Liian tuttu ja turvallinen kumppani voi olla syy seksihalujen vähenemiseen, kun halun dynamiikkaan liittyvä jännite puuttuu.

Väsyttää, ei hotsita, kiirekin olisi… Halujen seilaaminen on pitkässä parisuhteessa tavallista, mutta seksuaalisen halun puute voi johtua myös siitä, että tuttua ja läheistä on vaikea haluta.

Seksuaaliterapeutti Elina Tanskaselle ilmiö on tuttu: moni pari kuvaa välejään hiipuneiksi. Tanskanen ajattelee sen olevan usein kiertoilmaus tietyn jännitteen vähentymiselle parin välillä. Toisesta on tullut siis liian tuttu.

– Jännite kuuluu halun dynamiikkaan. Kun on vakiintuneessa ja sitoutuneessa suhteessa, niin mitä tapahtuukaan seksuaaliselle halulle siinä suhteessa?

Tanskanen viittaa maailmankuulun psykoterapeutin Esther Perelin esittämään kysymykseen: voiko haluta sitä, minkä on jo saanut?

Perel puhui kuuluisassa, miljoonia katseluita keränneessä Ted Talkissaan siitä, että usein yhdelle ja samalla henkilölle asetetaan aivan liikaa vaatimuksia, jotka ovat keskenään ristiriidassa. Kumppanilta halutaan yhtä aikaa yhteys ja erillisyys, turvallisuus ja seikkailu, yhteenkuuluvaisuus ja itsenäisyys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tuttuus, turvallisuus ja yhteenkuuluvuus voivatkin siis hiivuttaa seksuaalista halua.

– Se on sellainen rakkauden, läheisyyden ja intohimon välinen paradoksi, Elina Tanskanen sanoo.

Halua on kahta sorttia

”Mulla itselläni on ollut aina silleen, että suhteen alussa haluan kovastikin ja olen iloinen ja elämänmyönteinen ja kokeilunhaluinen, ja sitten noin kahden vuoden kohdalla, niin sit napsahtaa. Se voi aika nopeasti ja aika rajusti muuttua, ja sit ei haluta enää yhtään.”

Näin toimittaja Riikka Suominen kuvailee kokemuksiaan halusta Ylen podcast-sarjassa Vallattomia suhteita. Hän on puhunut aiemmin avoimen suhteen hyvistä puolista ja pyrkii myös podcastissaan tuulettamaan vakiintuneita parisuhdemalleja ja urautuneita keskusteluja. Hän nostaa esiin muun muassa kysymyksen siitä, kannattaisiko pitkän suhteen haluttomuus vain hyväksyä.

Myös Elina Tanskanen huomauttaa, että mielikuvamme halusta ei välttämättä aina ole todenmukainen.

– Meillä on haluideaali, että halun pitää olla tietynlaista. Että sen tulee olla spontaania, hyvin voimakasta, lähes kiiman oloista halua, joka sumentaa järjen ja saa pudottamaan kauppakassit eteiseen.

Tanskanen huomauttaa, että seksuaalista halua on kahta laatua, spontaania ja responsiivista. Spontaani on äkkinäistä ja ikään kuin itsekseen syttyvää, kun taas responsiivinen halu syntyy hitaammin ja usein reaktiona mielyttävään tilanteeseen, kuten kumppanin hyväilyn seurauksena.

– Kannattaa hyväksyä, että sellaisen repivän, spontaanin halun määrä vähenee tai se voi loppua pitkässä vakiintuneessa parisuhteessa, Tanskanen sanoo.

Halujen eriparisuus on myös hyvin tavallista, ja Tanskanen haluaisikin, että siitä puhuttaisiin enemmän.

– Samalla lailla kuin ulkonäköpaineita, niin ihmisille tuotetaan paineita heidän seksuaalisuuteensa liittyen. Naiset ovat pahemmin niiden paineiden kohteena vieläkä tänäkin päivänä, koska naisten seksuaalisuutta on hallittu ja hillitty vuosituhansien ajan.

Läheisyyden ja intohimon paradoksin voi ratkaista

Vallattomia suhteita -podcastissa nostetaan myös esille seksi- ja parisuhdevinkit, joita usein tarjotaan ratkaisuksi haluttomuuteen – ja jotka moni on kokenut toimimattomiksi.

Elina Tanskasen mukaan tavallisesti annetut vinkit, kuten puhumisen ja yhteisen ajan lisääminen, ennen kaikkea vahvistavat suhdetta ja lisäävät läheisyyttä, mutta eivät välttämättä herätä seksuaalisia himoja ja tarjoa apua rakkauden ja intohimon paradoksiin.

– Ne ovat äärimmäisen tärkeitä asioita, mutta eivät mene siihen seksuaalisen halun ytimeen. Siellä on suhteen osapuolten välisen erillisyyden vahvistaminen. Sen myötä, että suhteen osapuolet tiedostavat olevansa erillisiä olentoja, voi heidän välillään olla myös halua.

Käytännössä erillisyyden vaaliminen tarkoittaa ymmärrystä siitä, että minä olen minä ja hän on hän.

Tanskasen mukaan kulttuurimme rakastumiskäsitys pohjautuu pitkälti parin yhteyden vahvistamiseen ja koko populaarikulttuuri on täynnä parin yhteensulautumista pönkittävää ajattelua.

– Saatamme puhua, että kahdesta tulee yksi tai sinä olet minun ja me olemme yhtä. Jos kahdesta tulee yksi, niin mitä halulle tapahtuu? 

Tanskanen huomauttaa, että erillisyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ottaa etäisyyttä niin, ettei kuuntele toista, vetäytyy tai kieltäytyy huomioimasta. Jos kokee, että toinen on kääntänyt selän, se pikemminkin satuttaa kuin auttaa parisuhdetta ja aiheuttaa hyvinvoinnin vaa’an keinahtamisen seksuaalisen halun puutteen puolelle.

Hyvään parisuhteeseen mahtuu niin rakkautta ja läheisyyttä kuin erillisyyttäkin. 

Yhdessä 34 vuotta

Tämäkin riippuu paridynamiikasta ja parista. Mieheni saa sukat pyörimään ja perhoset vatsanpohjaan pelkällä katseellaan. Kun toisen vartalo on tuttu ja turvallinen, se saa oman pääni sekaisin ja nautintoon antautuminen käy helposti. Toiset miehet eivät ole mitään omaan kultaani verrattuna.

Vierailija

Tutun ja turvallisen kanssa pystyy etsiin uusia leikkejä seksiin. Olimme tulleet mieheni kanssa saunasta ja nautimme raukeina muutaman oluen sohvalla vierekkäin. Silloin uskalsin ehdottaa miehelleni, että haluaisin piiskata sen pakarat. Yllättäen mieheni suostui ja sanoi joskus jopa sitä salaa toivoneen. Ei muuta kun mies makuulle sohvanselkänojalle ja minä annoin remmistä sopivasti tunnustellen, sivallusten kovuutta. Itsellänikin pillu kostuu kiihkosta kun pakarat punoittavat ja remmi mäjähtää mukavan napakasti pyllyyn. Siitä muodostui yksi lisäleikki seksiin ja kivaa on molemmilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla