Oletko profiloitunut työpaikallasi tsemppariksi, narisijaksi vai kenties erityisherkäksi? Kuva: Colourbox
Oletko profiloitunut työpaikallasi tsemppariksi, narisijaksi vai kenties erityisherkäksi? Kuva: Colourbox

Miten tylsää töissä olisikaan, jos olisimme kaikki samanlaisia! Listasimme 22 ihmistyyppiä, jotka löytyvät lähes jokaiselta työpaikalta.

Tsemppari

Tiimihengen kohottaja, joka keksii joka päivä myönteisiä juttuja – myös silloin, kun hänellä itsellään on synkkä päivä. Hemmottelee työkavereitaan itse tekemillään leivonnaisilla ja muistaa aina kysyä, miten toisella menee.

Erityisherkkä

Aistii työpaikalla vallitsevan tunnelman jo pääovelta. Vaistoaa myös puolitutun tunnetilan kahviautomaatilla ja jää helposti vellomaan muista tarttuneisiin tunteisiin. Erityisherkän on joskus pakko juosta vessaan purkamaan tunteensa, että elämä voi taas jatkua. Erityisherkkä toivoo itsekin joskus, että voisi ummistaa silmänsä. 

Koskettelija

Tulee kertomaan asiansa aina iholle, painaa usein kätensä olkapäällesi. Hän muutenkin vähintäänkin hipaisee sinua jokaisessa mahdollisessa tilanteessa, koska onhan koskettaminen luonnollista – vaikkeivat kaikki sitä ymmärräkään.

Reviirihaukka

Hän taas olettaa, että koskettelija ymmärtäisi sanomattakin, että ei ole sopivaa tulla kolmea metriä lähemmäs. Reviirihaukan pöydälle ei todellakaan kannata jättää mitään lyijykynää arvokkaampaa, koska tämä ei epäröi heittää roskiin tavaroita, joita ei tunnista omakseen.

Laiska googlettaja

Kysyy jokaikisen asian ääneen työkaveriltaan. Ei ilmeisesti ole vielä kuullut sellaisesta palvelusta kuin Google.

Jeesaaja

On valmis auttamaan toisia, vaikka itsellä olisi kuinka kiire. Hän opettaa uudet tekniikat ja esittelee ihmiset toisilleen. Hänestä huokuu rehellinen ystävällisyys ja häntä on aina helppo lähestyä.

Lörppäsuu

Puhuu kaikki asiansa ja kaikkien muidenkin asiat. Jos sanot jutun alkuun ”et kerro sitten kellekään”, niin juttu leviää vielä varmemmin. Ei välttämättä sydämessään tarkoita pahaa, mutta aiheuttaa suurella suullaan turhaa draamaa.

Heippalaputtaja

”Äitisi ei ole täällä töissä.” ”Kuka on vienyt mukini? Palauta se heti!” Yleensä heippalaputtajan kiukkuset viestit löytyvät yhteisistä tiloista, kuten keittiöstä tai vessasta.

Tekninen tuki

Jos tämä työkaveri on lomalla, kaikki ovat hukassa. Hänen luokseen rynnätään, kun puhelin tilttaa tai tietokoneen hiiri ei reagoi. Kun tekninen tuki menee paikalle, ongelma ratkeaa kuin itsestään. Yleensä sitä ei varsinaisesti edes ollut, sillä puhelimen tilttaamisen sijaan kyse on usein siitä, että akku oli loppu tai langaton hiiri ei toiminut, koska siinä ei ollut paristoja.

Bilevastaava

Alkaa pikkujouluissa laskea päiviä firman kevätbileisiin. Tässä välissä hän ehtii kutsua koko porukan ainakin kolmesti omaan kotiinsa ja pari kertaa sumplia bileet jonkun toisen kotiin.

Spekuloija

Näkee salaliittoteorioita kaikkialla ja tarkkailee, kuka menee pomon huoneeseen ja milloin. Virallisten nimitysuutisten tultua huutaa aina: ”Mä arvasin!”

Pummi

Ottaa eväshedelmäsi kysymättä lupaa tai kysyy ja ottaa ennen kuin olet ehtinyt vastata. Käyttää muiden kahvimaitoa ja pöllii muutakin ruokaa jääkaapista.

Trendinenä

Aina uusimmat muotijutut päällä ja hyvä hiuspäivä.

