Bitcoinin arvo vaihtelee rajusti: vuosi sitten yksi bitcoin maksoi alle tuhat euroa, jouluna hinta oli yli 16 000 euroa ja nyt lähes puolet siitä, noin 8 800. Kuva: iStock
Bitcoinin arvo vaihtelee rajusti: vuosi sitten yksi bitcoin maksoi alle tuhat euroa, jouluna hinta oli yli 16 000 euroa ja nyt lähes puolet siitä, noin 8 800. Kuva: iStock

Maija rikastui bitcoineilla, mutta asiantuntija pitää virtuaalivaluuttaa valtavana riskinä. Kannattaako siihen sijoittaa?

Viisi vuotta sitten Maija, 26, törmäsi keskustelupalstoilla bitcoiniin ja kiinnostui.

– Heitin huvin vuoksi muutaman satasen kiinni bitcoiniin.

Päivätyönään Maija toimii elintarvikealalla, sijoittaminen on hänelle vain harrastus. Kun Maija osti bitcoinia ensimmäisen kerran, yhden kolikon arvo oli 300 dollaria. Pian sijoitusten arvo alkoi kuitenkin nousta, ja joulukuussa 2017 yhden bitcoin-kolikon hinta nousi ennätyskorkeuksiin, miltei 20 000 dollariin eli reiluun 16 000 euroon.

Ennätyslukemat ovat lisänneet monien sijoittajien kiinnostusta maailman ensimmäistä kryptovaluuttaa kohtaan. Yhä useampi miettii, kannattaisiko bitconeja ostaa ja voisiko niillä vaurastua. Maija on vakuuttunut, että bitcoin on vallankumouksellinen keksintö, jonka arvo nousee vielä.

Tähän mennessä Maijan aavistus on osunut oikeaan, mutta samaan aikaan esimerkiksi Nordea on kieltänyt työntekijöitään sijoittamasta kryptovaluuttaan. Moni uumoilee, että sijoituskupla puhkeaa pian. Finanssialan pääekonomisti Veli-Matti Mattilan mukaan bitcoinilla voi pelata äkkirikasta tai rutiköyhää: saada isoja voittoja, mutta yhtä hyvin menettää kaiken.

Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella?

Kolmella tonnilla 60 000 euroa

Vuosien varrella Maija on sijoittanut kryptovaluuttoihin yhteensä 3 000 euroa. Parhaimmillaan hänen sijoitustensa arvo on ollut jopa 60 000 euroa. Se merkitsee valtavaa tuottoprosenttia.

Joulukuun jälkeen bitcoinin arvo on tullut alas, mutta Maija ei ole sijoitukseensa juuri kajonnut.

– Olen ostanut kryptovaluuttaa pitkän tähtäimen ajatuksella. Uskon, että ihmiset tulevat hyötymään bitcoinista ja se tulee muuttamaan tapamme käyttää rahaa, Maija sanoo.

Bitcoin on niin kutsuttua kryptovaluuttaa: se on olemassa vain virtuaalisena. Bitcoinin perustajaa ei tunneta, mutta hän on rajannut valuutan määrän 21 miljoonaan bitcoiniin. Esimerkiksi eurosta bitcoin eroaa siten, että se on riippumaton pankista tai yksittäisistä yrityksistä. Bitcoinilla voi siis siirtää arvoa käyttäjältä toiselle ilman keskuspankkia.

”Nopeiden voittojen tavoittelussa riskit ovat kryptovaluuttamaailmassa hyvin korkeat.”

Bitcoinin arvo kelluu aivan kuten euron tai dollarinkin, eli sitä ei ole sidottu mihinkään konkreettiseen, kuten kultaan. Bitcoinin arvon vaihtelut ovat suurempia kuin vaikka euron arvon vaihtelut, koska markkina on ainakin vielä paljon pienempi.

