Taloudellinen väkivalta parisuhteessa voi tarkoittaa montaa asiaa. Tiitulle se on merkinnyt sitä, että puoliso kontrolloi perheen elämässä kaikkea, mikä liittyy rahaan.

Syyllistämistä rahankäytöstä, ostosten kontrollointia ja tilitietojen kyttäämistä. Me Naisten kyselyyn vastannut 35-vuotias Tiitu kertoo joutuneensa kokemaan jo pitkään parisuhteessaan taloudellista väkivaltaa.

Kun Tiitun ja hänen puolisonsa suhde alkoi vuosia sitten, tilanne ei näyttänyt samalta. Toki Tiitu huomasi nopeasti toisen olevan tarkka siitä, miten rahoja kulutetaan. Aluksi hän piti sitä vain hyvänä asiana, sillä ei halunnut itsekään elää tuhlailevasti.

– Olen nähnyt lähipiirissä, kuinka ihmisiltä katoaa käsitys rahasta, kun halutaan kaikki ja nyt. Mieheni piti huolen, että todella näin tällaisen tavan elää. Hän puhui aina, kuinka kamalaa on törsätä rahaa ympäriinsä, Tiitu kertoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pikkuhiljaa puolison tarkkuus rahankäytössä alkoi kuitenkin häiritä Tiitua. Puoliso alkoi esimerkiksi kiinnittää runsaasti huomiota siihen, mitä Tiitu halusi itselleen hankkia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Jos halusin jotain, hän tokaisi sen olevan turhaa. Silloin sitä ei myöskään ostettu.

Pihistelyä ja pistokokeita

Taloudellinen väkivalta parisuhteessa on viime aikoina puhuttanut suomalaisia paljon. Esimerkiksi Yle on kertonut aiheesta hiljattain jutussaan, ja myös Me Naisten taannoinen juttu perheen sisäisistä tuloeroista liippasi monin paikoin läheltä taloudellista väkivaltaa. 

Me Naisten haastatteleman valtiotieteiden maisterin Anniina Kaittilan mukaan taloudellinen väkivalta on Suomessa todennäköisesti melko yleistä.

Hän kertoo, että taloudellinen väkivalta voi ilmetä esimerkiksi rahankäytön kontrollointina, toisen rahojen varastamisena tai pihistelyyn pakottamisena. Pahimmillaan se voi muuttua fyysiseksi väkivallaksi.

– Kumppani voi esimerkiksi estää toista lähtemästä töihin. Väkivallan tekijä saattaa tehdä pistokokeita työpaikalle ja soitella sinne päivittäin. Hän voi myös pahoinpidellä puolison niin, että tämä ei kykene menemään töihin, Kaittila sanoo.

Pienokainen pahensi syyllistämistä

Ylen haastattelema Naisten Linjan toiminnanjohtaja Kaisa Åberg kertoo, että taloudellisen väkivallan riski kasvaa erityisesti elämän taitekohdissa. Esimerkiksi saman katon alle muuttaminen tai lapsen syntymä altistavat taloudelliselle väkivallalle.

Niin kävi myös Tiitulle. Kun hän jäi perhevapaalle lapsen synnyttyä, hän ajautui suhteessa rahallisesti altavastaajan rooliin. Puoliso muistutteli jatkuvasti olevansa se, joka piti huolen, ettei heidän yhteinen taloutensa kaatunut.

– Meillä ei ollut taloudellisesti mitään hätää, mutta hän valitti jatkuvasti arjen pyörittämiseen menevää rahaa.

Samaan aikaan puoliso käytti rahaa omiin menoihinsa miten lystäsi.

– Mikäli hän halusi jotain, me ostimme sen, eikä minulla ollut valtuutta kieltää, koska se oli ”hänen rahaansa”.

Tilitystä olemattomasta törsäilystä

Perhevapaalla Tiitu odotti töihin paluuta. Hän toivoi, että se saisi rahaan liittyvän valituksen loppumaan.

Kun hän palasi töihin, puoliso halusi jakaa asumiskulut tiukasti puoliksi, vaikka tienasikin Tiitua enemmän.

Tiitu kertoo puolisonsa puhuvan jatkuvasti laskuista ja siitä, kuinka kallista eläminen on. Tiitu on itse ehdottanut puolisolleen yhteisen talon myymistä. Se ei kuitenkaan toiselle ole sopinut.

Jos Tiitu kyseenalaistaa puolisoaan raha-asioissa, hän saa kuulla tilityksen siitä, kuinka törsää eikä ymmärrä raha-asioista mitään.

– Tulee riita ja saan kuulla, kuinka hän on maksanut kaiken ja kuinka minulla ei ole varaa sanoa mitään. Tässä kohtaa muistutan häntä, että hän on itse halunnut asiat ostaa. Hän ei kuuntele, Tiitu kertoo.

Silmät auki

Tällä hetkellä Tiitun omat rahat kuluvat lähinnä ruokaan ja auton tankkaamiseen. Vaikka hänen varansa on korvamerkitty tiettyihin menoihin, puoliso haluaa joskus käydä tiliotteen läpi osto ostolta, jotta vakuuttuu, ettei Tiitu ole törsännyt rahoja turhuuksiin.

– Hän myöntää, että olen tarkka rahankäyttäjä, enkä ole käyttänyt koskaan rahoja väärin. Sitten hän sanoo, että tulee vain rahasta huonolle tuulelle, minkä takia haluaa tarkistella.

Selitys ei enää pure Tiituun. Hän on ruvennut ymmärtämään yhä paremmin, kuinka kontrolloivaa puolison käytös raha-asioissa on.

– Silmäni ovat nyt alkaneet avautumaan, minkälaisten tunteiden kanssa olen jatkuvasti tekemisissä: syyllistämisen ja painostuksen. En saa käyttää rahojani kuten haluan. Hän sanoo, että minulla pitää olla omaa rahaa, mutta viikon päästä on jo vaatimassa rahojani yhteiselle tilille, koska rahat eivät muka riitä.

Ainoa positiivinen asia tilanteessa on Tiitun mielestä se, ettei miehen käytös ole vaikuttanut yhteiseen lapseen, sillä puoliso pitää huolen, että hänellä on varmasti kaikki tarvittava.

– Onneksi näin.

Epäiletkö kohdanneesi taloudellista väkivaltaa? Tämän linkin kautta löydät kysymykset, jotka voivat auttaa hahmottamaan tilannetta.

Kuulostaako Tiitun kokemus tutulta? Onko sinulla kokemusta taloudellisesta väkivallasta? Kerro tarinasi lähettämällä sähköpostia osoitteeseen milla.kukkonen@sanoma.com. Yhteydenotot ovat luottamuksellisia.

Vierailija

Mielensäpahoittajalle..

Lainsäädännön mukaan avioliitossa on keskinäinen elatusvelvollisuus, siis mies ei voi päättää että rahat ovat yksin hänen. Joka tapauksessa tapauksen äijä on erittäin epämiellyttävä ihminen muistuttaessansa vähemmän ansaitsevalle että tämä on tavallaan velkaa menojensa selitykset ja puolet menoista vaikka tulot eivät ole tasan.

Jos toinen jää kotiin hoitamaan lasta, on se tuhansien arvoista joka kk, eikä siis loisimista, miltä sinun viestisi vaikutti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla