Seksuaaliterapeutti Marja Kihlströmin luona käy niin sinkkuja kuin parisuhteessa olevia asiakkaita. Hän myöntää, että on pienestä pitäen rakastanut ihmisten tarinoita. Kuva: <span class="photographer">Marjan kotialbumi</span>
Seksuaaliterapeutti Marja Kihlströmin luona käy niin sinkkuja kuin parisuhteessa olevia asiakkaita. Hän myöntää, että on pienestä pitäen rakastanut ihmisten tarinoita. Kuva: Marjan kotialbumi

Me Naisten toimittaja Annakaisa, 41, kokeili ensimmäisen kerran elämässään seksuaaliterapiaa. Mitä vastaanotolla tapahtui ja millaisia ajatuksia se herätti?

Miten pehmeällä sohvalla kodikkaan tyynykasan vieressä voikin jännittää näin paljon? Jännittäminen on jopa lievä sana tässä tilanteessa. Minua pelottaa. Käteni hikoilevat. Haluaisin hautautua tyynyjen ja viltin alle. Otan varmuudeksi nenäliinan pöydältä.

”Mikä sinut toi seksuaaliterapiaan?”

No, tuota. Mistä kehtaan aloittaa?

Kerronko elämäni (seksi)suhteesta, jonka jälkeen maailmani ei ole ollut ennallaan?

Vai sanonko suoraan, että haluan enemmän parempaa seksiä?

Mitä enemmän pohdin asiaa, sitä enemmän minusta tuntuu, etten uskalla sanoa sanaakaan. Odotan, mitä terapeutillani on sanottavana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Miten rakkautta oppii vastaanottamaan?

Ensimmäiseksi seksuaaliterapeutti Marja Kihlström kertoo, että hän ei anna koskaan suoria vastauksia asiakkailleen.

– Seksuaaliterapiasta ei saa reseptiä, mutta annan luvan ajatella erilaisia vaihtoehtoja. Moni ei uskalla edes ajatella mitään erilaista eikä ole varsinkaan puhunut toiveistaan. Terapeuttina olen myös rinnalla kulkija ja tuki, kun asiakas kohtaa vaikeita asioita, hän sanoo.

Seksuaaliterapia on totuttu näkemään parisuhteiden lämmittelypaikkana, mutta Kihlströmin mukaan hänen luonaan käy myös sinkkuja. Osa heistä on äskettäin eronnut pitkästä suhteestaan. Joidenkin on taas vaikea myöntää edes tarvitsevansa toisen kosketusta.

Aina terapiaan tulemisen syy ei liity suoraan ihmissuhteisiin, vaan siellä voidaan pohtia esimerkiksi sukupuolen moninaisuutta tai seksuaalista suuntautumista.

– Tämän ajan tyypillinen ilmiö on se, että rakkautta olisi tarjolla paljon, mutta sitä on vaikea ottaa vastaan. Ihmisiltä puuttuu luottamus, minkä taustalla on usein kosketusta välttelevä kulttuurimme. Jos ei ole lapsuudessa saanut koskettaa ja tulla kosketetuksi, täytyy tuo taito opetella myöhemmin.

Erilaisia kosketusharjoituksia voidaan tehdä Kihlströmin vastaanotollakin.

– Joskus tulen asiakkaan viereen sohvalle ja saatan kysyä, että haluaako hän, että kosketan hänen päätään ja hiuksiaan. Kaikilta en kysy tätä, vaan harjoitus vaatii pidempää terapiasuhdetta ja luottamusta.

Eron jälkeinen terapia on Kihlströmin mukaan hieno hetki tehdä välitilinpäätös omasta elämästään. Historian tutkiminen on aina tärkeää, hän sanoo.

Kihlström on huomannut, että jotkut ovat toisia innokkaampia purkamaan vanhaa ja luomaan uutta.