Maija on sijoittanut rahaa ainoastaan kryptovaluuttoihin eikä omista perinteisiä osakkeita tai rahastoja. Hän ei pelkää menettävänsä rahojaan, muttei kuitenkaan suosittele ostamaan kryptovaluuttaa, jos ei tiedä aiheesta mitään.

– Nopeiden voittojen tavoittelussa riskit ovat kryptovaluuttamaailmassa hyvin korkeat.

Maijalla on salkussaan myös muita kryptovaluuttoja. Hän perehtyy sijoituksiin pieteetillä: tutustuu valuuttaa valmistaviin tahoihin, lukee blogeja ja seuraa asiantuntijoiden väittelyitä keskustelufoorumeilta.

– Minkään huhun, mainoksen, kurssinousun tai yleisen hypetyksen perusteella en koskaan lähde ostamaan mitään.

Bitcoinilla maksaminen on vielä hankalaa

Maija on ostanut kryptovaluuttaa ulkomaisista pörsseistä, kuten Bit­stampista, mutta bitcoineja voi ostaa myös suomalaisilta nettisivuilta, esimerkiksi Coinmotionilta tai Bitti­rahasta. Virtuaalisella valuutalla Maija ei kuitenkaan ole maksanut ostoksiaan vielä kertaakaan.

– Aion kyllä käydä helsinkiläisessä K-kaupassa, joka hyväksyy bitcoinit maksutapana. Menen sinne heti, kun bitcoinin systeemi on päivitetty.

Tällä hetkellä bitcoinilla maksaminen on hankalaa, sillä se on hidasta ja itse maksaminen maksaa jopa kymmeniä euroja. Kryptovaluutta-asiantuntijoiden mukaan tilanne kuitenkin muuttuu pian, kun bitcoinin maksukanavat päivitetään.

Maksaminen tapahtuu joko linkin tai QR-koodin avulla, jonka voi lukea puhelimella. Puhelimeen voi myös ladata lompakkosovelluksen, jolla voi lukea bitcoin-koodin ja maksaa ostoksen.

Korkean riskin sijoitus

Maksamisen hankaluus on yksi syy siihen, miksi Finanssialan pääekonomisti Veli-Matti Mattila suhtautuu bitcoiniin hyvin kriittisesti. Taloustieteessä on totuttu ajattelemaan, että rahalla on kolme tehtävää: toimia maksuvälineenä, mitata arvoa ja säilyttää arvoa.

– Jos ajatellaan bitcoinia, niin vain viimeisin näistä ehdoista täyttyy jollain tavoin. Sillä voi maksaa hyvin rajoitetusti, ja sen arvo heiluu niin paljon, ettei se myöskään toimi kunnolla arvon mittaajana.

”Jos saisit palkkasi bitcoineina, et voisi tietää, mitä pystyt ostamaan niillä huomenna, sillä bitcoinin arvo heittelee niin paljon.”

Mattila pitää bitcoinia ison riskin sijoituksena: sitä ostaessa voi saada tuntuvat voitot, mutta toisaalta myös menettää kaiken.

Dollarin tai euron takana on keskuspankki, joka huolehtii rahapolitiikalla siitä, että rahan arvo säilyy ja tavaroiden ja palveluiden hinnat pysyvät riittävän vakaina. Bitcoinia taas ei valvo kukaan.

– Jos saisit palkkasi bitcoineina, et voisi tietää, mitä pystyt ostamaan niillä huomenna, sillä bitcoinin arvo heittelee niin paljon, Mattila toteaa.

Muuttaako bitcoin maailmaa?

Maija taas ajattelee, että bitcoinin paras puoli on juuri se, etteivät keskuspankit vaikuta siihen. Siksi hän pitää kryptovaluuttaa maailmaa parantavana ideologiana.

Bitcoinin perustana on ajatus, että yksittäisiä bitcoineja voidaan laskea liikkeelle vain 21 miljoonaa, jonka jälkeen niitä ei enää tehdä lisää. Euroja ja dollareita taas lasketaan liikkeelle keskuspankeista koko ajan.

