Miltä se tuntuikaan, kun lempi leimahti ensi kerran? Kuva: Shutterstock
Miltä se tuntuikaan, kun lempi leimahti ensi kerran? Kuva: Shutterstock

Välillä kannattaa pysähtyä muistelemaan. Voi oppia itsestään paljonkin!

Henkilökohtainen seksuaalihistoria – miltä kuulostaa? Se ei nyt tarkoita sitä, että listaa seksikumppaninsa viimeisimmästä ensimmäiseen. Seksuaalisuuteen kun kuuluu paljon muutakin kuin seksi:

– Lapsuuden lääkärileikit, ensimmäiset ihastukset. Aikuisuudessa intiimiys, läheisyys, aistillisuus… niin moni asia vaikuttaa seksuaalisuuteen ja seksuaalisuus taas vaikuttaa koko elämään. Seksuaalihistoria alkaa aivan varhaislapsuudessa, sanoo erityistason seksuaaliterapeutti, Puhu Muru -bloggari ja tietokirjailija Marja Kihlström.

Kihlström kertoo, että seksuaaliterapiassa käydään melkein aina läpi omaa seksuaalihistoriaa. Mutta ihan ilman terapiaakin oman seksuaalielämäkerran kirjoittaminen tai pohtiminen voisi olla hyvä idea.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Suosittelen kaikille, jotka haluavat ymmärtää itseään. Se voi antaa oivalluksia: miksi toimin tietyllä tavalla, miksi tykkään jostain, miksi joku tuntuu vaikealta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Samalla, kun oma ymmärrys lisääntyy, seksielämä ja parisuhdekin voivat parantua. Nyt muistelemaan! Voi tuntua aluksi haastavalta, mutta voi olla pian yllättävän antoisaa. Kihlström antaa neuvoja:

1. Aloita aivan alusta

Millaiseen perheeseen synnyit? Olitko toivottu lapsi? Adoptoitiinko sinut? Miten alku sujui: synnyitkö etuajassa? Kärsikö äitisi synnytyksenjälkeisestä masennuksesta? Olitko ensimmäinen lapsi vai pikkusisko tai -veli?

– Syntymästä on hyvä aloittaa. Vaikka itse asiassa jo sikiöaika voi vaikuttaa seksuaalisuuteen – esimerkiksi se, millaisen suhteen odottava äiti on luonut sikiöön, Kihlström toteaa.

2. Mitä muistat varhaislapsuudestasi?

Millainen kosketuskulttuuri kotona oli? Pussasivatko tai halasivatko vanhempasi toisiaan? Miten sinulle on osoitettu rakkautta? Olitko kotona vai päiväkodissa?

”Äiti oli aina niin pahalla tuulella ja poissaoleva töistä tullessaan, että opin olemaan pari ensimmäistä tuntia hiljaa ja mieliksi. Toin hänelle villasukat ja koetin passata. Kyllä hän siitä leppyi. Nyt kun alan miettiä, olen nykyäänkin se tyyppi, joka koettaa miellyttää ja tasoittaa toisen fiiliksiä!”  (Satu, 36)

3. Saitko kokea lapsena, että olit ihana?

Millaisena tyttönä tai poikana sinua pidettiin ja millainen olit? Mistä sinua kehuttiin? Olitko se liian kovaääninen tyttö, tai herkkä poika, jolta odotettiin reippaampaa asennetta? Tunsitko olevasi oikeassa kropassa? Saitko kokea, että sinusta tykättiin? Miten uskonto näkyi perheessäsi? Oliko sinulla kavereita?

”Minulla oli niin aurinkoinen isosisko, että minut aina mainittiin hänen jälkeensä. Jäin hänen varjoonsa. Olin muka se jurottavampi tyyppi, josta ei ollut niin helppo tykätä – sellainen rooli minulle tuli, mutta en ole ihan varma, oliko se reilu.” (Raisa, 25)

4. Millaisia kokemuksia kosketuksesta sinulla on?

Lohdutettiinko sinua, kun olit surullinen? Pakotettiinko joulupukin syliin tai halaamaan sukulaisia? Tuntuiko joku selittämättömästi ikävältä? Tai tosi hyvältä?

– Lapsillakin on jo selkeät käsitykset siitä, mikä on heidän oma fyysinen reviirinsä. Jos aikuisena yllättävät halaukset ahdistavat, voi hyvin olla, että lapsena on rikottu näitä rajoja, Kihlström sanoo. 

5. Murrosikä

Tuliko murrosikä järkytyksenä vai oliko se ihanaa aikaa? Kehityitkö hyvin aikaisin tai poikkeuksellisen myöhään – onko sellaisen takia kiusattu tai joutunut liian huomion kohteeksi? Milloin rakastuit ensimmäisen kerran? Saitko kokea vastarakkautta? Oliko sydänsuruja? Tapahtuiko jotain ikimuistoisen kamalaa tai mahtavaa: SE disko? NE synttärit? Se kamala nöyryytys koulussa...

”En ollut se tyttö, joka sai lukion ekaluokalla Vuoden Yhteishyvä -palkinnon ja kasan Yhteishyvä-lehtiä vuotta vanhemmilta pojilta. En edes tuntenut tyttöä, mutta mietin välillä edelleen, siis 25 vuotta myöhemmin, että mitä hän mahtoi ajatella.” (Heidi, 42)

6. Ensimmäiset seksikokemukset, miten menivät?

Mikä fiilis jäi? Entäs itsetyydytys – löysitkö jo pienenä vai vasta yli parikymppisenä, ja liittyikö siihen häpeää vai pelkkää ihanuutta? Millaisia kokemuksia sait ensikosketuksesta toisen kanssa? Saitko seksuaalikasvatusta?

”Neitsyydestä oli pakko päästä eroon 18-vuotiaana, koska olin kaveripiirin viimeinen neitsyt. Kamala häpeä. Se oli ainoa syy ensimmäiseen seurustelusuhteeseeni, ja kyllä suhde sen asian ajoi. Pystyi sitten rentoutumaan. Seksi oli jännittävää, mutta ei kyllä nautinnollista – olisikohan auttanut, jos olisi ollut ihastuneempi? Vähän harmittaa, että ensirakkaus jäi ikään kuin kokematta.” (Katri, 34)

7. Aikuisikä

Onko vastaan tullut hyvä suhde, jossa on voinut olla oma itsensä? Tai isoja pettymyksiä? Rankka synnytys tai vaikka lapsettomuutta? Oletko joutunut kokemaan seksuaalista väkivaltaa? Onko jokin terveyteen liittyvä seikka vaikuttanut seksuaalisuuteesi?

– Esimerkiksi l apsettomuus voi vaikuttaa seksuaalisuuteen ja tulla esiin kymmenen vuotta sen jälkeen, kun kauan toivottu lapsi on syntynyt, Kihlström sanoo.

Omaa seksuaalihistoriaa miettiessä kannattaa pitää mielessä, että vertailu toisten kokemuksiin on turhaa, koska eri ihmisille eri asiat ovat isoja ja kokemukset voivat olla hyvin erilaisia. Yhtä avainkokemusta, joka olisi jokaisen seksuaalihistoriassa olennainen, ei ole. Kihlström neuvoo pitämään mielen avoimena!

–  Jos jokin tuntuu liian raskaalta asialta käydä yksin läpi, hae rohkeasti apua seksuaaliterapiasta, Kihlström toteaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla