Sanna kuuluu siihen aika isoon ihmisryhmään, jolla ei ole puolen vuoden palkan verran säästöjä tilillään.

Sannalla, 40, on vakituinen sairaanhoitajan työ ja palkka: hän saa tililleen verojen jälkeen joka kuukausi noin 2000 euroa. Hänellä on 16- ja 19-vuotiaat pojat, jotka asuvat molemmat vielä kotona.

Jos hän olisi talousasiantuntijoiden suosittelemalla tiellä, hänellä olisi tietysti myös säästöjä – puolen vuoden palkan kokoinen puskurirahasto ja arvo-osuustili. Mutta eipä ole! Kuten ei monella muullakaan. Sanna kertoo blogissaan peruskuukaudestaan, jossa rahat loppuvat aina vähän kesken. Kuulostaako tutulta:

– Kun palkka tulee 15. päivä, maksan vuokran ja muut pakolliset laskut heti pois. Pari viikkoa elän normaalisti, ja kuun vaihteessa palkka onkin jo melkein kulutettu. Säästöön ei jää mitään.

Periaatteessa Sannalla on riittävästi rahaa, kunhan hän elää ne loput kaksi viikkoa kurinalaisesti: kukaan ei näe nälkää, varaa on harrastuksiinkin. Kuntosalikortin Sanna maksaa heti palkasta, muut harrastukset ovat edullisia työväenopiston kursseja kuten kirjoittamista, mindfulnessia ja karaokekurssi.

Luottokortti vinkuu kuitenkin välillä viimeisten kahden viikon aikana. 

– Raha-asiat ovat päivittäin mielessä. Tiedän tasan tarkkaan, milloin seuraava palkkapäiväni on – se ei pääse tulemaan yllätyksenä. Ensi tiistaihin asti ei osteta muuta kuin ruokaa.

Maksuhäiriömerkintä opetti

Sanna on mielestään aika tavallinen kuluttaja: pari viikkoa huoleton, pari viikkoa kurinalainen. Häntä ei niinkään harmita se, että shoppailuun ei ole varaa – enemmän mielessä on nykyään tavaran karsiminen. Mutta on tylsää joutua miettimään rahaa niin paljon.

Velaksi eläminen olisi vakityössä olevalle helppoa, ja houkutus on olemassa. Sanna koettaa pitää varansa, koska on alle kolmekymppisenä kokenut, millaista on pyristellä maksuhäiriömerkinnästä ja velkakierteestä pois. 

– Olin silloin pitkään kotona lasten kanssa ja jotenkin päädyin ostelemaan yli varojen: vaatteita, lasten vaatteita, mitä nyt sen ikäiset ostavat. Ulosottoon joutuminen oli tosi opettavaista. Kun palkasta vietiin päältä kaikki mahdollinen, tajusi nopeasti, mitkä laskut pitää maksaa heti palkkapäivänä.

Olisi ollut mahdotonta kerätä puskurirahastoa.

Veloista päästyään Sanna on yrittänyt säästää säästötileille ja eläkevakuutukseen, mutta rahat on tähän mennessä aina tarvittu kesken kaiken johonkin kiireellisempään.

– Tuntuu, että olisi ollut mahdotonta kerätä tukevaa puskurirahastoa. Toki voisi vielä karsia ruuasta ja harrastuksista ja elää pelkästään säästämiselle. Mutta olisiko se sen arvoista? Mitäänhän täältä ei mukaansa saa.

Sannan vanhempi poika opiskelee jo yliopistossa ja on hakenut omaa opiskelija-asuntoa. Ehkä tulevaisuudessa siis siintää muuttaminen pienempään asuntoon ja sitä kautta pienemmät kulut? Ehkä säästämistäkin?

–  Jos mulla olisi varaa, toki säästäisin. Menisin ehkä sijoitusneuvojan luo ja sijoittaisinkin. Ja lasten kanssa olisi kiva lähteä matkalle – sellaiseen ei ole ollut rahaa. Mutta kyllä mä lottoankin, ja odotan, että vielä tärppää.
 