”Bitcoiniin sijoittaminen tarkoittaa suuren riskin ottamista, eikä sitä kannata tehdä ainakaan velkarahalla.”

– Nykyinen rahajärjestelmä on suurin syy siihen, miksi maapallolla on ekologinen katastrofi käynnissä: Tällä hetkellä pyritään ikuiseen talouskasvuun, koska inflaatio heikentää rahan ostovoimaa. Inflaatio taas johtuu siitä, että pankit kasvattavat rahan määrää jatkuvasti.

Maijan mukaan tällaista mekanismia bitcoinissa ei ole. Päinvastoin, hänestä bitcoin on enimmäkseen arvoaan kasvattava valuutta, joka kannustaa kuluttamisen sijasta säästämään. Maija ajattelee, että koska bitcoineja on olemassa vain rajallinen määrä, niiden arvo nousee tulevaisuudessa. Toki suurimpia hyödyn saajia ovat aikaisin bitcoin-kelkkaan hypänneet.

Finanssialan Mattila näkee kryptovaluutat pienen piirin juttuna myös tulevaisuudessa.

– Bitcoiniin sijoittaminen tarkoittaa suuren riskin ottamista, eikä sitä kannata tehdä ainakaan velkarahalla. On hyvä muistaa, että sen takana ei ole mitään reaalista, toisin kuin esimerkiksi osakkeissa, jotka kytkeytyvät yritysten toimintaan, Mattila sanoo.

Juttua varten on haastateltu myös bitcoin-asiantuntija Joel Lehtosta

Mikä ihme on bitcoin?

Bitcoin on digitaalista rahaa, vähän kuin uutta kultaa. Se kuitenkin eroaa kullasta ja muista valuutoista siten, että se on luotu tietokoneilla. Bitcoin syntyi, koska haluttiin rakentaa maksujärjestelmä, jota mikään keskuspankki tai valtio ei kontrolloi.


Miten niitä tehdään? Bitcoineja tehdään tietokoneella ”louhimalla”. Louhijat ratkaisevat vaikeita matemaattisia tehtäviä, yleensä yhdessä, sillä louhinta vaatii hirvittäviä tehoja tietokoneelta. Vastineeksi he saattavat saada bitcoineja. Niitä voi myös ostaa. Kun bitcoin siirtyy omistajalta toiselle, siitä jää merkintä julkiseen ja kaikille avoimeen kirjanpitoon.

Miltä Bitcoin näyttää? Bitcoin on bittejä eli nollia ja ykkösiä tietokoneen muistissa. Niitä on myös kolikoina. Kolikossa on bitcoinien käyttämiseen tarvittava koodi.

Miten Bitcoineja voi käyttää? Bitcoineja käytetään useimmiten verkkokaupoissa. Suomessa on myös kivijalkamyymälöitä, joissa voi maksaa niillä. Maksupaikat: coinmap.org.

Vierailija

Elintarvikealalla työskentelevä Maija, 26, rikastui bitcoineilla: ”Heitin huvin vuoksi muutaman satasen niihin”

Öö.. miksi pelkäätte ettei bitcoineja saisi muutettua rahaksi? Jos bitcoinin arvo on 8000 euroa, niin se tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että tällä hetkellä saat sen myytyä 8000 eurolla vaikka välittömästi. Ja tälle pyramidihuijaus-tyypille: Sama asiahan se olisi vaikkapa finnairin osakkeilla tai kullalla. Jos ne kaikki vaihdettaisiin euroiksi, tippuisi niiden arvo nollaan. Valoja tauluun nyt siellä ennen kun kauhistelette uutta ja pelottavaa.
Lue kommentti

Tukimusten mukaan kahdeksan syytä estää erityisesti naisia vaurastumasta.  Asiantuntijat kertovat, miten esteet voi selättää. 

1. Minulla ei ole tarpeeksi tietoa sijoittamisesta

Tutkimusten mukaan naisten talouslukutaito on alhaisempi kuin miesten. 

