Löytyisiköhän täältä sittenkin joku vielä vähän paremman näköinen? Kuva: Shutterstock
Löytyisiköhän täältä sittenkin joku vielä vähän paremman näköinen? Kuva: Shutterstock

Onko deittisovellus Tinder kuin valomerkin jälkeinen yökerhon lihatiski vai sittenkin sinkun onnela? Käyttäjät kertovat, miten Tinder toimii.

Tinder on kätevä vekotin, kun haluaa löytää pikaseuraa ravintolaillan jälkeen tai vaikka festariromanssin saman keikkalavan ääreltä. Mutta onnekkaat saattavat löytää myös ihan oikean parisuhteen vain hipaisemalla pari kertaa älypuhelimen näyttöä.

Onko deittailukulttuurin mullistanut Tinder siis oikeasti sinkun paras ystävä, Väestöliiton Parisuhdekeskuksen psykologi Elina Nurminen?

– Tinder on karistanut nettideittailun leiman. Sinne liitytään, koska ”kaikki sinkut ovat siellä”. Tinderiin kuulumaton saattaa jopa kokea ulkopuolisuutta.  Kaipuuta toisen ihmisen läheisyyteen ei tarvitse hävetä, koska se on luonnollinen tarve. Tinder on tuonut toivoa: sinkku näkee, kuinka paljon potentiaalisiaehdokkaita on. Lisäksi keskustelun aloittaminen ja tutustuminen on sovelluksen myötä helpottunut.

Monien mielestä Tinder on kuitenkin myös pinnallistanut deittikulttuuria. Sehän on vähän kuin shoppailisi nettikaupassa: Kivannäköiset ehdokkaat klikataan jatkoon ja muu tarjonta sivutetaan nopeasti. Onko Tinder siis pohjimmiltaan ulkonäkökeskeinen lihatiski, joka vaatii kovaa itsetuntoa?

– Nettideittailussa ylitulkitaan toisen sanomisia ja rakennetaan omiin haaveisiin sopiva mieli­kuva toisesta. Tutkimuksissa on havaittu, että fyysisesti viehättävien ihmisten oletetaan olevan mielenkiintoisia, sosiaalisia ja elämässään menestyneitä. Tinder voi lisätä välinpitämätöntä käytöstä deittimarkkinoilla: käyttäjä hylkää, torjuu, jättää vastaamatta, siirtyy seuraavaan. Deittailukulttuuri on muuttunut niin nopeaksi, että toisen tunteiden huomioimiselle ei enää ole aikaa.

"Olen löytänyt vakipanoja"

Pekka, 29, sinkku, Helsinki

”En hae tinderistä pelkästään seksiseuraa, mutta tykkään deittailla naisia rennoin mielin. Joskus juttu etenee seksiin, joskus ei. Vaimoa en missään nimessä ole hakemassa tällä hetkellä. Tinder on hyvä vaihtoehto sellaiselle, joka ei jaksa käydä baareissa.

Onhan Tinderin käyttö todella pinnallista, mutta ulkonäöstähän ensivaikutelma aina syntyy. Omat seuralaiseni miellyttävät luonnollisesti aina silmääni.

Ohitan Tinderissä epämiellyttävän näköiset naiset. Minua kiinnostavat tummat, kauniit naiset. Olen huomannut, että Tinderissä naiset jakaantuvat kahteen leiriin: on niitä, jotka haluavat vain viikonloppuseuraa, ja niitä, jotka etsivät vakavampaa juttua.

Neljä naista on ehdottanut minulle suoraan seksiä, ja sitä he ovat saaneet. En ole varsinaisesti etsinyt vakipanoja, mutta muutaman sellaisen olen Tinderistä löytänyt.

Minulla on tällä hetkellä 374 matchia, joista olen jutellut noin 70 naisen kanssa. Olen itse melkein aina se, joka avaa keskustelun. Joskus kysyn, mitä kuuluu tai heitän jotain flirttailevaa. Välillä menen sekaisin keskusteluista, ja toisinaan motivaatio kirjoittamiseen loppuu. Se ei kuitenkaan haittaa, koska Tinderissä on niin paljon ihmisiä.