Tukimusten mukaan kahdeksan syytä estää erityisesti naisia vaurastumasta.  Asiantuntijat kertovat, miten esteet voi selättää. 

1. Minulla ei ole tarpeeksi tietoa sijoittamisesta

Tutkimusten mukaan naisten talouslukutaito on alhaisempi kuin miesten. 

– Naisia ei joko kiinnosta, tai sitten vallalla on sellainen sukupuolinormi, että sijoittamisen ajatellaan kuuluvan miehille, sanoo rahoituksen professori Matti Keloharju Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Säästämisen ja sijoittamisen vastaava johtaja Tanja Eronen Nordeasta kertoo, että pojat esimerkiksi saavat enemmän viikkorahaa kuin tytöt. 

– Sekä kotona että koulussa pitäisi puhua raha-asioista yhtä paljon tytöille kuin pojillekin

2. Minulla ei ole aikaa perehtyä sijoittamiseen

Sijoittamisen voi aloittaa alle kymmenessä minuutissa, eikä syvällistä vihkiytymistä välttämättä tarvita. 

Suomessa Nordea, Danske Bank, Nordnet sekä Evervest tarjoavat netissä robottiasiantuntijaa. Kun robotin esittämiin kysymyksiin on vastannut, se suosittelee sijoitustuotteita, kuten rahastoja, sijoittajan riskiprofiilin mukaan.

Jos ihminen ei tiedä eikä jaksa ottaa selvää sijoittamisesta erityisemmin, hän voi sijoittaa rahojaan matalariskisiin rahastoihin.

– Vaivattomin vaihtoehto on sijoittaa pankin aktiivisiin rahastoihin, joissa salkunhoitaja hoitaa sijoittamisen. Seuraavaksi helpoin vaihtoehto on passiiviset rahastot, kuten etf-rahastot. Suoriin osakesijoituksiin täytyy käyttää eniten aikaa, Eronen sanoo.

Rahastoihin sijoittaessa kannattaa kuitenkin tarkistaa, että rahaston juoksevat kulut ovat maltilliset. Muuten käy helposti niin, että pankki syö rahaston tuotot. Yleensä passiivisten rahastojen kulut ovat matalammat kuin aktiivisten. 

3. Pelkään menettäväni rahani

Rahojen sijoittamiseen liittyy aina riski rahojen menettämisestä. Yleensä riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä: mitä enemmän riskiä on valmis ottamaan, sitä enemmän voi myös saada tuottoa rahoilleen.

Keloharjun mukaan miesten riskinottohalukkuus on tutkitusti suurempi kuin naisten.

– Evoluutioon perustuva syy tähän on se, että naaraat ovat joutuneet huolehtimaan poikasistaan. Pienikin virheliike on voinut tarkoittaa poikasten menettämistä. Urokset taas ovat luuhanneet siellä sun täällä, Keloharju sanoo.

Rahojen menettämisen todennäköisyyttä voi pienentää huomattavasti hajauttamalla sijoituksiaan. Esimerkiksi korko- tai yhdistelmärahastoissa rahojen arvon laskemisen riski on pienempi kuin yritysten osakkeiden kohdalla.

Toisaalta osakekaupoissakin riskiä voi pienentää ostamalla monia eri osakkeita.

– Moni ostaa ihan huoletta 200 euron vaatteen. Siinä ainakin menettää rahansa. Miksei voisi laittaa samaa summaa sijoituksiin? Eronen kysyy.

4. Minulla on huonoja kokemuksia sijoittamisesta

Sijoittamisesta on saattoi jäädä karvas jälkimaku, jos esimerkiksi sijoitti it-buumin aikana pelkkiin it-osakkeisiin. Kupla tunnetusti puhkesi, ja rahat katosivat taivaan tuuliin.

– Näin ei käy, mikäli hajauttaa sijoituksiaan tarpeeksi eikä sijoita vain muutamaan osakkeeseen, Eronen sanoo.

Tuloni eivät ole tarpeeksi isot, jotta voisin sijoittaa.

