Sinkkuelämää-sarjassa Carrie (Sarah Jessica Parker) ja Mr. Big (Chris Noth) tapailevat myös silloin, kun Mr. Big on naimisissa Natashan kanssa ja Carrie seurustelee Aidanin kanssa. Kuva: MTV
Sinkkuelämää-sarjassa Carrie (Sarah Jessica Parker) ja Mr. Big (Chris Noth) tapailevat myös silloin, kun Mr. Big on naimisissa Natashan kanssa ja Carrie seurustelee Aidanin kanssa. Kuva: MTV

Joskus kielletty romanssi johtaa eroon ja pitkäänkin yhteiseloon, mutta paljon useammin salasuhde satuttaa myös varattuun rakastunutta.

Monille on käynyt niin: on ihastunut palavasti tyyppiin, joka on suhteessa. Aihe on kirvoittanut Me Naisten sivuilla useammankin pitkän keskusteluketjun.

Kysyimme siis lukijoilta, millaisia kokemuksia heillä on ihastumisesta varattuun.

Tunteet veivät mukanaan

Tarinoissa korostuu, miten tunne peittoaa järjen. Tietäen, että suhde on väärin, sitä haluaa silti.

”Ihastuin ja rakastuin työkaveriini hänen pommitettuaan minua kuukausitolkulla. Yhtäkkiä jysähti tuhat volttia ja sillä tiellä ollaan edelleen, kohta kaksi vuotta takana.

Missään vaiheessa en halunnut miestä kokonaan itselleni enkä innostunut uusperhesekamelskasta. Lapseni tietävät suhteesta, mutta olen halunnut pitää heidät siitä ulkopuolella. Satunnaiset tapailut, mökkeilyt ja työmatkat sekä tietysti yhteinen aika työpaikalla sopivat elämäntilanteeseeni.

”Nyt haluan jakaa koko elämäni, enkä vain osia siitä, jonkun toisen kanssa.”

Helppoa ei ole ollut, mutta se ei tullut yllätyksenä. Riskit olivat hyvin tiedossa, ja silti lähdin mukaan. Tunne vei niin täysillä, että oli vaikeaa laittaa hanttiin. Olemme viettäneet yhdessä äärimmäisen hienoja hetkiä.

Nyt olen kuitenkin tilanteessa, jossa haluan jakaa jonkun kanssa koko elämäni enkä enää vain osia siitä. Siksi olen päättänyt lopettaa suhteen. Vielä se ei ole vain onnistunut.” Nainen, 51

Usein fyysinen vetovoima tuntuu salasuhteessa poikkeuksellisen vahvalta.

”Ihastuin varattuun kauan sitten. Näin kaiken ruusunpunaisten lasien läpi. Hän oli huomattavasti vanhempi, kokenut, varakas ja täynnä tulta. Seksi hänen kanssaan avasi nuorelle naiselle uuden kokemuspiirin. Kaipaan sitä nautintoa yhä edelleen.

”Putosin kovaa ja korkealta.”

Putosin kovaa ja korkealta. Törmäsin yllättäen häneen Linnanmäellä, kauniin vaimonsa ja suloisten lastensa kanssa. He söivät hattaraa. Siitä, miten hän katsoi heitä, tajusin, ettei hän koskaan jättäisi perhettään. Minua hävetti ja koin tehneeni väärin heitä kohtaan.

Myöhemmin erosin, koska mieheni petti minua. Kannattaa ajatella kaikkien osapuolten tunteita, sillä usein käy niin, että sen edestään löytää, minkä taakseen jättää.” Nainen, 66

Toisinaan molemmat ovat varattuja.

”Päädyimme juttelemaan sattumalta, ja meillä on kotona sama tilanne: olemme suhteessa ja lapsiakin on, mutta suhteesta puuttuu jotain.” Nainen, 25

Lue myös: Mitä tehdä, jos rakastuu varattuun? Pariterapeutti neuvoo

Klassinen konttoriromanssi

Moni on tutustunut varattuun tyyppiin työpaikallaan tai muuten työkuvioissa.

”Ihastuin klassisesti työpaikallani olevaan mieheen. Suhde alkoi miehen aloitteesta firman juhlissa. Mietin, haluanko suhteeseen, jossa toinen osapuoli on naimisissa. Koska asia ei vaivannut miestä itseään ja hän oli puoleensavetävä, päätin ottaa riskin.

Aluksi yritin pitää tunteeni erillään jutusta, koska tiesin, että toinen nainen harvoin voittaa ja todennäköisesti satuttaisin itseäni. Mies vain tuntui niin kovasti tarvitsevan minua, läheisyyttäni ja sitä, mitä meillä yhdessä oli. Ajan kuluessa aloin kiintyä häneen. Meillä oli ihania varastettuja hetkiä yhdessä työpaikalla, autossa ja hotellissa. Saimmepa viettää muutaman viikonlopunkin yhdessä.