Olen ollut Tinderissä kolme kuukautta ja tavannut noin 20 naista kasvotusten. Parista jutusta on kehkeytynyt pidempi, muutaman viikon mittainen deitti. Ne ovat päättyneet siihen, että katkaisen välit. Muutaman kanssa olen yhä kahvittelukaveri ja ehkä vähän enemmänkin.

Ihastun helposti, mutta kiinnostukseni myös loppuu aika nopeasti. Minulle Tinder on helppo väylä deittailla. Välillä tosin tympii käydä kahvilla ja kertoa aina uudestaan, kuka olen ja mitä teen. Jotkut pelaavat kännykkäpelejä, minä pelaan Tinderillä.”

"Kyllästyin pinnallisuuteen"

Minttu, 27, sinkku, Helsinki

”Liityin Tinderiin kavereideni suosituksesta. Sovellusta oli kuulemma helppo käyttää, ja siellä saattoi törmätä myös niin sanottuihin normaaleihin miehiin.

Muutama kaverimies varoitteli, että Tinderissä on paljon miehiä, jotka etsivät pelkästään yhden illan juttuja. Itse en etsinyt seksiseuraa, vaan halusin tutustua uusiin ihmisiin. Heti, kun liityin sovellukseen, sain monta kivalta vaikuttavaa matchia, jotka eivät kuitenkaan alkaneet keskustella kanssani.

Mielestäni on kivaa, jos mies uskaltaa heti ehdottaa tapaamista. En halua muodostaa kuvaa miehestä pelkän nettikeskustelun varassa. En myöskään halua kertoa itsestäni kovin paljon Tinderissä, koska kaikki keskustelut jäävät sinne.

Tinderin ulkonäkökeskeisyys ei tunnu hyvältä. Itsekin huomaan, että valitsen aina ulkoisesti miellyttäviä ja urheilullisia miehiä. Ohitan yleensä tapaukset, jotka esiintyvät kuvissaan ilman paitaa. En myöskään kiinnostu, jos profiilikuvissa kännätään tai tupakoidaan.

En ole tavannut Tinderin kautta ketään kasvotusten. Yksi tyyppi ehdotti tapaamista pariinkin otteeseen, mutta ei yhtäkkiä vastannutkaan enää viesteihini. Olenkin kyllästynyt sovellukseen ja sen pinnallisuuteen. Tuli sellainen olo, että ihmiset ovat siellä vain testatakseen markkina-arvoaan.”

Lue myös:

Tinderissä tavannut pari: Näin käytät Tinderiä oikein

Nämä ovat tosielämän Tider-säännöt

Deittipalvelu Tinder koukuttaa jo varattujakin

Vauvavuodet, seitsemän vuoden kriisi ja puolison sairastuminen – kuulostavatko nämä suhteiden kriittiset taitekohdat tutuilta? 

Jokainen parisuhde ajautuu elinkaarensa aikana johonkin kriisiin, johtui se sitten töistä, uskottomuudesta tai lasten kasvatukseen liittyvistä näkemyseroista. Mutta miten parisuhdekriiseistä selviää, jopa mielellään yhdessä? Onko jokin kriisi ylitsepääsemätön?

Perheterapeutti Ritva Huusko ja Sexpon erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Marja Kihlström listasivat parisuhteen elinkaaren tavallisimmat kriisinpaikat. Kihlstöm muistuttaa, että parisuhdekriisi ei tarkoita välttämättä eroa. Parisuhde voi muuttua jopa paremmaksi kriisin kautta.

Kriisi vaatii kovaa työtä ja tahtoa molemmilta – joskus myös ammattiapua. Terapeutit kertovat, miten kriisit on mahdollista selättää. 

Ensimmäinen vuosi – alkuhuuma ja toisen opettelu

Suhteen alku on ensihuumaa, mutta joillakin myös kovaa mustasukkaisuutta ja repiviä riitoja, kun opetellaan toista.

”Alkuhuumassa hormonit saavat meidät käyttäytymään normaalista poikkeavalla tavalla.”