Kävelevä lääkekaappi

Tässä ihmisessä asuu luontainen hoivaaja. Häneltä löytyy aina apu, jos päänsärky, kuukautiset tai vatsakipu yllättävät. Hänen taitonsa riittävät myös isompien haavereiden paikkaamiseen.

Jees jees -tyyppi

Ei ikinä valita, mutta ei myöskään puutu esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksiin. Haluaa olla kaikkien suosiossa ja keskittyy siksi olemaan aina mukavan neutraali. Käytännössä ei sano ikinä mistään mitään.

Myöhästelijä

Myöhässä aina – ihan joka paikasta.

Lounasremmin vetäjä

Kokoaa napakalla huudolla porukan syömään jo klo 10.55.

Umpio

Ei kerro itsestään mitään. Ei halua työpaikalta ystäviä, käy siellä vain töissä.

Urheiluhullu

Hän on aina joko tulossa tai menossa urheilemaan – tämä ei jää kenellekään epäselväksi.

Narisija

Kaikki on aina huonosti. Mitään ei jaksa, kaikki on tyhmää, jalkakin kipeä, pomot on paskoja ja niin edelleen. 

Valittaja

Valittaja on astetta pahempi kuin narisija. Käyttää leijonanosan työajastaan ja elämästään epäkohtien huomioimiseen ja niiden esille tuomiseen olettaen, että joku muu hoitaa ja ratkaisee. Omia ratkaisuehdotuksia valittaja ei esitä. Jos jokin ongelma ratkeaakin, on hän jo keksinyt uuden.

Lusmu

”Joo, hoidettu on”, vaikkei olisikaan. ”Joo, Virtanen taas mokasi”, vaikka olisi itse mokannut. ”Juu juu”, vaikkei aio edes tehdä asialle mitään.

Lisää työpaikan ärsyttäviä ihmistyyppejä löydät täältä.

Puuttuuko listasta joku tyyppi? Kerro kommenteissa!

Vierailija

Umpio, pummi vai erityisherkkä? 22 työpaikan ihmistyyppiä – tunnistatko itsesi tai työkaverisi?

STRESSAAJA: kulkee koko ajan puolijuoksua, hoputtaa muita, syyllistää tauolla olijoita valittaen heille ohimennen "miten en taaskaan ole ehtinyt syödä/juoda kahvia tänään", ei ehdi odottaa tietsikan sivuston latautumista, pyytää joka meilinsä lopussa, että hoitakaa asap. Kuolee sydäriin tai siihen, ettei olekaan korvaamaton. SUURI TUNTEMATON: tämä ihminen on ollut viraston palveluksessa X vuotta, eikä vieläkään ole auennut muille työtovereille. Hän istuu työhuoneessaan paperi- mappi- ja...
Lue kommentti

Vainoharhaisen ihmisen silmissä maailma näyttäytyy pelottavana ja vihamielisenä. Omassa ajattelussaan hän ei yleensä näe vikaa.

Kyttääkö puolisosi jatkuvasti puhelintasi, vaikket ole antanut mitään aihetta epäluottamukseen? Kantaako ystäväsi vieläkin kaunaa, että kerran arvostelit hänen paitaansa yläasteella? Kyse voi olla paranoidisesta ajattelusta.

Psykologian maisteri Aino Saarinen on tehnyt paranoidisesta ajattelusta väitöstutkimuksen. Saarisen mukaan paranoidisuus ulottuu lievistä ja ohimenevistä ajatuksista vakavaan vainoharhaisuuteen.

Lievänä paranoidisuus voi ilmetä esimerkiksi hetkellisinä pelkoina joutua kritiikin kohteeksi. Vakavimmillaan siihen liittyy vainoharhaisuutta eli psykoottistasoista harhaluuloisuutta. Vakavassa muodossa ihmisellä on pysyviä ja ahdistusta aiheuttavia uskomuksia – hän saattaa esimerkiksi kuvitella, että on poliisin vainoama.

Paranoidisesti ajatteleva ihminen tunnistaa hyvin harvoin itse oireiluaan. Sen vuoksi voi olla tärkeää, että läheinen huomaa tilanteen ja puuttuu siihen.

– Oireiluun tulisi hakea apua, jos paranoidisuus alkaa haitata ihmisen itsensä tai tämän läheisten elämää merkittävästi, Saarinen sanoo.