Tutkimuksen mukaan peräti 60 prosenttia vastaajista ajattelee, että sijoittaakseen ihmisellä täytyy olla suuret tulot.

– Tämä on kaksipiippuinen juttu. On totta, että joillekin ei jää pakollisten menojen jälkeen juurikaan ylimääräistä rahaa käteen, Eronen sanoo.

Silloin ei hänen mielestään kannata sijoittaa muutamia ylijääviä euroja, vaan säästää ne tilille puskurirahastoksi, josta voi tarvittaessa nostaa rahaa pois. Jos puskuria ei ole, sijoittaminen ei kannata. Sijoituksiin joutuu sitoutumaan ainakin muutamaksi vuodeksi sen takia, että sijoitusten arvo voi vaihdella eikä niitä kannata nostaa huonona hetkenä ulos.

Toisaalta kymmenenkin euroa kuussa riittää, ja ajan myötä sijoitusten arvo nousee niin sanotun korkoa korolle -efektin ansiosta.

5. Käytän rahani perheen hyväksi, mies hoitaa sijoittamisen

Tanja Erosen mukaan Nordealta löytyy paljon naisten arvo-osuustilejä, joihin miehellä on käyttöoikeus. Miehet sen sijaan eivät juuri anna vaimoilleen käyttöoikeutta.

– Tärkeintä on, että sijoitukset ovat omissa nimissä, Eronen sanoo.

Ei kuitenkaan ole pahitteeksi opetella myös itse hieman sijoittamista eikä jättää sitä vain toisen hoidettavaksi. Se lisää itsevarmuutta. Sitä paitsi ne naiset, jotka sijoittavat, ovat siinä yleensä hyviä.

Joskus nainen ottaa arjen pyörittämisestä suuremman taloudellisen vastuun, kun taas puoliso maksaa asuntolainan. Silloin on tärkeää, että asunto on molempien nimissä, jottei vain toiselle kerry omaisuutta.

6. Tuloni eivät ole tarpeeksi isot, jotta voisin sijoittaa

Tutkimuksen mukaan peräti 60 prosenttia vastaajista ajattelee, että sijoittaakseen ihmisellä täytyy olla suuret tulot.

– Tämä on kaksipiippuinen juttu. On totta, että joillekin ei jää pakollisten menojen jälkeen juurikaan ylimääräistä rahaa käteen, Eronen sanoo.

Silloin ei hänen mielestään kannata sijoittaa muutamia ylijääviä euroja, vaan säästää ne tilille puskurirahastoksi, josta voi tarvittaessa nostaa rahaa pois. Jos puskuria ei ole, sijoittaminen ei kannata. Sijoituksiin joutuu sitoutumaan ainakin muutamaksi vuodeksi sen takia, että sijoitusten arvo voi vaihdella eikä niitä kannata nostaa huonona hetkenä ulos.

Toisaalta kymmenenkin euroa kuussa riittää, ja ajan myötä sijoitusten arvo nousee niin sanotun korkoa korolle -efektin ansiosta.

7. Pelkään, että sijoittamalla rahojani tuen jotain epäeettistä asiaa

On totta, että sijoittamalla voi helposti päätyä tukemaan jotain moraalisesti arveluttavaa, kuten huonoja tehdasoloja tai fossiilisten polttoaineiden käyttämistä. Toisaalta jos asiaan kiinnittää huomiota, myös vastuullinen sijoittaminen on mahdollista.

– Nykyään tarjolla on monia eettisiä rahastoja, Matti Keloharju sanoo.

On esimerkiksi hyvä merkki, jos rahastoa hallinnoiva taho on sitoutunut YK:n vastuullisten sijoittamisen periaatteisiin (PRI). Niiden perusteella poissuljetaan tietyt sijoituskohteet, kuten lapsityövoimaa käyttävät yritykset sekä ase-, seksi- ja tupakkateollisuus.