”Pelkään, että olin vain viidenkympin villitys.”

Nyt tilanne on auki, koska miehen elämässä on tapahtunut isoja asioita, jotka ovat vieneet energiaa. Se tuntuu pahalta, koska tunteeni ovat kasvaneet. Yhtäkkiä emme ole nähneet viikkoihin. Pelkään, että hänen kiinnostuksensa on loppunut ja että olin vain viidenkympin villitys, apu kriisitilanteeseen kotona. Mutta niin se menee. Jos ihastuu varattuun, on oltava valmis siihen, että lopussa itse on se, joka itkee.” Nainen, 43

Toisinaan varatun ihastuksen kanssa on yhteinen historia.

”Olin nuorempana ihastunut mieheen, jota tapailin, kunnes kohtasin mieheni. Nyt kahden eron ja 11 vuoden jälkeen olemme jälkeen viestitelleet ja suunnitelleet tapaamista. Vaikka mies on ollut jo seitsemän vuotta avoliitossa, olemme kiinnostuneita kokeilemaan, miten juttumme lähtisi etenemään. Miehellä on kuitenkin paljon menetettävää, ja siksi odottelen hänen päätöstään.

Olen ajatellut miestä kaikki nämä vuodet, ja hän on ajatellut minua. Innoissani odotan aina viestiä häneltä ja ikävöin häntä, jos en kuule muutamaan päivään mitään. Olisin valmis kaikkeen, mutta tällä hetkellä ei auta muuta kuin odottaa.” Nainen, 32

Eroa saa odottaa ikuisesti

Tyypillinen tarina on, että sinkku odottaa varatun eroavan, mutta niin ei ikinä tapahdu.

”Teen tämän helpoksi hänelle, kun en vaadi mitään.”

”Kaikki alkoi seksisuhteesta, joka muuttui rakkaudeksi. Olen jättänyt hänet monta kertaa ja käynyt terapiassakin, mutta hän palaa aina takaisin. Tätä on jatkunut 12 vuotta, eikä mies eroa vaimostaan. Tiedän, ettei hän ansaitse minua. Teen tämän helpoksi hänelle, kun en vaadi mitään. Olen se tyhmä, kun en osaa lähteä tästä suhteesta.” Nainen, 49

Elämä menee uusiksi

Moni varattuun ihastunut elättelee toiveita siitä, että salasuhde johtaa lopulta parisuhteeseen. Joskus niin käykin.

”Tutustuin kaksi vuotta sitten varattuun mieheen. Olimme pitkään kavereita, kunnes eräänä iltana mies ilmoitti tulevansa luokseni yöksi. Olin salaa ihastunut häneen, mutten uskaltanut edes kuvitella tekeväni mitään hänen kanssaan. Olihan hän varattu, vaikkei ollut onnellisessa liitossa. Se yö kesti seuraavaan iltaan, jonka jälkeen meillä oli muutaman viikon salasuhde. Hän otti eron silloisesta vaimostaan, ja meistä kahdesta tuli yksi. Tuossa se vieläkin vieressä nököttää, mun rakas.” Nainen, 30

”Mitään en kadu, ja vaihtamalla paranee.”

”Olimme tunteneet alakoulusta asti, ja inhosin häntä. Hän oli avomieheni hyvä ystävä, joten jouduin sietämään häntä. Jossain vaiheessa inho vaihtui hyväksynnäksi. Sitten aloin kuunnella hänen mielipiteitään ja yhtäkkiä huomasin olevani rakastunut. Ihan väärään ihmiseen.

Päätimme jättää silloiset puolisomme ja katsoa kestääkö rakkaus, joka alkoi 'väärin perustein' ja jonka liki kaikki tuomitsivat. Vaikka toimimme aika nopeasti, emme kuitenkaan tarpeeksi nopeasti, sillä monet saivat turhaan kärsiä vetkuttelustamme.

Ensi vuonna olemme olleet naimisissa kaksikymmentä vuotta. Mitään en kadu, ja vaihtamalla paranee, sanoisin.” Nainen, 46

”Ihmeitä tapahtuu sen oikean kanssa.”

”Tapasin miehen valmistujaisjuhlieni jatkoilla. Päädyimme suutelemaan, ja hän maksoi taksin kotiini, muttei tullut yöksi. Annoin hänelle numeroni ja toivoin, että mies soittaisi pian. Muutaman päivän kuluttua tapasimme, ja sain tietää, että hän asuu toisen naisen kanssa. Hän kertoi, että suhde on ollut kuiva jo tovin ja että hänestä tuntuu kuin hän asuisi kämppiksen kanssa.