Alkuhuumassa hormonit saavat meidät käyttäytymään normaalista poikkeavalla tavalla – toinen on kuin huumetta. Marja Kihlstöm toteaakin, että jos suhteen ensimmäisenä vuonna on repiviä riitoja, kannattaa pysähtyä tutkimaan tunteitaan: onko taustalla jokin riittämättömyyden tunne esimerkiksi aiemmasta suhteesta?

– Jotkut hyppäävät nopeasti suhteesta toiseen, jolloin vanhoja tunteita ja virheitä ei välttämättä ole käsitelty kunnolla. Silloin uuteen suhteeseen saattaa iskeä kriisi, Kihlstöm sanoo.

Kolmen vuoden kriisi – ensihuuma on ohi

Kolmen vuoden seurustelun jälkeen rakastumisen pitäisi muuttua rakastamiseksi. Ritva Huuskon mukaan kolmen vuoden kohdalla on viimeistään aika opetella puhumaan ja opetella anteeksiantoa.

”Viihdytäänkö yhdessä, onko meillä oikeasti yhteisiä kiinnostuksia ja päämääriä?”

Huusko neuvoo miettimään, onko toinen se ihminen, kenen kanssa haluaa elää arkea –  ja onko se arki onnellista vai repivää. Viihdytäänkö yhdessä, onko meillä oikeasti yhteisiä kiinnostuksia ja päämääriä? Myös käytännön päätöksiä pitää tehdä koskien sitä, miten asiat ja riitatilanteet hoidetaan.

Seitsemän vuoden kriisi – mennäänkö naimisiin vai erotaanko?

Marja Kihlströmin mukaan seitsemän vuoden kriisin aikana pintaan nousevat parin keskinäiset vuorovaikutustaidot: osataanko puhua tarpeista, kohdata toisen tunteet ja tehdä kompromisseja? Pitää myös oppia kohtaamaan itsensä ja olla välillä haavoittuva toisen edessä, eikä vain pärjätä.

Kihlstöm neuvoo tarkastelemaan rakkauden tilaa rehellisesti. Ollaanko yhdessä tavan vuoksi vai aidosta rakkaudesta? Moni pari jatkaa keskinkertaisessa suhteessa sen vuoksi, kun mikään ei ole erityisen huonosti. Silloin onnellisuus voi olla toissijaista. Parisuhteen erottaa ystävyydestä jaettu seksuaalisuus, minkä merkitystä kannattaa tarkastella

Kriisi ennen lapsia tai lapsettomuus

Lasten hankkiminen ajaa suhteen helposti kriisiin – varsinkin silloin, jos lapsia ei ala kuulua. Lapsettomuudesta kärsivää paria Ritva Huusko neuvoo miettimään, ollaanko yhdessä toinen toisen vuoksi vai perheen saamisen vuoksi. Lapsettomuushoidot ovat myös rankkoja suhteelle.

”Vauvavuosina suurin haaste on oppia antamaan tilaa uudelle tulokkaalle.”

– Lapsettomuus ja lasten hankkimiseen liittyvät ongelmat koskettavat nykyään hyvin monia ihmisiä, joten se on merkittävä kipuilun paikka suhteessa, Huusko sanoo.

Vauvavuosi – yhtäkkiä kahdesta tuleekin kolme, kääk!

Vauvavuosina suurin haaste on oppia antamaan tilaa uudelle tulokkaalle.

– Pieni vauva hurmaa ja huumaa, joten silloin pitää muistaa parisuhde ja se ydin, mistä lähdettiin liikkeelle, Ritva Huusko sanoo.

Vauvavuosina toista pitää muistaa huomioida ja huolehtia erityisellä tavalla. Toinen tai molemmat voivat olla väsyneitä vähäisten yöunien vuoksi, jolloin kriisit kulminoituvat. Väsyneenä kumppani ärsyttää vielä enemmän. 

Vauvavuosien jälkeen iskevät myös ruuhkavuodet, jolloin kasvavat lapset vievät paljon aikaa ja energiaa suhteelta. Jotkut parit alkavat elää suhdetta lasten kautta, ja suhde päätyy arkiseksi.

