Tuntuuko, että olet kokeillut jo kaikkea mahdollista saadaksesi rahaa säästöön? Ota säästämiseen mallia trendidieeteistä! Kuva: Shutterstock.
Tuntuuko, että olet kokeillut jo kaikkea mahdollista saadaksesi rahaa säästöön? Ota säästämiseen mallia trendidieeteistä! Kuva: Shutterstock.

Säästää pitäisi, mutta ihan joka päivä ei huvittaisi pihistellä? Tuttua 5:2-dieettiä voi soveltaa myös raha-asioihin. Entä toimisiko lompakon lihotukseen lentoemäntäkuuri tai paleoruokavalio?

5:2-dieetistä apua säästämiseen?

Ei kituuttamista eikä kärvistelyä päivästä toiseen. Tähän ajatukseen moni hurahti viitisen vuotta sitten, kun 5:2-dieetistä tuli hittiruokavalio. Dieetissä houkutteli se, että painonpudottajan ei tarvinnut tyytyä pelkkiin porkkanoihin ja kaalisoppaan. 5:2-dieetin idea nimittäin on, että viitenä päivänä saa syödä sen verran kuin haluaa, mutta kahtena päivänä vain 500–600 kaloria vuorokaudessa. 

The Telegraph -lehti huomasi, että 5:2-dieettiä voi soveltaa myös raha-asioihin. Viitenä päivänä viikossa voi rahaa käyttää normaalisti, mutta kahtena päivänä pitäisi sinnitellä mahdollisimman vähillä kuluilla.

Toki käänteisesti malli toimii vieläkin paremmin. Jos sinnittelee viisi päivänä viikossa ja elää hieman levämmin kahtena päivänä, säästöä kertyy luonnollisesti rutkasti enemmän. Jotta pankkitilin saldo kasvaisi, tämä edellyttää tietysti, ettei ole lähtökohtaisesti aivan peeaa eikä törsää normaalina päivinä niitä euroja, jotka ovat kertyneet pihistelypäivinä.

Telegraphin artikkelissa kerrotaan pariskunnasta, joka onnistui säästämään 5:2-ajatusmallista insproituneena lähes 16 000 euroa (14 000 puntaa) vuodessa. Tosin he sovelsivat käänteistä mallia eivätkä panneet viitenä päivänä viikossa rahaa edes yhteen kahvikupposeen.

Entä ne muut dieetit – voisiko niitäkin soveltaa, jos  toiveena on lihavampi lompakko?

6:1-dieetti

Tämän dieetin idea on sama kuin 5:2:ssa, mutta ruokavalioasioissa se on tarkoitettu niille, jotka ovat jo tavoitepainossaan. Tällä logiikalla raha-asioissa se voisi toimia heillä, joilla on raha-asiat jo varsin hyvin mallillaan.

Jos 6:1-mallia soveltaa käänteisesti, siitä tulee tietysti todella tiukka talouskuuri, jossa voi ottaa rennosti vain yhtenä päivänä viikossa.

Lentoemäntädieetti: neljän päivän pikakuuri

Lentoemäntädieetti on neljän päivän rajoitettu dieetti. Siinä noudatetaan neljän päivän ajan tiukkaa ruokavaliota. Tämän jälkeen pidetään kuukauden tauko, jonka dieettiä voi noudattaa taas uudestaan. Raha-asioihin tämä toimii vain pika-apuna – jos vaikka rahat uhkaavat loppua viikkoa ennen palkkapäivää. Ei nimittäin auta, jos pihistelee neljän päivän ajan ja sitten kuukauden ajan törsää.

Jos päätät tuhlata vain ulkomailla etkä kotona, ostosten määrä vähenee väkisinkin (ellet sitten reissaa työksesi).

Lentoemännistä voi saada myös toisenlaista inspiraatiota säästämiseen. Jos päätät tuhlata vain ulkomailla etkä kotona, ostosten määrä vähenee väkisinkin (ellet sitten oikeasti ole lentoemäntä tai muuten matkustele harva se päivä). HUOM: nettikaupoissa asioimista kotisohvalta käsin ei lasketa ulkomaanostoksiksi.

Sairaaladieetti

Myös sairaaladieetti on pikadieetti, sillä siinä noudatetaan kaksi viikkoa todella tiukkaa ruokavaliota. Aivan kuten painonhallinnassa, voi raha-asiat saada hetkeksi kuriin, mutta pysyvää hyötyä siitä ei ole. 

Iltakuri

Ei ruokaa kello 18:n jälkeen. Tätä on pidetty vuosikausia toimivana painonhallintakeinona. Raha-asioissa ajatusmallin noudattamisesta voi olla apua etenkin, jos on taipumusta eksyä nettishoppailemaan iltaisin ja öisin.

