurssiin ja ihmiset joutuisivat työttömiksi, Kaustia toteaa.

Toisaalta FIRE-liikkeeseen kuuluu ajatus, että sitten kun eläkkeelle jäädään, voidaan taas kuluttaa maltillisesti. Silloin ihmiset säästäisivät kiukulla aikaiseen eläkeikäänsä ja alkaisivat kuluttaa vasta nelikymppisinä.

– Maan talous toimisi ihan hyvin. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että ravintolat ja vaatteet suunnattaisiin yli 40-vuotiaille kuluttajille, Kaustia jatkaa.

Tällaiseen tilanteeseen Suomessa tuskin koskaan päädytään. Kaustian mukaan suomalaisten säästöaste on nollan tuntumassa. Keskimäärin ihmiset kuluttavat kaiken, minkä tienaavat.

”Minulle jää yleensä säästöön puolet nettotuloistani.”

Puolet palkasta säästöön

Sijoittamisesta bloggaavan Merja Mähkän, 40, suunnitelmana on tulla säästäväisen elämäntyylin avulla riippumattomaksi työstään ennen eläkeikää.

Firettäjät puhuvat säästöasteesta, eli siitä, kuinka paljon nettopalkasta saa säästöön. Hyvä säästöaste olisi 50 prosenttia, erinomainen 70 prosenttia.

– Minulle jää yleensä säästöön puolet nettotuloistani, Mähkä sanoo.

Hän säästää kaikesta, mistä liikenee. Hänellä ei ole autoa, mökkiä tai hienoksi rempattua asuntoa. Hän asuu miehensä ja lapsensa kanssa kerrostalokolmiossa, jonka lainan hän on maksanut pois.

”Okei, joskus kun olen polkenut 20 asteen pakkasessa töihin, on saattanut tuntua vähän pahalta.”

Perheellä olisi varaa muuttaa hienompaan asuntoon, mutta Mähkä ei näe uuden lainan ottamisessa tarpeeksi lisäarvoa. Lisäksi Mähkä säästää pienissä jutuissa: hän ottaa kahvilassa pelkän kahvin ilman pullaa, pyöräilee töihin bussimatkan sijaan, syö lounaaksi eväitä sekä ostaa vaatteensa Facebook-kirpputoreilta.

Hän ei kuitenkaan koe, että uhraisi elämäänsä säästääkseen rahaa.

– Okei, joskus kun olen polkenut 20 asteen pakkasessa töihin ja ripsiväri on höyrystynyt naamalle, on saattanut tuntua vähän pahalta.

Silloinkin Mähkä on päättänyt, että nyt ei anneta periksi ja alkanut meikata vasta työpaikalla. Jos hän ryhtyisi hövelimmäksi rahan kanssa, hän söisi miehensä kanssa useammin ulkona.

Joskus nuorempana eteen saattoi tulla sosiaalisesti hankalia tilanteita, kun Mähkä ei halunnut mennä ulos syömään, vaikka kaverit pyysivät. Hän saattoi syödä kotona ja liittyi seuraan vasta drinkeille.

”Taloudellinen puskuri tuo voimaa ja rohkeutta elämään.”

– Olen joutunut tekemään töitä sen kanssa, ettei minua harmittaisi, kun joissain tilanteissa on vain pitänyt laittaa rahaa ulkona syömiseen.

Säästäväinen elämä tuo loppujen lopuksi Mähkälle enemmän vapautta kuin rajoitteita.

– Taloudellinen puskuri tuo voimaa ja rohkeutta elämään. Jos haluaa vaihtaa työpaikkaa mielekkäämpään, mutta pienempipalkkaiseen tai tehdä muita isoja elämänmuutoksia, se on paljon helpompaa kun on varautunut myös rahallisesti.

Työtä voi tehdä myös rahasta

Mähkän mielestä FIRE on kapitalistin versio downsiftauksesta. Tarkoitus on luopua jossain vaiheessa oravanpyörästä ja kyetä elämään pienemmillä kuluilla. Elämäntyylin pohja on riittävä varallisuus.

– Taloudellisessa riippumattomuudessa avainasia on se, ettei halua tanssia muiden pillin mukaan.

FIRE-elämäntapaa voi kritisoida siitä, pitääkö ihmisen sitten tehdä niin tylsää työtä, että siitä ehdottomasti haluaa jäädä nuorena eläkkeelle.