Muutokset uralla tai uudet harrastukset 

Uusi työ tai opiskelupaikka muuttavat parisuhteen dynamiikkaa. Puoliso saattaa löytää myös uuden kiinnostavan viiteryhmän, joka imaisee mukaansa. Silloin kumppani voi tuntea ulkopuolisuutta. Kihlströmin mukaan moniin muutoksiin ja hurahduksiin liittyy alkuhuumaa, joka vaatii kumppanilta kärsivällisyyttä. Suhteessa on tärkeää pitää kiinni omista rajoista eikä vain miellyttää toista.

”Voimmeko olla yhdessä itsenäisiä?”

Samalla tavoin myös työttömyys voi aiheuttaa suhteessa kriisin. Toinen on kotona, toinen töissä, eli dynamiikka muuttuu. Pariskunnalla on erilaiset odotukset, ja taloudelliset ongelmat saattavat tulla tielle. 

Ritva Huusko muistuttaa myös keski-iän kriisistä. Jos pari on mennyt nuorena yhteen, moni kokee 40- tai 50-vuotiaana kriisin, jolloin on kova tarve itsenäistyä. Voimmeko olla yhdessä itsenäisiä? Suhteen mustasukkaisuus korostuu viimeistään keski-iän kriisissä, kun toinen haluaa mennä ja tehdä itsenäisesti.

Tyhjän pesän syndrooma – lapset lentävät pesästä

Kun lapset muuttavat pois, yhtäkkiä pitäisikin viihtyä taas kahdestaan. Mitä yhteistä meillä on?

– Jos on eletty paljon lasten kautta ja unohdettu parisuhde ja sen huoltaminen, niin tässä vaiheessa herätään siihen, että parisuhdetta ei ole enää. Se pitää rakentaa uudestaan, Ritva Huusko sanoo.

Kun ketään ei ole enää välissä, paljastuu, miten parisuhdetta on hoidettu koko lasten kasvuikä. Hyvin hoidetussa suhteessa lasten poismuutto voi olla myös uusvapauden aikaa: nyt on vihdoin aikaa keskittyä toiseen.

”Ihminen pettää helpommin, kun tulee joku kriisi.”

Sairastuminen tai kuolemantapaus – mitä sitten tapahtuu?

Perheessä, lähipiirissä tai parisuhteessa voi tapahtua missä elämänvaiheessa tahansa vakava sairastuminen tai jopa kuolema.

Marja Kihlstörmin mukaan näistä asioista on hyvä puhua jo silloin, kun kaikki on hyvin, sillä ihmiset reagoivat tällaisiin vastoinkäymisiin hyvin eri tavoin. Mitä tapahtuisi, jos olisin vuoden sairaalassa? Miten me silloin toimisimme?

Pettäminen

Pettäminen voi olla iso ongelma suhteessa missä vaiheessa tahansa. Moni yllä listatuista kriiseistä voi laukaista pettämisen.

– Ihminen pettää helpommin, kun tulee joku kriisi. Kumppani voi hakea esimerkiksi vauvavuosien identiteettikriiseihin vahvistusta ulkopuolelta, Marja Kihlström sanoo.

Pettämiskriiseistäkin voi selvitä, mutta toipuminen vie pitkään ja usein ammattilaisen apu on tarpeen.

 

Joskus epäily uskottomuudesta onkin peiliin katsomisen paikka.

Epäiletkö kumppanisi uskollisuutta tai arveletko, että hän on ihastunut toiseen? Oli epäilyissäsi perää tai ei, ne saattavat kertoa enemmän sinusta kuin kumppanisi toimista. 

Yhdysvaltalainen Journal of Social and Personal Relationships julkaisi lokakuussa Angela Nealin ja Edward Lemayn tutkimuksen, jonka mukaan ihmiset heijastavat helposti omia pettämishalujaan kumppaneihinsa. Epäilys kumppanin uskottomuudesta voi nousta kumppanin aiemmista teoista, omista aiemmista kokemuksista tai vaikka siitä, miten näkee muiden ihmisten toimivan parisuhteissaan. Nealin ja Lemayn tutkimuksen mukaan pettämisepäily voi kuitenkin olla myös peiliin katsomisen paikka.

