Tunteiden havaitsemisessa ja hallinnassa voi kyllä olla synnynnäisesti lahjakas, mutta niitä voi myös opetella. Tunnetaitojen kehittäminen olisi viisainta aloittaa siitä, missä on eniten ongelmia.

Psykologian tohtori Daniel Goleman teki tunnetuksi tunneälyn käsitteen. Hänen teoksensa Tunneäly työelämässä (2012) mukaan tunneäly avain siihen, miksi toisista tulee menestyjiä ja johtajia, vaikka muilla saattaisi olla heitä korkeampi älykkyysosamäärä.

Nykyään puhutaan mieluummin tunnetaidoista tai tunneosaamisesta, ei tunneälykkyydestä.

– Älykkyydessä on ainakin kymmenen keskeistä osa-aluetta musikaalisuudesta tunteiden käsittelytaitoon. Niissä on eroja meillä kaikilla. Joku voi hyvinkin uskaltaa sanoa, että ei ole kovin musikaalinen, mutta kuka uskaltaa sanoa, että ei ole tunneälykäs? Se olisi sama kuin sanoisi itseään tyhmäksi, selittää tunnetaidoista väitöskirjansa tehnyt psykologi Mikael Saarinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kun puhutaan tunnetaidoista, se antaa vaikutelman jostakin kaikille opeteltavissa olevasta asiasta. Älykkyys puolestaan mielletään lahjakkuudeksi, joka on pitkälti synnynnäistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tunteiden havaitsemisessa ja hallitsemisessa voi kyllä olla synnynnäisesti lahjakas, mutta sitä voi – ja tulisikin – opetella.

– Kaikilla on tunnetaitoihin vaadittavat peruselementit olemassa. Se, miten niitä osaa käyttää aikuisena, on yleensä kiinni siitä, onko niitä elämän aikana harjoiteltu säännöllisesti, Saarinen sanoo.

Tunnetaidot CV:hen?

Joustavuus on yksi työelämän tärkeimmistä tunnetaidoista. Se näkyy muutoksiin sopeutumisena, ja kenelläpä olisi nykyään varaa olla sopeutumatta.

Otetaanko joustavuutta ja muita itsehallinnan taitoja, kuten innovatiivisuutta, luotettavuutta ja itsekuria, huomioon työpaikoilla?

– Tunnetaidoista ei avoimesti puhuta ainakaan suomalaisessa työelämässä rekrytointikriteerinä. Työpaikkailmoituksissa haetaan enemmänkin tietynlaista persoonaa, jolla on ammattitaitoa ja sopiva koulutus. Toisaalta tiedetään kyllä, että tunnetaidot ovat tärkeä tekijä, Saarinen vastaa.

Kuitenkin tunteiden hallinta edistäisi hyviä suhteita työpaikalla, vähentäisi työpaikkakiusaamista ja stressin tai masennuksen aiheuttamia poissaoloja.

Työilmapiiri koettaisiin ylipäätään tyydyttävämmäksi, ja työntekijät olisivat sitoutuneempia työhönsä. Saarisen mukaan työpahoinvoinnin poistaminen toisi jopa neljä miljardia euroa valtion kassaan.

Tunteiden hallinta vähentäisi työpaikkakiusaamista ja stressin aiheuttamia poissaoloja.

– Se edellyttäisi, että työpaikoilla tartuttaisiin ristiriitoihin, oltaisiin reiluja kaikille ja annettaisiin tunnustusta toisten työstä.

Tekee hyvä itsellekin

Jos tunneälyään ei halua kehittää tehdä yhteisen hyvän nimissä, motivaatio voi olla itsekkäämpikin. Myönteiset tunteet saavat aivot toimimaan paremmin ja palautumaan haasteista nopeammin.

Myönteisestä ja tunteensa hallitsevasta ihmisestä tulee muille helpommin lähestyttävä, ja sosiaaliset suhteet paranevat. Tämä taas edesauttaa verkostoitumista.

Kun oma yhteistyökyky ja toisten arvostaminen kasvavat, pystyy paremmin jakamaan onnistumiset ja toisaalta sietämään epäonnistumisia.

Kokeile näitä työkaluja tunneälyn kehittämiseen

  1. Tunnesudoku auttaa tunnistamaan toisten tunteita. Sen sijaan että miettisit, mitä joku muu ajattelee, mietiskele, mitä hän tuntee. Onko hän jonkin tunteen vallassa? Mistä voit päätellä sen? Kuinka aktiivinen hän ylipäätään on tunteidensa ilmaisussa esimerkiksi ilmeillä ja kehon kielellä? Millaisia merkkejä siitä näet?
  2. Tunnepäiväkirja auttaa omien tunteiden tunnistamisessa. Pysähdy päivittäin hetkeksi miettimään, mitä itse tunnet, ja merkitse havaintosi muistiin. Esimerkiksi Emotion Tracker -applikaation avulla voi harjoitella omien tunteiden havainnointia.
  3. Mindfulness auttaa tunnistamaan ja hallitsemaan tunteita. Joskus esimerkiksi rintaa painaa, hengitys on kiihtynyt ja kädet hikoilevat, vaikka et tekisi mitään fyysisesti raskasta. Tunnista, että elimistö käy jostain syystä kierroksilla, ja tiedosta, että sinun täytyy rentoutua. Jo kolme hengitystä syvään voi laukasta tilanteen.

Asiantuntija: Mikael Saarinen, PsL, FT.

Sisältö jatkuu mainoksen alla