Tapailimme tyttöystävästä huolimatta, ja kuukauden kuluttua tapaamisestamme muutin ulkomaille. Pidimme yhteyttä päivittäin aikaerosta huolimatta, ja tunteemme vahvistuivat. Puoli vuotta myöhemmin mies muutti pois tyttöystävänsä luota, ja me reissasimme kuukauden yhdessä. Kun palasin Suomeen, muutimme heti yhteen.

Nyt, puolitoista vuotta tapaamisemme jälkeen, suunnittelemme perhettä enkä voisi olla onnellisempi. Suhteemme kesti sen, että toinen oli ensin varattu, asuimme eri maissa ja muutimme yhteen nopeasti. Ihmeitä tapahtuu sen oikean kanssa.” Nainen, 25

Vasta uusi rakkaus päättää suhteen

Usein suhde tai ihastus päättyy vasta kun sinkku löytää uuden kumppanin.

”Mies alkoi tulla työpaikalla juttusille yhä useammin. Teimme vuorotyötä, ja hän tarjosi kyytiä kotiin, sillä asuimme samalla suunnalla. Hiljalleen ihastuin, vaikka tiesin, että miehellä oli vaimo ja kaksi pientä lasta. Välillämme oli vetovoimaa ja sähköä niin, että jo pelkkä hänen näkemisensä kutitti vatsanpohjaa. Muistan, että nauroin enemmän kuin vuosiin.

”Jos se en olisi ollut minä, se olisi ollut joku muu.”

Seksisuhdehan siitä tuli. Ajoimme älyttömiä matkoja joskus taksillakin, jotta vain päätyisimme hetkeksi samaan paikkaan. Hän oli uskomattoman ihana, kohtelias, hurmaava ja mahtava sängyssä. Toisaalta tiesin, että hän on sarjapettäjä ja ettei suhteemme kestäisi kauan.

En miettinyt hänen vaimoaan – ehkä juuri siksi, että tiesin miehellä olleen monia seksisuhteita avioliittonsa aikana. Jos se en olisi ollut minä, se olisi ollut joku muu. Kun hän vei minut kotiinsa kesken päivän lounastauolla, tuntui ikävältä. Näin kodin, perheen arjen, lasten ja vaimon tavarat. Pelkäsin, että lapsi tulisi kotiin kesken päivän. En mennyt hänen luokseen toiste.

Suhteemme päättyi, kun löysin parisuhteen. Näin miestä jokin aika sitten, ja vieläkin vatsanpohjaa kutitti. En kaipaa häntä, vaikka vetovoima ei ole kadonnut. Meillä oli ihanaa yhdessä, mutta siinä ei ollut mitään pysyvää.” Nainen, 39

”Tuntui, että hän kaipasi jotain uutta ja jännittävää. Minä osuin sopivasti paikalle.”

”Tapasin sattumalta miehen, jonka kanssa meillä heti ensi hetkestä synkkasi älyttömän hyvin. En ihastu usein, joten olin varma, että hän on elämäni mies. Hän flirttaili pitkään niin ahkerasti, ettei mieleenikään tullut, että hän voisi olla varattu. Kun sitten rohkenin pyytää häntä ulos, mies kertoi seurustelevansa. Kyseessä oli pitkä avoliitto, joten tuntui, että hän kaipasi jotain uutta ja jännittävää. Minä osuin sopivasti paikalle.

Puolen vuoden ajan ajattelin häntä koko ajan. Tapasimme säännöllisesti, eikä tyyppi ikinä puhunut tyttöystävästävään, vaikka he asuivat yhdessä. Stalkkasin ahkerasti somessa, kunnes sain selville, kuka nainen on. Vaikka en ollut tavannut häntä, päättelin olevani miljoona kertaa sopivampi miehelle. Nyt hävettää, miten vihaisesti suhtauduin tähän tuntemattomaan ja täysin syyttömään ihmiseen.

Olen älyttömän kiitollinen, ettemme päätyneet sänkyyn, vaikka se oli tuolloin hartain toiveeni. Pääsin yli ihastuksestani vasta, kun tapasin nykyisen kumppanini, joka on maailman paras mies. Aluksi jännitti nähdä vanhaa ihastustani, mutta helpotuksekseni huomasin, että tunteet olivat kadonneet. Olemme edelleen kavereita, joskin näemme nyt huomattavasti harvemmin.” Nainen, 29

Tilaa Me Naisten uutiskirje, voit tilata sen kautta lehden maksuttoman näytenumeron kotiisi.

Kysely

Oletko ihastunut varattuun?