– Naisia ei joko kiinnosta, tai sitten vallalla on sellainen sukupuolinormi, että sijoittamisen ajatellaan kuuluvan miehille, sanoo rahoituksen professori Matti Keloharju Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Säästämisen ja sijoittamisen vastaava johtaja Tanja Eronen Nordeasta kertoo, että pojat esimerkiksi saavat enemmän viikkorahaa kuin tytöt. 

– Sekä kotona että koulussa pitäisi puhua raha-asioista yhtä paljon tytöille kuin pojillekin

2. Minulla ei ole aikaa perehtyä sijoittamiseen

Sijoittamisen voi aloittaa alle kymmenessä minuutissa, eikä syvällistä vihkiytymistä välttämättä tarvita. 

Suomessa Nordea, Danske Bank, Nordnet sekä Evervest tarjoavat netissä robottiasiantuntijaa. Kun robotin esittämiin kysymyksiin on vastannut, se suosittelee sijoitustuotteita, kuten rahastoja, sijoittajan riskiprofiilin mukaan.

Jos ihminen ei tiedä eikä jaksa ottaa selvää sijoittamisesta erityisemmin, hän voi sijoittaa rahojaan matalariskisiin rahastoihin.

– Vaivattomin vaihtoehto on sijoittaa pankin aktiivisiin rahastoihin, joissa salkunhoitaja hoitaa sijoittamisen. Seuraavaksi helpoin vaihtoehto on passiiviset rahastot, kuten etf-rahastot. Suoriin osakesijoituksiin täytyy käyttää eniten aikaa, Eronen sanoo.

Rahastoihin sijoittaessa kannattaa kuitenkin tarkistaa, että rahaston juoksevat kulut ovat maltilliset. Muuten käy helposti niin, että pankki syö rahaston tuotot. Yleensä passiivisten rahastojen kulut ovat matalammat kuin aktiivisten. 

3. Pelkään menettäväni rahani

Rahojen sijoittamiseen liittyy aina riski rahojen menettämisestä. Yleensä riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä: mitä enemmän riskiä on valmis ottamaan, sitä enemmän voi myös saada tuottoa rahoilleen.

Keloharjun mukaan miesten riskinottohalukkuus on tutkitusti suurempi kuin naisten.

– Evoluutioon perustuva syy tähän on se, että naaraat ovat joutuneet huolehtimaan poikasistaan. Pienikin virheliike on voinut tarkoittaa poikasten menettämistä. Urokset taas ovat luuhanneet siellä sun täällä, Keloharju sanoo.

Rahojen menettämisen todennäköisyyttä voi pienentää huomattavasti hajauttamalla sijoituksiaan. Esimerkiksi korko- tai yhdistelmärahastoissa rahojen arvon laskemisen riski on pienempi kuin yritysten osakkeiden kohdalla.

Toisaalta osakekaupoissakin riskiä voi pienentää ostamalla monia eri osakkeita.

– Moni ostaa ihan huoletta 200 euron vaatteen. Siinä ainakin menettää rahansa. Miksei voisi laittaa samaa summaa sijoituksiin? Eronen kysyy.

4. Minulla on huonoja kokemuksia sijoittamisesta

Sijoittamisesta on saattoi jäädä karvas jälkimaku, jos esimerkiksi sijoitti it-buumin aikana pelkkiin it-osakkeisiin. Kupla tunnetusti puhkesi, ja rahat katosivat taivaan tuuliin.

– Näin ei käy, mikäli hajauttaa sijoituksiaan tarpeeksi eikä sijoita vain muutamaan osakkeeseen, Eronen sanoo.

Tuloni eivät ole tarpeeksi isot, jotta voisin sijoittaa.

Tutkimuksen mukaan peräti 60 prosenttia vastaajista ajattelee, että sijoittaakseen ihmisellä täytyy olla suuret tulot.