Psykiatri Grant H. Brenner kirjoittaa Psychology Todayssa Nealin ja Lemayn tutkimuksesta, jossa 96 heteropariskunnan kumpikin osapuoli täytti viikon ajan joka ilta kyselyn tunteistaan, toimistaan ja siitä, arvelivatko he kumppaninsa olevan ihastunut johonkuhun toiseen. Suurin osa mukana olleista pariskunnista oli alle 25-vuotiaita ja vasta tapailuvaiheessa suhteessaan.

Lue myös: Hetken himo voi maksaa kaiken – psykologi kertoo, mikä saa ihmisen silti pettämään

Brenner kertoo, että tutkimukseen osallistuneiden ihmisten arviot siitä, onko kumppani kiinnostunut jostakusta toisesta, pitivät kutinsa melko hyvin. Tutkimuksessa kuitenkin huomattiin, että ne vastaajat, jotka itse olivat kiinnostuneita kolmannesta osapuolesta, epäilivät erityisen usein kumppaninsakin ihastuneen johonkuhun suhteen ulkopuolelta. Itse johonkuhun muuhun ihastuneet epäilivät kumppaneitansa useammin kuin ne, joiden kumppaneilla oikeasti oli tunteita kolmatta osapuolta kohtaan. 

Pettäjä epäilee toista pettäjäksi

Tutkittavat heijastivat siis kumppaniinsa niitä asioita, joita itse kokivat ja tunsivat. Omien tunteiden ja ajatusten heijastaminen kumppaniin toimii Brennerin mukaan niinkin päin, että suhteeseensa oikein sitoutunut puoliso ei osaa aavistaa, että hänen rakkaallaan on tunteita muitakin kohtaan.

Tuore tutkimus on taas yksi osoitus siitä, että mielikuvituksemme ja kykymme asettua toisen asemaan ovat rajallisia. Teemme yleensä päätelmiä niin, että oletamme toisten olevan samanlaisia ja toimivan sekä ajattelevan samoin kuin me itse. Siksi pettävä kumppani arvelee helposti suhteen toisenkin osapuolen pettävän. 

Tutkimuksessa havaittiin myös, että ne vastaajat, jotka epäilivät kumppaninsa olevan ihastuneita toiseen, käyttäytyivät kumppaniaan kohtaan viileästi tai jopa vihaisesti. Pelkkä epäily toisen ihastuksesta tai pettämishaluista muutti käytöstä suuntaan, joka ei ainakaan vahvista pariskunnan keskinäistä kiintymystä ja luottamusta.

Lue myös: Mikä saa ihmisen pysymään uskollisena puolisolleen? Tutkijat uskovat selvittäneensä salaisuuden

Mikä avuksi?

Psychology Todayn Grant Brenner ehdottaa ratkaisuksi sitä, että kumppaninsa pettämishaluista huolestunut ihminen pohdiskelisi, onko ehkä itse kovasti viehättynyt muista kuin kumppanistaan.

Tärkeää on myös hyväksyä se, että muihin ihastuminen kuuluu parisuhteeseen. 

– Maailmassa on niin paljon ihania ihmisiä, että olisi naiivia ajatella, että on vain yksi, johon ihastumme, psykologi Helena Toppari on kertonut Me Naisille.

Helsingin seurakuntien perheneuvojana työskennelleen Topparin mukaan suhteen ulkopuolinen ihastus ei välttämättä johdu siitä, että omassa suhteessa olisi jokin pahasti vinossa. Usein ihastumisen taustalla on kuitenkin tarve tai kaipuu, jota ei ole itsekään täysin tiedostanut. Asian tiedostaminen voi auttaa piristämään omaa parisuhdetta.

On jopa tutkittu, että suhteen ulkopuolinen ihastus voi tuoda vipinää suhteeseen – ainakin siinä tapauksessa, että ihastus ei johda pettämiseen.