Mistä sitten tunnistaa paranoidisen ajattelun? Saarinen kertoo, että tyypillisiä merkkejä ovat muun muassa seuraavat:

1. Epäluottamus

”Perusteeton epäluottamus ja epäluuloisuus toisia ihmisiä kohtaan ovat paranoidisuuden ydinmerkkejä.”

Paranoidisesti ajatteleva ihminen saattaa esimerkiksi kuvitella toisten puhuvan hänestä pahaa selän takana tai pelätä tulevansa petetyksi tai hyväksikäytetyksi. Tämän vuoksi hänellä saattaa olla korkea kynnys uskoutua edes läheisilleen.

2. Kontrollin tarve

”Paranoidisesti ajatteleva ihminen saattaa pyrkiä seuraamaan ja kontrolloimaan läheistensä toimintaa.”

Käytännössä tämä voi näkyä esimerkiksi läheisten puhelimen käytön seuraamisena.

Vainoharhainen saattaa esimerkiksi kuvitella toisten puhuvan hänestä pahaa selän takana tai pelätä tulevansa petetyksi tai hyväksikäytetyksi.

3. Kaunaisuus

”Paranoidiset ihmiset ovat taipuvaisia kantamaan kaunaa pitkään pienistäkin loukkauksista.”

Paranoidisen saattaa siis olla vaikeaa antaa anteeksi, vaikka asiasta olisi kulunut jo paljonkin aikaa.

4. Oman edun tavoittelu

”Paranoidisen henkilön saattaa olla vaikeaa tehdä joustavasti yhteistyötä toisten kanssa.”

Saarisen mukaan paranoidinen ihminen saattaa nähdä asiat pikemminkin itsekeskeisestä näkökulmasta. Hän voi pyrkiä edistämään omia tavoitteitaan eikä yhteistä päämäärää.

5. Ylitulkinta

”Paranoidisesti ajatteleva ihminen saattaa löytää herkästi negatiivisia piiloviestejä toisten hyväntahtoisesta toiminnasta.”

Hän saattaa ylitulkita toisten puhetta esimerkiksi äänensävyn tai ilmeiden perusteella.

Paranoidinen ihminen saattaa ylitulkita toisten puhetta esimerkiksi äänensävyn tai ilmeiden perusteella.

Miten apua vainoharhaisuuteen?

Jos kokee, että läheisellä saattaisi olla vainoharhaisuutta ja että hän olisi mahdollisesti ammattiavun tarpeessa, kannattaa asia ottaa puheeksi ruohonjuuritasolla.

– Häiriökeskeistä näkökulmaa ja psykiatrisia termejä tulisi välttää. Aluksi kannattaa pyrkiä keskustelemaan esimerkiksi konkreettisista tilanteista, joissa ajattelu ilmenee, Saarinen ehdottaa.

Paranoidisen ajattelun vakavuutta voi yrittää selvittää esimerkiksi tiedustelemalla, miksi läheinen tulkitsi tilanteen niin kuin tulkitsi. Tekeekö hän samankaltaisia tulkintoja laajalti muissakin sosiaalisissa tilanteissa? Kuinka vakuuttunut hän on tulkintojensa oikeellisuudesta?

Jos kokee, että läheisellä saattaisi olla vainoharhaisuutta ja että hän olisi mahdollisesti ammattiavun tarpeessa, kannattaa asia ottaa puheeksi ruohonjuuritasolla.

Kuitenkin monissa tapauksissa paranoidisesti ajattelevaa ihmistä on vaikea saada hoitoon. Hän ei useinkaan tunnista omaa oireiluaan ja saattaa herkästi kokea asiaan puuttumisen uhkaavana. Hän voi jopa reagoida siihen aggressiivisesti.

Helpoimmin hänet saattaa saada helpommin avun pariin tarttumalla toisiin, samanaikaisesti ilmeneviin oireisiin. Saarisen mukaan paranoidiseen ajatteluun liittyy tyypillisesti esimerkiksi unettomuutta, ahdistusta tai stressiä, joihin henkilö saattaa kokea tarvitsevansa ammattiapua.

– Kun näitä oireita käsitellään ammattilaisten kanssa, saatetaan päästä keskustelemaan myös paranoidisista ajatuksista ja niiden hoidosta, Saarinen sanoo.