– Osa sinkuista on ymmärrettävästi epätoivoisia, mihin voi vaikuttaa vaikkapa pieni paikkakunta, josta ei löydy seuraa. Mutta osa voi olla hyvinkin innoissaan pitkän suhteen jälkeen ja valmiina löytämään uutta elämäänsä. Olen tehnytkin joillekin asiakkailleni Tinder-profiileja.

Mitkä ovat hyvän seksin edellytyksiä?

Seksuaaliterapeutin vastaanotto helsinkiläisessä sisäpihan toimistossa on sisustettu pehmeällä värimaailmalla. Terapeutin läppärin kansi on koristeltu tarroilla, joista monissa on vaginan kuva.

Seksivälineitä ei ympärillä näy. Joidenkin asiakkaiden kanssa Kihlström tekee joogaharjoituksia, jotka ovat tärkeitä kehonkuvan luomisessa. Joidenkin toisten kanssa hän menee seksiliikkeeseen tutustumaan seksivälineisiin.

– Puhun yllättävän vähän seksistä ja seksivälineistä tai asennoista asiakkaideni kanssa. Enemmän keskitytään mielen seksuaalisuuteen ja elämään yleensä. Toki asiakkaan tarpeiden mukaan annan myös käytännön ohjeita.

Ottaisinko nessun lisäksi karkkia vai harjoituskirjan? Kuva: Annakaisa Vääräniemi
Ottaisinko nessun lisäksi karkkia vai harjoituskirjan? Kuva: Annakaisa Vääräniemi

– Työnkuvan monipuolisuus on parasta. Teen sometyötä, seksuaaliterapiaa, kirjoitan blogia sekä tietokirjoja sekä teen podcastia ja rinnalla kulkee tulevan televisio-ohjelman valmistelu, sanoo Marja Kihlström. Terapeutin läppärinkansi kertoo omaa elämäänsä.  Kuva: Annakaisa Vääräniemi
– Työnkuvan monipuolisuus on parasta. Teen sometyötä, seksuaaliterapiaa, kirjoitan blogia sekä tietokirjoja sekä teen podcastia ja rinnalla kulkee tulevan televisio-ohjelman valmistelu, sanoo Marja Kihlström. Terapeutin läppärinkansi kertoo omaa elämäänsä. Kuva: Annakaisa Vääräniemi

Kihlström on tottunut piirtämään paljon. Hän hahmottelee paperille nopeasti kolme ympyrää, kun kyseessä on asiakas, joka toistaa aina samaa kuviota suhteessaan: ensimmäiset ja toiset treffit menevät hyvin, mutta kolmansilla hän jättää aina kumppaninsa. Mikä saa ihmisen toimimaan näin?

Kun asiakas kärsii itsetunto- ja kehonkuvaongelmista, Kihlström saattaa piirtää paperille nopeasti tikku-ukon, jonka ruumiinosiin voi kirjoittaa erilaisia määritelmiä, kuten:

  • kädet = voimakkaat
  • rinnat = pehmeät
  • sääret = upeat

Kehonkuva liittyy hänen mielestään voimakkaasti nautintoon ja haluun. Yhden tärkeän osan tähän oivallukseen tarjoilee sosiaalinen media; se ei ole hänen mukaansa pelkästään pahaksi. Some on Kihlströmin mukaan opettanut jotkut myös tykkäämään omasta kuvastaan.

Myös seksuaalisuuden löytämisessä on tärkeää rakastaa ensin itseään, ja sitten voi ottaa rakkautta myös vastaan.

– Hyvän seksin edellytys lähtee itsestään ja siirtyy sitten muihin.

Mitä kehonkieli kertoo terapeutille?

Yleensä yksi vastaanotto kestää 45 minuuttia. Kihlströmin mukaan osa asiakkaista haluaa mennä suoraan asiaan, kun taas toisten kanssa hän etenee hitaammin ja kartoittaa kokonaisuutta kysymyksillään. Samalla hän seuraa koko ajan asiakkaansa kehonkieltä. Sen hän tekee huomaamattomasti, mutta minua – seksuaaliterapian ensikertalaista – se hermostuttaa alkuun.