– Tämä on kaksipiippuinen juttu. On totta, että joillekin ei jää pakollisten menojen jälkeen juurikaan ylimääräistä rahaa käteen, Eronen sanoo.

Silloin ei hänen mielestään kannata sijoittaa muutamia ylijääviä euroja, vaan säästää ne tilille puskurirahastoksi, josta voi tarvittaessa nostaa rahaa pois. Jos puskuria ei ole, sijoittaminen ei kannata. Sijoituksiin joutuu sitoutumaan ainakin muutamaksi vuodeksi sen takia, että sijoitusten arvo voi vaihdella eikä niitä kannata nostaa huonona hetkenä ulos.

Toisaalta kymmenenkin euroa kuussa riittää, ja ajan myötä sijoitusten arvo nousee niin sanotun korkoa korolle -efektin ansiosta.

5. Käytän rahani perheen hyväksi, mies hoitaa sijoittamisen

Tanja Erosen mukaan Nordealta löytyy paljon naisten arvo-osuustilejä, joihin miehellä on käyttöoikeus. Miehet sen sijaan eivät juuri anna vaimoilleen käyttöoikeutta.

– Tärkeintä on, että sijoitukset ovat omissa nimissä, Eronen sanoo.

Ei kuitenkaan ole pahitteeksi opetella myös itse hieman sijoittamista eikä jättää sitä vain toisen hoidettavaksi. Se lisää itsevarmuutta. Sitä paitsi ne naiset, jotka sijoittavat, ovat siinä yleensä hyviä.

Joskus nainen ottaa arjen pyörittämisestä suuremman taloudellisen vastuun, kun taas puoliso maksaa asuntolainan. Silloin on tärkeää, että asunto on molempien nimissä, jottei vain toiselle kerry omaisuutta.

6. Tuloni eivät ole tarpeeksi isot, jotta voisin sijoittaa

Tutkimuksen mukaan peräti 60 prosenttia vastaajista ajattelee, että sijoittaakseen ihmisellä täytyy olla suuret tulot.

– Tämä on kaksipiippuinen juttu. On totta, että joillekin ei jää pakollisten menojen jälkeen juurikaan ylimääräistä rahaa käteen, Eronen sanoo.

Silloin ei hänen mielestään kannata sijoittaa muutamia ylijääviä euroja, vaan säästää ne tilille puskurirahastoksi, josta voi tarvittaessa nostaa rahaa pois. Jos puskuria ei ole, sijoittaminen ei kannata. Sijoituksiin joutuu sitoutumaan ainakin muutamaksi vuodeksi sen takia, että sijoitusten arvo voi vaihdella eikä niitä kannata nostaa huonona hetkenä ulos.

Toisaalta kymmenenkin euroa kuussa riittää, ja ajan myötä sijoitusten arvo nousee niin sanotun korkoa korolle -efektin ansiosta.

7. Pelkään, että sijoittamalla rahojani tuen jotain epäeettistä asiaa

On totta, että sijoittamalla voi helposti päätyä tukemaan jotain moraalisesti arveluttavaa, kuten huonoja tehdasoloja tai fossiilisten polttoaineiden käyttämistä. Toisaalta jos asiaan kiinnittää huomiota, myös vastuullinen sijoittaminen on mahdollista.

– Nykyään tarjolla on monia eettisiä rahastoja, Matti Keloharju sanoo.

On esimerkiksi hyvä merkki, jos rahastoa hallinnoiva taho on sitoutunut YK:n vastuullisten sijoittamisen periaatteisiin (PRI). Niiden perusteella poissuljetaan tietyt sijoituskohteet, kuten lapsityövoimaa käyttävät yritykset sekä ase-, seksi- ja tupakkateollisuus.

Erosen mielestä sijoittamalla voi muuttaa maailmaa jopa enemmän kuin kuluttamalla. Kun ostaa vastuullisten yritysten osakkeita, tukee niiden toimintaa ja aiheuttaa painetta muillekin yrityksille muuttaa omaa toimintaansa.