Toimittaja ja kolumnisti Helena Liikanen-Renger on asunut viisi vuotta Ranskassa ja tietää, miten ranskalaiset säilyttävät kipinän parisuhteissaan.

Helena Liikanen-Renger rakastui ranskalaiseen mieheen ja tajusi nopeasti, että Ranskassa parisuhteesta ajatellaan hyvin eri lailla kuin Suomessa.

 – Pariskunnat viettävät kaiken likenevän aikansa tiiviisti yhdessä. Parisuhteeseen panostetaan, eikä ikinä tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa, jos viettää aikaa vain puolisonsa kanssa ja jättää lapset hoitoon, Helena kertoo.

Helena ei kulje kotonaan korkkareissa, mutta ymmärtää hyvin, että moni ranskalaisnainen laittautuu puolisoaan varten kotioloissakin.  

– Yksi ystäväni tarkistaa aina peilistä, että näyttää hyvältä, ennen kun hänen miehensä palaa töistä. Uskon, että meillä kaikilla on kaipuu siihen, että saisimme välillä kokea olevamme tosi naisia.

– Minusta on absurdia, että ihmiset eivät käytä aikaa elämänsä tärkeimpään ihmissuhteeseen, jonka he ovat itse halunneet. Eihän parisuhde hoitamatta pysy kunnossa, hän sanoo.

Tässä Helenan vinkit, joiden avulla jokainen voi yrittää tehdä parisuhteestaan paremman:

1. Parisuhteessa molempien ei tarvitse tehdä kaikkea

”Ajattele, että te kaksi täydennätte toisianne. Molempien ei tarvitse osata kaikkea. Jos puolisosi on parempi jossakin, anna hänen tehdä se.  Istu vaikka viereen ihailemaan häntä ja ole kiitollinen siitä, mitä hän osaa. 

Kiukuttelu siitä, että kyllä minä osaan itsekin avata oveni on ihan turhaa. Ei kukaan ranskalainen mies kyseenalaista sitä, ettetkö osaisi, mutta saa kai hän silti olla avulias.”

2. Pyri säilyttämään hippunen mystiikkaa parisuhteessasi

”Ihan kaikkea toisesta ei tarvitse tietää. Älä jaa kaikkein arkisimpia asioita, niin suhteessa säilyy pieni salaperäisyys, ja näette toisenne vuosienkin jälkeen parhaassa valossa. 

Ranskalaiset eivät koskaan leikkaa varpaankynsiä olohuoneessa, vaan menevät vessaan ja laittavat oven perässään kiinni.  Se kannattaa muistaa sulkea kaikkien muidenkin käyntien ajaksi, eikä puolisolle myöskään tarvitse tehdä selkoa vatsan toiminnasta. 

Jos rikkinäiset pieruverkkarisi eivät ole omasta mielestäsikään kauhean kauniit,  niin todennäköisesti ne eivät ole sitä puolisonkaan mielestä. Miksi kulkisit ne päälläsi puolisosi nähden, kun et pukeudu niihin myöskään mennessäsi kahville ystäväsi kanssa.”

3. Järjestä säännöllisesti kahdenkeskisiä hetkiä ilman lapsia ja kännyköitä

”Sen ei tarvitse olla kallis ravintolaillallinen tai viikonloppureissu. Aivan yhtä hyvin toimii saunan lauteilla jutustelu. 

Jos teillä on lapsia, istuttakaa jälkikasvu katsomaan Pikku Kakkosta ja juokaa sillä välin lasilliset skumppaa tai kahvit parvekkeella. Puolessa tunnissa ehtii hyvin käydä läpi päivän tapahtumat –  ja jos pystytte puhumaan muusta kuin lapsistanne, vielä parempi. ”

Helena Liikanen-Rengerin kirja Mon amour –  ranskalaisen parisuhteen jäljillä (Atena) on juuri ilmestynyt.

 

Vierailija

Laita vessan ovi kiinni äläkä kulje pieruverkkareissa, jos haluat olla rakkaudessa yhtä hyvä kuin ranskalaiset

aika lapsellista luettavaa... tarkistella peilistä arkipäivisin että näyttää hyvältä kun mies tulee kotiin, huh-huh. melko pinnallista.vai tarkistaako mieskin sitten töissä että varmasti näyttää hyvältä kotiin tullessaan. melkosta potaskaa. etenkin kun ranskassa on rakastajien "pito" täysin sallittua.
Lue kommentti