– Jotkut jännittävät paljon. Eikä se ole ihme, sillä joku on saattanut miettiä kymmenenkin vuotta seksuaaliterapiaan menoa. Tarkkailen koko ajan myös asiakkaan kehonkieltä. Jotkut menevät ikään kuin piiloon viltin alle. Asento voi vaihtua leveästä tiukaksi, kun aihe vaihtuu ja ihminen haluaa suojata itsensä. Itkeminenkin kertoo oman tarinansa.

Kihöströmin asiakaskunta on varsin vaihtelevaa, ja Skypen avulla terapiaistunto onnistuu missä päin maailmaa tahansa: joukossa on niin 20- kuin 70-vuotiaita, Helsingistä Kittilään.

Seksuaaliterapia ei aina vaadi pitkiä prosesseja. Joillekin riittää yksi kerta. Yleensä Kihlströmin asiakkaat käyvät vastaanotolla viidestä kymmeneen kertaan. Osa on käynyt kaksikin vuotta.

– Joillakin ihmisillä on selkeitä traumoja, esimerkiksi lapsuuden hyväksikäyttöä tai raiskauskokemus. Tai ihminen kokee harvinaisen mieltymyksensä häpeänä ja on lähellä itsemurhaa. Joskus ohjaan asiakkaan traumaterapiaan tai psykoterapeutille.

Missä vaiheessa kannattaa kertoa erityisistä toiveista?

Toisinaan Kihlström ottaa käteensä anatomiakirjan ja käy asiakkaan kanssa läpi, miltä sukuelimet näyttävät.

– Seksuaaliterapiasta on vallalla väärä uskomus, että tämä olisi vain heille, joilla on kumppani. Joskus asiakkaalla on vähän seksikokemuksia tai hän voi olla neitsyt. Uskontokin aiheuttaa haasteita. Erilaiset kiellot ovat voineet tehdä oman kehon hyvin vieraaksi, ja seksuaalikasvatusta ei ole annettu lainkaan.

Asiakkaina on heitäkin, joiden Tinder-ralli ja deittailukuviot ovat vauhdikkaita.

”En osaa vastata, onko ihmistä tarkoitettu olemaan yhdessä ikuisesti vai olemaan monien kanssa.”

– Haluan antaa asiakkaalle luvan miettiä seksiä ja seksuaalisuutta laajemmin. Paljon myös kysytään, onko pakko haluta – ei ole. Haluttomuus ei liity vain parisuhteessa oleviin, vaan sitä on myös sinkuilla. Ihmisillä on kiire, ja heidän on vaikea pitää huolta hyvinvoinnistaan. Toisilla aiemmat elämänkokemukset painavat tai suhteessa on haasteita. Jos esimerkiksi seksille on aikaa viikossa vain 30 minuuttia, kannattaa miettiä, miten sitä aikaa saisi kasvatettua.

Toisaalta, seksistä ja varsinkin erityismieltymyksistä kertominen voi olla vaikeaa. Missä vaiheessa sinkun on järkevää kertoa uudelle kumppanilleen vaikkapa bdsm-toiveistaan? Tai  polyamorisista mieltymyksistään?

– En osaa vastata, onko ihmistä tarkoitettu olemaan yhdessä ikuisesti vai olemaan monien kanssa, Kihlström toteaa.

Hän kuitenkin suosittelee kuuntelemaan omia mieltymyksiään – mitä ne sitten olivatkaan ja millaisia reaktioita niistä syntyisikään.

– Jotkut saattavat seurata muiden mielipidettä ja etsiä kiivaasti kumppania, vaikka ovat tyytyväisiä myös yksin. Joku on suhteessa useiden kanssa, koska hän ei välttämättä uskalla sitoutua menneisyyden trauman vuoksi. Tai sitten monisuhteet ovat juuri häntä varten.