Karppaus

Karppauksessa luovutaan hiilihydraateista kokonaan tai osittain. Sovella vapaasti siihen rahankäytön osa-alueeseen, joka itsellesi on ongelmallisin. Jos helmasyntisi on tuhlata vaatteisiin, päätä luopua kokonaan esimerkiksi yläosien ostamisesta. 

Paleodieetin rahaversiossa saisit ostaa vain sitä, mitä oli olemassa jo kivikaudella: ei esimerkiksi elektroniikkaa, tehdasvalmisteisia vaatteita tai muovia.

Paleodieetti 

Paleodieetti eli kivikauden ruokavalio jäljittelee metsästäjä-keräilijöiden oletettua ruokavaliota ennen maanviljelyn syntyä noin 10 000 vuotta sitten. Rahapuolella siis saisit ostaa vain sitä, mitä oli olemassa jo kivikaudella: ei esimerkiksi elektroniikkaa, tehdasvalmisteisia vaatteita, muovisia asioita tai muita teollisen aikakauden keksintöjä. Tehokas, mutta melkoisen ankea säästämismalli.


Kaalisoppadieetti

Tästä säästämismallista syntyy kaksi versiota: kirjaimellinen ja sovellettu. Jos alkuperäisen dieetin mukaisesti syö kirjaimellisesti pelkkää kaalisoppaa, rahaa säästyy väkisinkin.

Shoppailun puolella taas voit rajoittaa itsesi määräajaksi ostamaan vain yhtä, tiettyä asiaa, esimerkiksi kenkiä. Vaikka olisit pahemman sortin kenkäaddikti, varastotila loppuu kyllä ennemmin tai myöhemmin.

Perus on paras

Helpommallakin voi tietysti itsensä päästää. Painonhallinnassa parhaiten toimii yleensä periaate, että kuluttaa enemmän kuin syö. Myös raha-asioissa vanha, yksinkertainen totuus lienee paras: rahaa säästyy, kun ei elä yli varojensa, eli ei kuluta enempää kuin ansaitsee. Tylsää mutta toimivaa.

Näyttelijä Antti Holma paljastaa yksityiskohtia taloudenpidostaan uudessa rahaoppaassa Kaikki rahasta.

Näyttelijä Antti Holma oppi taloudellisuutta uransa alkuaikoina, kun tienestit olivat epäsäännöllisiä. Jossain kuussa palkkaa saattoi tulla 4000 euroa, minkä Antti pisti välittömästi sileäksi. Seuraavassa kuussa tilille tuli vain 120 euroa.

– Kun rahaa ei ollut enkä tiennyt, koska sitä tulee, pääni ympärillä oli koko ajan vanne, joka kiristi valtavasti. Tästä ajasta opin, ettei pidä katsoa, paljonko nyt on tilillä vaan miettiä, paljonko sinne on tulossa, Holma muistelee Julia Thurénin tuoreessa talousraamatussa Kaikki rahasta (Gummerus).

Thurén on haastatellut talousoppaaseen muitakin tunnettuja suomalaisia: raha-asioistaan avautuvat muiden muassa Vappu Pimiä, Iina Kuustonen, Maria Veitola ja Hjallis Harkimo.

Antti Holma kertoo kirjassa, kuinka hän on opetellut suunnittelemaan rahankäyttöä pitkällä tähtäimellä.

– En ole tarjoushaukka, mutta olen hirveän iloinen, jos saan jotain halvemmalla. Omistan kaikki kanta-asiakaskortit, koska minua harmittaa valtavasti, jos olisin saanut jonkun tuotteen kortin avulla kolme euroa halvemmalla. Ajattelen pikkuporvarillisesti, että taksiin pitää olla aina rahaa, Holma kertoo.

”Omistan kaikki kanta-asiakaskortit, koska minua harmittaa valtavasti, jos olisin saanut jonkun tuotteen kortin avulla kolme euroa halvemmalla.”

Holma mainitsee jemmaavansa rahaa säästötilille ja vakuutussäästötilille, johon hän laittoi könttäsumman myydessään asuntonsa. Lisäksi hänellä on vielä yksi sijoitusasunto Suomessa.

Lontoossa asuvalla näyttelijällä kuluu arjessa rahaa vähänlaisesti: huoneen vuokra on edullinen, eikä ruokalaskuun mene kuin joitakin kymppejä viikossa.

– Sen sijaan törsään tyhmiin juttuihin, kuten lentoluokan korottamiseen turistiluokasta bisnesluokkaan tai vaikka hienoon laukkuun. Jos haluan jotain isompaa, vaikkapa digijärkkärin, säästän siivun seuraavasta kolmesta palkkiosta, minkä jälkeen teen ostoksen, Holma kertoo kirjassa.

Viime vuonna Holma kertoi bisnesluokkaharrastuksestaan myös Me Naisille.

– En ikinä säästä lennoissa, vaikka varmaan pitäisi oppia. Mutta mieluummin maksan, että voin marssia jonottamatta suoraan koneeseen ja pitää oman tilani, Holma perusteli.