8. En pidä säästämistä tai sijoittamista tarpeellisena

Elämästä kannattaa nauttia, mutta se ei tarkoita, etteikö voisi myös suunnitella tulevaisuutta. Säästämällä hyvän puskurin voi toteuttaa unelmiaan tai vaikka opiskella uuden tutkinnon.

– Omaan talouteen voi suhtautua kuin julkiseen talouteen. Kun menee hyvin, säästää ja lyhentää velkaa, kun menee huonosti, käyttää säästöjään, Eronen sanoo.

Omaisuuden osituksessa puolisoilla on hyvä mahdollisuus omaisuuden piilotteluun, ja usein tästä kärsii eroava nainen, sanoo erojuristi Sanna Svahn. 

Kun aviopari eroaa, edessä on väistämättä omaisuuden jakaminen. Jos ero on riitaisa, apuun tarvitaan pesänjakajaa. 

Omaisuuden osituksessa puolisoilla on hyvä mahdollisuus omaisuuden piilotteluun.

Erojuristi Sanna Svahn kertoo, että eron kummankin osapuolen varallisuus todennetaan heidän oman ilmoituksen mukaan. Piilottelu on yleistä, sillä pesänjakaja ei pääse käsiksi puolisoiden tileihin, ellei siihen anneta erillistä suostumusta.

”Helppo pimittää, vaikea seurata.”

Omaisuuden ositus koskee omaisuutta, johon puolisoilla on avio-oikeus. Kun avioerohakemus saapuu käräjäoikeuteen, molempien varallisuus selvitetään tilien ja lainojen osalta siltä päivältä. Molemmat ilmoittavat omaisuutensa avoimesti, mutta mitään viranomaiskeinoja varallisuuden todelliseen selvittämiseen ei ole.

– Jos puoliso jättää ilmoittamatta vaikka toisessa pankissa olevan tilin, sille ei oikein voi mitään. Helppo pimittää, vaikea seurata, Svahn kuvailee.

Riitaisissa eroissa pesänjakaja voi selvittää tietoja arvo-osuustileistä ja muusta kirjatusta omaisuudesta. Myös vero-ilmoituksesta selviää paljon puolisoiden varallisuudesta.

Eron häviäjä on usein nainen

Svahn mukaan usein naiset kärsivät omaisuuden osituksessa.

– On tavallista, että ennen eroa omaisuutta realisoidaan, eli pannaan sellaiseen muotoon, joka ei ole selvitettävissä, Svahn sanoo.

Tai jos eron toisella osapuolella on esimerkiksi oma yritys, firman arvoa vähätellään. Siinä tapauksessa vaimon on oltava valppaana. On hänen velvollisuutensa osoittaa, että vain pari kuukautta aiemmin on tapahtunut tällainen toimeksianto. Silloin pesänjakaja voi päättää, että tämä omaisuus huomioidaan osituksessa.

”Omaisuuden arvoa vähätellään aina erotilanteissa, ja vastaavasti omaisuuden saaja yliarvioi omaisuutta.”

– Silloin vaimon pitää kysyä, missä rahat ovat, kun isäntä unohtaa ilmoittaa tämmöisen satatonnisen osituksesta.

Taloudellisen hyödyn tavoittelu osituspetoksella on rangaistavaa.

Käyttäjä17709
Seuraa 
Liittynyt17.6.2018

Erojuristi paljastaa, miten omaisuutta piilotellaan puolisolta erossa: ”Osituksessa kärsii usein nainen”

"Erojuristi paljastaa, miten omaisuutta piilotellaan puolisolta erossa: ”Osituksessa kärsii usein nainen” Luonnollista koska useimmiten se omaisuus on enimältä osin miehen hankkimaa, nainen on suhteen kuokkavieras mitä varallisuuteen tulee useimmissa tapauksissa. Oikeus voittaa.
Lue kommentti