Sanna kuuluu siihen aika isoon ihmisryhmään, jolla ei ole puolen vuoden palkan verran säästöjä tilillään.

Sannalla, 40, on vakituinen sairaanhoitajan työ ja palkka: hän saa tililleen verojen jälkeen joka kuukausi noin 2000 euroa. Hänellä on 16- ja 19-vuotiaat pojat, jotka asuvat molemmat vielä kotona.

Jos hän olisi talousasiantuntijoiden suosittelemalla tiellä, hänellä olisi tietysti myös säästöjä – puolen vuoden palkan kokoinen puskurirahasto ja arvo-osuustili. Mutta eipä ole! Kuten ei monella muullakaan. Sanna kertoo blogissaan peruskuukaudestaan, jossa rahat loppuvat aina vähän kesken. Kuulostaako tutulta:

– Kun palkka tulee 15. päivä, maksan vuokran ja muut pakolliset laskut heti pois. Pari viikkoa elän normaalisti, ja kuun vaihteessa palkka onkin jo melkein kulutettu. Säästöön ei jää mitään.

Periaatteessa Sannalla on riittävästi rahaa, kunhan hän elää ne loput kaksi viikkoa kurinalaisesti: kukaan ei näe nälkää, varaa on harrastuksiinkin. Kuntosalikortin Sanna maksaa heti palkasta, muut harrastukset ovat edullisia työväenopiston kursseja kuten kirjoittamista, mindfulnessia ja karaokekurssi.

Luottokortti vinkuu kuitenkin välillä viimeisten kahden viikon aikana. 

– Raha-asiat ovat päivittäin mielessä. Tiedän tasan tarkkaan, milloin seuraava palkkapäiväni on – se ei pääse tulemaan yllätyksenä. Ensi tiistaihin asti ei osteta muuta kuin ruokaa.

Maksuhäiriömerkintä opetti

Sanna on mielestään aika tavallinen kuluttaja: pari viikkoa huoleton, pari viikkoa kurinalainen. Häntä ei niinkään harmita se, että shoppailuun ei ole varaa – enemmän mielessä on nykyään tavaran karsiminen. Mutta on tylsää joutua miettimään rahaa niin paljon.

Velaksi eläminen olisi vakityössä olevalle helppoa, ja houkutus on olemassa. Sanna koettaa pitää varansa, koska on alle kolmekymppisenä kokenut, millaista on pyristellä maksuhäiriömerkinnästä ja velkakierteestä pois. 

– Olin silloin pitkään kotona lasten kanssa ja jotenkin päädyin ostelemaan yli varojen: vaatteita, lasten vaatteita, mitä nyt sen ikäiset ostavat. Ulosottoon joutuminen oli tosi opettavaista. Kun palkasta vietiin päältä kaikki mahdollinen, tajusi nopeasti, mitkä laskut pitää maksaa heti palkkapäivänä.

Olisi ollut mahdotonta kerätä puskurirahastoa.

Veloista päästyään Sanna on yrittänyt säästää säästötileille ja eläkevakuutukseen, mutta rahat on tähän mennessä aina tarvittu kesken kaiken johonkin kiireellisempään.

– Tuntuu, että olisi ollut mahdotonta kerätä tukevaa puskurirahastoa. Toki voisi vielä karsia ruuasta ja harrastuksista ja elää pelkästään säästämiselle. Mutta olisiko se sen arvoista? Mitäänhän täältä ei mukaansa saa.

Sannan vanhempi poika opiskelee jo yliopistossa ja on hakenut omaa opiskelija-asuntoa. Ehkä tulevaisuudessa siis siintää muuttaminen pienempään asuntoon ja sitä kautta pienemmät kulut? Ehkä säästämistäkin?

–  Jos mulla olisi varaa, toki säästäisin. Menisin ehkä sijoitusneuvojan luo ja sijoittaisinkin. Ja lasten kanssa olisi kiva lähteä matkalle – sellaiseen ei ole ollut rahaa. Mutta kyllä mä lottoankin, ja odotan, että vielä tärppää.