”Olisin ihan hyvin voinut lainata rahaa ja elää enemmän.”

Hän mainitsi tuolloin myös katuvansa, ettei aikanaan ottanut enempää opintolainaa, vaan teki kaikki loma-ajat töitä tunnollisesti töitä ravintola-alalla ja matkusteli tosi vähän.

– Olisin ihan hyvin voinut lainata rahaa ja elää enemmän. Nuoruus on niin kertaluonteinen asia, ettei sitä olisi kannattanut kuluttaa baaritöihin.

Taannoin Antti Holma paljasti Facebookissa myös kurinalaisen vaatefilosofiansa, johon kuuluu iso läjä pelkästään mustia sukkia. Holma kertoi heittävänsä vuosittain kaikki sukkansa roskiin ja ostavansa tilalle uudet.

– Jos joskus löydän parittoman sukan, vien sen välittömästi ulos talosta, ulkoroskikseen. Näin se ei pääse levittämään entropiaansa jo valmiiksi sotkuiseen elämääni, Antti selitti.

– Luonto ei ehkä kiitä, mutta toisaalta en tee lapsia tähän lohduttomaan väestöräjähdykseen luonnonvaroja kuluttamaan, joten tasoissa ollaan, saatana.

Nykyään Saara Helkala on freelancer-graafikko ja tekee töitä Suomeen Lissabonista käsin. Hän elää huomattavasti pienemmällä budjetilla kuin Suomessa.

Vähän yli kolmekymppisenä Saara Helkala, 38, irtisanottiin kultaisen kädenpuristuksen kera mainostoimiston graafikon paikalta. Hän sai pian uusia töitä, mutta tilille jäi mukava pesämuna, joka innosti Helkalaa säästämään lisää.

– Säästin nelisen vuotta ilman tarkempaa suunnitelmaa. Haaveilin, että olisi kiva tehdä irtiotto, mennä vaikka yksin Nepaliin vuorelle istumaan.

Saara ei kuitenkaan päätynyt Aasiaan, sillä eräällä lomareissulla Lissabonissa hän rakastui kaupunkiin päättömästi. Hän oli haaveillut myös maisteritutkinnon suorittamisesta, ja kaupungista löytyi mielenkiintoinen designin ja visuaalisen kulttuurin yliopisto-ohjelma. Saara päätti ottaa hyväpalkkaisesta vakityöstään kahden vuoden opintovapaan. Päätöksen jälkeen hän rupesi säästämään toden teolla.

– Sitä ennen olin ollut ostokoukussa. Kun näin jotain kaunista, halusin sen heti itselleni.

Oli motivoivaa olla shoppailulakossa ja elää puoli vuotta linssikeitolla, kun tiesi, että säästöillä voisi ostaa Portugalissa mielenrauhaa. Ennen lähtöpäivää koossa oli kymppitonni. Suomesta saatu 480 euron opintotuki kului lähes kokonaan kuukausittaiseen koulumaksuun, ja Saara eli Lissabonissa säästöillään. Toiseksi opiskeluvuodeksi hän sai stipendin, joka kattoi koko koulumaksun.

Kaksi vuotta kuluivat nopeasti, ja Saara nautti elämästään. Päätös irtisanoutua töistä ja jäädä Lissaboniin lopullisesti oli vaikea mutta oikea. Nykyään Saara on freelancer-graafikko ja tekee töitä Suomeen Lissabonista käsin. Hän elää huomattavasti pienemmällä budjetilla kuin Suomessa.

– Harkitsen kaikkia hankintoja pitkään. Elin esimerkiksi puoli vuotta ilman sänkyä, pelkällä patjalla.

Saaralla ei ole myöskään silitysrautaa tai monia muita asioita, jotka Suomen-kodissa olivat tärkeitä. Ylipäänsä hän on tullut siihen tulokseen, että kodin ei tarvitse olla täydellinen. Suomessa käydessään hän huomasi ajattelutapansa muuttuneen lopullisesti.

”Totta kai kauniit esineet ovat edelleen ihania, mutta nyt minun ei tarvitse omistaa niitä.”

– Eräs ystäväni oli ostanut 90 euron design-herätyskellon. Olin aivan pöyristynyt! Ja samalla tajusin, että kolme vuotta sitten olisin voinut tehdä ihan samoin.

Tavaroiden sijaan Saara sijoittaa vapauteen. Kun jättää jotakin ostamatta, ei ole pakko puurtaa pitkää päivää.

– Totta kai kauniit esineet ovat edelleen ihania, mutta nyt minun ei tarvitse omistaa niitä.

Toisaalta Saara on myös oppinut sen, että mikään päätös ei ole lopullinen. Voi olla, että jonain päivänä hän vielä muuttaa Suomeen ja hankkii sen design-herätyskellon.