 

Sinkullakin voi olla elämässään monia sellaisia ihmisiä, joihin heillä on tärkeä suhde, vaikkapa seksisuhde. Siitäkin voi tehdä analyysin.  Kuva: Annakaisa Vääräniemi
Sinkullakin voi olla elämässään monia sellaisia ihmisiä, joihin heillä on tärkeä suhde, vaikkapa seksisuhde. Siitäkin voi tehdä analyysin. Kuva: Annakaisa Vääräniemi

 

Millaisen tarinan kertoisit seksuaalisuudestasi?

”Oletko koskaan tehnyt swot-analyysia?”

Kun Marja Kihlström alkaa puhua swotista, säikähdän. Mitä tekemistä työheikkouksillani ja -vahvuuksillani on suhde-elämäni kanssa? Olen täyttänyt aiemmin swot-kenttiä vain työelämän näkökulmasta.

Olen aluksi ymmälläni, mutta pian tajuan homman jutun. Kihlströmin vastaanotolla kirjoitan nelikenttään vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Swot tulee sanoista strengths (vahvuudet), weaknesses (heikkoudet), opportunities (mahdollisuudet) ja threats (uhat). Tehtävä on myös Kihlströmin uudessa Iso O -harjoituskirjassa.

Olen tehnyt aiemmin paljon plus- ja miinuslistoja suhteistani, mutta en ole koskaan listannut mitään näin laajasti. Tämähän on hauskaa ja erittäin hyödyllistä.

Tämä lista tarjoaa terapiaistuntoni tärkeimmät oivallukset. Se saa minut tärisemään innosta. Odotan jo, että pääsen kotiin täydentämään listaani. Ehkä teen uusiakin listoja, kuten fantasialistan.

”Hyvän terapeutin tehtävä on haastaa ja auttaa kirjoittamaan oma tarinasi.”

Oivallan lisää uusia asioita, kun Kihlström kertoo, että heikkouksia ja uhkia ei tarvitse nähdä negatiivisesti.

Seksuaaliterapia-asiakkaan tavoitteena voi olla vaikkapa orgasmin löytäminen; samalla kun hän opettelee saamaan sen, hänellä on mahdollisuus myös oppia paljon itsestään – ja mahdollisesta kumppanistaan.

Kotitehtäviäkin Kihlström antaa asiakkailleen. Hän saattaa pyytää kirjoittamaan listan seksi- tai kehotavoitteesta tai vaikkapa yksittäisen orgasmihaasteen välitavoitteista.

– Hyvän terapeutin tehtävä on haastaa ja auttaa jokaista kirjoittamaan oma tarina. Millaisen tarinan sinä kertoisit itsestäsi ja seksuaalisuudestasi, kun saisit puhtaan alun? Kihlström kysyy.

 Kuva: Annakaisa Vääräniemi
Kuva: Annakaisa Vääräniemi

Helsinkiläinen Marja Kihlström on erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), tietokirjailija sekä Puhu Muru -bloggari ja podcastaaja. Häneltä ilmestyi äskettäin Iso O -harjoituskirja.

 

Kerro seksuaaliterapiastasi

Oletko käynyt seksuaaliterapiassa? Miten koit sen? Mitä se antoi sinulle?
Olet sitten sinkku tai parisuhteessa oleva, kerro tarinasi Me Naisille.

Jos suostut haastatteluun nimelläsi, lähetä viestiä: annakaisa.vaaraniemi@sanoma.com

Naisen ejakulaatio = <3

Tää nyt tulee ehkä ihan puskista, mutta isosta O:sta puheenollen sain ekan kunnon orgasmin ja jopa EJAKULOIN (herregyyd) 41-vuotiaana. Eli noin puoli vuotta sitten. Päädyin tekemään tämän maan mahtavan löydön hankittuani Satisfyerin (=imevä klittakiihotin). Niitähän löytyypi monella kauppanimellä. Kyseinen hilavitkutin on todella kehuttu, eikä minunkaan auta muu kuin liittyä kehujien kööriin. 

Ihanaa kesää kaikille ja hyviä roiskeita! XD <3

Sisältö jatkuu mainoksen alla