Tiedätkö kaverin, joka ei ”puhu eikä pussaa”? Joillekin on helpompi sanoa herkkiä juttuja vaikka kukkapuskan avulla. Kuva: Shutterstock
Tiedätkö kaverin, joka ei ”puhu eikä pussaa”? Joillekin on helpompi sanoa herkkiä juttuja vaikka kukkapuskan avulla. Kuva: Shutterstock

Vaikeus ilmaista tunteita voi haitata parisuhdetta – tai auttaa esimerkiksi työelämässä.

Tiedätkö tyypin, joka ei koskaan liikutu elokuvista, ei menetä hermojaan riidoissa ja vaikuttaa muutenkin olevan suurten tunnekuohujen ulottumattomissa? Jurous ja vähäpuheisuus liitetään usein suomalaisuuteen, mutta mistä se todella johtuu, että joillekin tunteista puhuminen tuntuu lähes mahdottomalta?

Tunteista puhumattomuus voi kieliä persoonallisuuspiirteestä, jota kutsutaan aleksitymiaksi. Siitä kärsivä ihminen ei välttämättä tunnista tunteitaan lainkaan tai ei osaa erottaa niitä toisistaan. ”Tunteettomuudesta” kärsivä ihminen ei myöskään osaa puhua niistä ääneen. Kreikankielisen sanan suora suomennos on ”ei sanoja tunteille”. 

Tunteiden tunnistamisen ja ilmaisun vaikeuden lisäksi aleksitymiaan liittyvät niuk­ka mieli­ku­vitus ja ajat­te­lu­tapa, jo­ka kes­kittyy arkipäiväisiin tapahtumiin oman sisäisen tunne-elämän sijaan.

Tunteiden piilottelu ja kieltäminen rikkoo suhteen harmonian.

Miehillä tunteiden hahmottamisongelmaa voivat myös lietsoa maskuliinisen identiteetin myrkylliset ihanteet, joiden mukaan mies ei ”puhu eikä pussaa”. Aleksitymiassa kyse ei ole ulkopuolisista paineista. Tällaiset ihmiset eivät yksinkertaisesti tunne niin vahvasti; heidän on vaikea kuvailla jopa uniaan.

Psychology Todayssa psykologi Susan Krauss Whitbourne kertoo, että aleksitymiasta kärsivät ihmiset ovat vaikeita hoidettavia terapeutin vastaanotolla juuri siksi, etteivät he osaa ilmaista tunteitaan. Psykologi Gregg Henriques kertoo, että aleksitymia voi paisua valtavaksi ongelmaksi parisuhteessa, jos osapuolet eivät voi jakaa tunteita toisilleen.

– Tunteiden piilottelu ja kieltäminen rikkoo suhteen harmonian, Henriques sanoo.

Lääkärit ja terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät aleksitymian tunnistamiseen niin kutsuttua TAS-20-menetelmää. Kyseessä on lomake, jonka vastaaja itse täyttää. Lääkärilehden mukaan suomalaisissa tutkimuksissa aleksitymia on riskitekijä verenpainetaudin kehittymiselle sekä kuolleisuudelle ylipäänsä.

Tunteettomuus mahdollisti ammatin

Vaikka tunteiden kokemisen vähäisyydestä voi löytää haittapuolia, jotkut kokevat tunneköyhyyden vahvuutena. Juristina työskentelevä Jussi Kari kirjoittaa blogissaan, ettei ole juurikaan tunteellinen ihminen – ja se on mahdollistanut hänelle kyseisen ammatin. Hän kertoo kyllä tiedostavan omat ja muiden tunteet, mutta on tyytyväinen ”vähätunteettomana”.

– Lakimiehenä kuulee välillä aika rankkoja juttuja, ja minun tehtäväni on pysyä mahdollisimman rauhallisena ja antaa asiakkaalle mahdollisimman järkiperäisiä ja viileän analyyttiseen harkintaan perustuvia arvioita hänen tilanteestaan, Kari kirjoittaa.

Pelko ja ahdistus iskevät juuri silloin kun pitäisi ottaa härkää sarvista.

Hänelle tunteet vaikuttavat lähinnä haitallisilta: Pasmat menevät sekaisin juuri silloin, kun etenemisen pitäisi olla määrätietoista. Pelko ja ahdistus iskevät, kun pitäisi ottaa härkää sarvista ja ryhtyä toimimaan, Kari kirjoittaa.

– Ajatus siitä, että puhkeaisin itkuun tajutessani, miten kaunis syksyinen luonto on, on minulle täysin vieras.