Erosen mielestä sijoittamalla voi muuttaa maailmaa jopa enemmän kuin kuluttamalla. Kun ostaa vastuullisten yritysten osakkeita, tukee niiden toimintaa ja aiheuttaa painetta muillekin yrityksille muuttaa omaa toimintaansa.

8. En pidä säästämistä tai sijoittamista tarpeellisena

Elämästä kannattaa nauttia, mutta se ei tarkoita, etteikö voisi myös suunnitella tulevaisuutta. Säästämällä hyvän puskurin voi toteuttaa unelmiaan tai vaikka opiskella uuden tutkinnon.

– Omaan talouteen voi suhtautua kuin julkiseen talouteen. Kun menee hyvin, säästää ja lyhentää velkaa, kun menee huonosti, käyttää säästöjään, Eronen sanoo.

Omaisuuden osituksessa puolisoilla on hyvä mahdollisuus omaisuuden piilotteluun, ja usein tästä kärsii eroava nainen, sanoo erojuristi Sanna Svahn. 

Kun aviopari eroaa, edessä on väistämättä omaisuuden jakaminen. Jos ero on riitaisa, apuun tarvitaan pesänjakajaa. 

Omaisuuden osituksessa puolisoilla on hyvä mahdollisuus omaisuuden piilotteluun.

Erojuristi Sanna Svahn kertoo, että eron kummankin osapuolen varallisuus todennetaan heidän oman ilmoituksen mukaan. Piilottelu on yleistä, sillä pesänjakaja ei pääse käsiksi puolisoiden tileihin, ellei siihen anneta erillistä suostumusta.

”Helppo pimittää, vaikea seurata.”

Omaisuuden ositus koskee omaisuutta, johon puolisoilla on avio-oikeus. Kun avioerohakemus saapuu käräjäoikeuteen, molempien varallisuus selvitetään tilien ja lainojen osalta siltä päivältä. Molemmat ilmoittavat omaisuutensa avoimesti, mutta mitään viranomaiskeinoja varallisuuden todelliseen selvittämiseen ei ole.

– Jos puoliso jättää ilmoittamatta vaikka toisessa pankissa olevan tilin, sille ei oikein voi mitään. Helppo pimittää, vaikea seurata, Svahn kuvailee.

Riitaisissa eroissa pesänjakaja voi selvittää tietoja arvo-osuustileistä ja muusta kirjatusta omaisuudesta. Myös vero-ilmoituksesta selviää paljon puolisoiden varallisuudesta.

Eron häviäjä on usein nainen

Svahn mukaan usein naiset kärsivät omaisuuden osituksessa.

– On tavallista, että ennen eroa omaisuutta realisoidaan, eli pannaan sellaiseen muotoon, joka ei ole selvitettävissä, Svahn sanoo.

Tai jos eron toisella osapuolella on esimerkiksi oma yritys, firman arvoa vähätellään. Siinä tapauksessa vaimon on oltava valppaana. On hänen velvollisuutensa osoittaa, että vain pari kuukautta aiemmin on tapahtunut tällainen toimeksianto. Silloin pesänjakaja voi päättää, että tämä omaisuus huomioidaan osituksessa.

”Omaisuuden arvoa vähätellään aina erotilanteissa, ja vastaavasti omaisuuden saaja yliarvioi omaisuutta.”

– Silloin vaimon pitää kysyä, missä rahat ovat, kun isäntä unohtaa ilmoittaa tämmöisen satatonnisen osituksesta.

Taloudellisen hyödyn tavoittelu osituspetoksella on rangaistavaa.

Käyttäjä17709
Seuraa 
Liittynyt17.6.2018

Erojuristi paljastaa, miten omaisuutta piilotellaan puolisolta erossa: ”Osituksessa kärsii usein nainen”

"Erojuristi paljastaa, miten omaisuutta piilotellaan puolisolta erossa: ”Osituksessa kärsii usein nainen” Luonnollista koska useimmiten se omaisuus on enimältä osin miehen hankkimaa, nainen on suhteen kuokkavieras mitä varallisuuteen tulee useimmissa tapauksissa. Oikeus voittaa.
Lue kommentti