Jatkuvasti uskottoman ja kerran haksahtaneen välillä on eroja. Vaimoaan monta kertaa pettänyt Simo, 49, kertoo, mikä sai hänet jatkamaan ja lopulta lopettamaan.

Simo, 49, tapasi vaimonsa 19-vuotiaana. Vuoden päästä Simo petti häntä ensimmäisen kerran. Nyt pari on ollut yhdessä kolmekymmentä vuotta, joista naimisissa 25 vuotta.

Kun Simo jäi kiinni uskottomuudesta ensimmäisen kerran, nuorten tiet erosivat, mutta parin vuoden päästä he palasivat yhteen.

– En usko, että vaimo luottaa minuun vieläkään, hän kertoo.

Sittemmin Simo ei enää jäänyt pettämisestään kiinni.

– Hain seuraa varta vasten baarista, netistä, mistä ihmiset nyt vuosien mittaan toisiaan etsivät. Eivät ne mitään vahinkoja olleet vaan tietoisia tekoja, Simo kertoo.

Häpeä pitää aisoissa

Kolme viime vuotta Simo on ollut vaimolleen uskollinen.

Pari- ja seksuaaliterapeutti Teija-Liisa Rannan mukaan kukaan ulkopuolinen ei pysty parantamaan pettäjää, vaan ihmisen on haluttava sitä itse.

– Kokemukseni mukaan pettäjä kykenee muuttamaan käytöstään silloin, kun petos on tapahtunut harkitsemattomasti ja tilaisuus on tehnyt varkaan.

Ainoaksi pettämiskerraksi jäävissä tilanteissa häpeä on valtava, katumus on aitoa, ja pettäjä ymmärtää, miten paljon hän on satuttanut toista.

Olennaista Rannan mukaan on, että pettäjä ymmärtää, miten hän uskottomuuteen päätyi. Samalla hän osaa ottaa vastuun teoistaan kaikin tavoin.

– Jos tietää lipsuvansa aina, kun juo alkoholia, on parasta jättää juominen, hän napauttaa.

Rannan mukaan kuka tahansa voi sortua pettämiseen, mutta syyllisyyden tunteen puuttuminen saa jatkamaan helpommin.

– Narsistisia piirteitä omaaville ”donjuaneille” ei tule huonoistakaan teoista huono omatunto, Ranta kertoo.

Hahmoterapeutti, kliininen seksologi Heidi Valasti korostaa, ettei aiempien pettämiskertojen lukumäärästä voi suoraan päätellä, miten ihminen toimii tulevaisuudessa.

– Riski on toki sitä suurempi, mitä useammin on pettänyt. Silti myös ensikertalainen, joka ei yhtään ymmärrä syytä tekoonsa, pettää todennäköisemmin myös seuraavassa suhteessa.

Mielihyvän perässä

Helposti koukuttuvat ihmiset ovat Heidi Valastin mukaan pettämisessä riskiryhmässä. Riippuvuus voi kohdistua yhtä hyvin seksiin, työhön, liikuntaan kuin peleihin.

– Mielihyvähakuinen ihminen hakee mieluummin uutta mielihyvää kuin kohtaa hankalan tunteen, kuten pettymyksen, häpeän tai epäonnistumisen.

Juuri tällainen Simo myöntää olleensa. Hän kertoo jäi koukkuun esimerkiksi liikuntaan, joka ”meni aivan överiksi”. Hyvää näkkileipää hän saattoi syödä paketillisen illassa. Hän teki myös liikaa töitä – ja joi liikaa.

– Mitä tahansa teenkin, haluan mielihyvää aina lisää ja lisää, Simo kertoo.

– Jos olen ostanut avoauton, olen ollut hetken onnellinen. Sitten olen halunnut vähän nopeamman ja vähän hienomman. Orgasmin jälkeen mietin heti, miten saisin toisen.

Simo myös sai kaiken, minkä halusi. Perheen, autoja, kodin, koiran, seksiä. Samoin huomiota avioliittonsa ulkopuolelta. Vierasta naista hän piti jonkinlaisena palkintona, jonka hän salli itselleen kerran vuodessa tai kahdessa.

– En koskaan häpeillyt yhtäkään pettämiskertaa, vaan join kännit päälle ja unohdin sen. Mikään ulkoinen juttu ei pystynyt tyydyttämään minua, koska puutostila tulee sisältä. Sitähän minä paikkaan.

Simo kertoo olevansa hellyydenkipeä ja kaipaavansa kosketusta ja hyväksyntää.

– Kotona en ole osannut sanoa ääneen, että nyt on paha olo, tulehan paijaamaan. Lapsenakin piti mennä nurkan taakse piiloon itkemään, koska miehen pitää olla kova.

Onnettomuus pysäytti

Kolme vuotta sitten Simo makasi ambulanssissa ja oli vähällä kuolla.

– Kännipäissäni jouduin vähän isompaan onnettomuuteen. Se pysäytti, Simo kertoo.

Turmasta Simo ei halua kertoa enempää, ettei häntä tunnisteta. Siitä kuitenkin alkoi täyskäännös. Simo joutui kahdeksi kuukaudeksi sairauslomalle ja päätti, ettei halua enää elää tällaista elämää. Hän lopetti juomisen.

Samoihin aikoihin hän narahti vaimolleen pettämisestä – vasta toistamiseen. Simo päätti kertoa kerralla kaikista naisistaan, jotta pöytä puhdistuisi kunnolla.

– No, eihän hän tätä ole tietenkään hyväksynyt, Simo pyörittelee vaimonsa reaktiota.

Avioliitto on silti kestänyt totuuden paljastumisen. Perheen lapsista kolme on jo muuttanut omilleen, yksi asuu vielä kotona. Simo on käynyt vaimonsa kanssa terapiassa ja rakentanut parisuhdekursseilla uutta luottamusta.

Simo kertoo vaimon yhä rakastavan häntä, aivan kuten hänkin rakastaa vaimoaan.

– Mutta kuka sanoo, että minun pitää rakastaa vain yhtä ihmistä elämäni aikana? En tiedä, koenko vieläkään syyllisyyttä.

Simo vakuuttaa silti tekevänsä kaikkensa, että pysyisi uskollisena. Hän ajattelee pystyvänsä siihen menneisyydestään huolimatta.

– Näin minä uskon, mutta enhän minä pysty sanomaan kuin tästä päivästä. En ole muuttunut, mutta suhtaudun itseeni ja elämääni eri tavalla. Pystyn täyttämään kaipuuni muulla tavalla.

Simon nimi on muutettu.

Lue lisää:

Näin tunnistat pettäjän – tarkkaile näitä merkkejä parisuhteessasi

Tätä et tiennyt pettämisestä

Miesten ja naisten mustasukkaisuudessa yllättävä ero

Näin moni suomalaisista pettää