”Ihmisellä on yksi elämä.”

Mähkän säästäväisyyden takana ei kuitenkaan ole ajatus jäädä viisikymppisenä toimettomaksi. Sen sijaan hän haluaisi pystyä tekemään enemmän kiinnostavia asioita ilman, että tarvitsee ajatella rahaa. Hän haluaa pystyä varmistamaan, ettei asioita tarvitse tehdä rahan vuoksi.

– Ihmisellä on yksi elämä. Se täytyy pyrkiä käyttämään sellaisiin asioihin, joita aidosti haluaa elämäänsä.

Mähkä on esimerkiksi vaihtanut uransa aikana pienempipalkkaiseen, mutta mielekkäämpään työhön.

Toisaalta hän uskoo, että rahaa kannattaa ajatella silloin, kun valitsee opiskelualaa, ja että hyvä palkka voi olla riittävä motiivi tehdä työtä.

– En usko, että kaikilla täytyy olla elämässään joku selvä työhön liittyvä missio. Kyllä työ voi olla ihan vain työtä. Jos työpaikan arvot ja ilmapiiri ovat kunnossa, niin mikä työ nyt sitten on sisällöltään niin kamalaa, että sitä ei voisi tehdä, Mähkä kysyy.

Epäluottamus yhteiskuntaa kohtaan

Kulutustutkija, professori Terhi-Anna Wilska ei näe FIRE:en pyrkimisessä ongelmaa, mikäli säästäväinen elämäntyyli ei estä elämästä nauttimista.

– Mutta jos supersäästäminen häiritsee esimerkiksi sosiaalista kanssakäymistä, se ei ole hyvä juttu, hän sanoo.

Wilskan mukaan kaikki addiktiot ovat huonoja, ja myös rahan ajattelemisesta voi tulla addiktio, joka tekee ihmisen onnettomaksi. Liika tulevaisuuden ajattelu voi johtaa siihen, ettei enää nauti nykyhetkestä.

Wilska sanoo, että FIRE-ajattelun leviämisen taustalla näkyy se, että ihmisten luottamus yhteiskuntaan on heikentynyt. Nuoret sukupolvet eivät välttämättä usko, että he saavat tarpeeksi eläkettä tulevaisuudessa.

– Voin hyvin kuvitella, että Amerikassa tällainen ajattelumalli on yleinen. Siellä ei ole samanlaista sosiaaliturvaa ja sairausvakuutusjärjestelmää kuin Suomessa, Wilska sanoo.

Hän ei näe ongelmaa siinä, että ihmiset säästävät turvatakseen selustaansa: kaikki mikä vähentää turhaa kulutusta, on hyvä asia.

Mähkän mielestä FIRE-ajattelussa on pohjimmiltaan kyse siitä, että oppii haluamaan oikeita asioita.

– Oppii tarkastelemaan omia kulutusvalintoja ja kysymään, tekeekö tämä ostos nyt minut ihan oikeasti onnelliseksi.

Miljoonan osakesalkulla riippumattomaksi

Paljonko pitäisi säästää, jotta voisi elää ilman työtä? Sijoitusten arvonnousua on vaikea ennustaa tarkasti, joten laskelmissa pitää nojata historiaan. Perinteisesti osakkeiden arvo on noussut kymmenen prosenttia vuodessa. Pääoma siis kaksinkertaistuisi pörssissä reilussa seitsemässä vuodessa.

Merja Mähkällä on nyt noin 250000 euron salkku. Oletamme salkun arvon kasvavan 14 vuodessa miljoonaan.

Mähkä arvioi, että osakkeista voisi saada noin kolmen prosentin osinkotuoton vuosittain. Tuotosta pitää vähentää 34 prosentin pääomavero.

Miljoonaan euroon noussut osakesalkku tuottaisi siis käteen noin 19 800 eli noin 1 650 euroa kuukaudessa. Osakesalkun osingoilla pystyisi elämään, etenkin, jos asuntolaina olisi maksettu.

– En tosin usko, että tässä nousukauden vaiheessa osakkeiden arvo oikeasti tuplaantuu seitsemässä vuodessa, Mähkä sanoo.

Miljoonan euron osakesalkku x

osinkotuotto 3% (0,03) x 

verot 34% (0,66)

= 19 800 euroa vuodessa

eli 1 650 euroa kuukaudessa

Sisältö jatkuu mainoksen alla