Kyllä, ja olen tälläkin hetkellä.
Kyllä, ja olen tälläkin hetkellä.
46.1%
Kyllä, ennen.
Kyllä, ennen.
36.9%
En ikinä.
En ikinä.
16.8%
Ääniä yhteensä: 219

Nykyteknologian ansiosta yhteydenpito kaukana asuvan rakkaan kanssa on helppoa. Aina se ei ole hyvä asia. 

Olen ollut etäsuhteessa kerrallaan vain alle vuoden, enkä enempää olisi jaksanutkaan. Ikävä raastoi, mutta ehkä vielä enemmän raastoivat puhelinsoitot. Luuriin tarttuessani toivoin suhdetta vahvistavaa lepertelyä ja henkevää keskustelua, mutta aika usein sain parin sanan vastauksia, molemminpuolista turhautumista ja lopulta riidan. 

Ystäväni elää pitkässä suhteessa, johon on aikojen saatossa mahtunut monta monituista etäpätkää. Nykyinen etäelo jatkuu todennäköisesti useita vuosia, mutta kumpikaan suhteen osapuoli ei vaikuta turhautuneelta tilanteeseen. Niinpä kysyin hiljattain, mikä toimivan etäsuhteen salaisuus oikein on. 

– Me ei oikeastaan soitella, ystävä sanoi. 

Pariskunta pitää silti usein yhteyttä viestein ja tapaa, kun se on mahdollista. Soitot vain ovat karsiutuneet vuosien varrella pois pahaa mieltä aiheuttavina. 

Keskittymiskyky ei riitä

Whatsapp-viestien luulisi välittävän sanatonta viestintää vielä huonommin kuin puhelujen, mutta jostakin syystä juuri puhelut näyttävät nostavan turhautumislukemat helpoiten taivaisiin.

Ehkä syy on katteettomissa odotuksissa, joita itsekin vaalin etäsuhdeaikanani. Henkevä puhelinkeskustelu tekee tutkitusti etäsuhteessa elävistä läheisempiä kuin arkensa jakavista, mutta toisaalta kunnollinen juttelu vaatii keskittymistä, joka on älypuhelinaikana vähissä – erityisesti, jos takana on pitkä työpäivä tai puhelu sattuu tilanteeseen, jossa olisi muutakin tekemistä. 

”Puhelu tulee usein huonolla hetkellä.”

Vastarakastunut ehkä antautuu mielellään tuntien puheluihin päivittäin muista kiireistään välittämättä, mutta vuosikymmenen yhteiselon jälkeen viestit tuntuvat helpommalta ja huomaavaisemmalta kommunikaatiovälineeltä. Varsinkin, jos rakastavaiset asuvat eri aikavyöhykkeillä tai tekevät eri tavalla rytmitettyä työpäivää, puhelu tulee usein huonolla hetkellä.

Skypeä vai nykyajan kirjeitä?

Osa etäsuhteessa elävistä pareista on ratkaissut keskeyttämis- ja keskittymisongelmat puhumalla puhelunsa Skypessä niin, että yhteys on auki mutta mitään erityistä ei välttämättä tehdä tai sanota. Näin voidaan simuloida yhdessä asumista, johon kuuluu samassa tilassa oleskelu ilman kummempaa yhteistä tekemistä.

Osa taas keskittyy viestittelyyn. Kuten rakkauskirjeen ennen vanhaan, myös viestin voi kirjoittaa silloin, kun sattuu olemaan puuhaan sopivassa mielentilassa. Kirjeisiin verrattuna viesteissä on se hyvä – tai no, tilanteesta riippuen myös huono – puoli, että ne saapuvat perille välittömästi. Jotta viestittely säilyy mukavana yhteydenpidon muotona, täytyy parin löytää yhteinen linja siihen, kuinka nopeasti ja millä tavoin viesteihin reagoidaan. 

Vuosia etäsuhteessa ollut yhdysvaltalainen psykologi Roni Beth Tower kehottaa etäsuhteessa olevia sopimaan säännöistä, mutta myös välttämään puheluihin ja viesteihin perustuvaa sekoilua. Vaikka yhteisiä vuosia olisi takana paljonkin, muuhun kuin kasvokkaiseen viestintään liittyy iso väärinymmärrysten riski. 

On trendikästä hankkiutua eroon energiasyöpöistä ihmisistä – mutta keitä ne sellaiset oikein ovat?

Näin vuoden alussa sitä on liikkeellä: energiasyöpöistä ihmisistä eroon hankkiutumista. Heitä luvataan karistaa uudenvuodenlupauksissa, heitä kehotetaan välttelemään oman hyvinvoinnin nimissä – mutta tärkeä kysymys odottaa vastaustaan. Mikä hitsin energiasyöppö? Joku henkilö, joka uuvuttaa, selvästikin. Mistä tiedän, olenko se minä?

Psykologi Taru Helenius toteaa, että kyseessä olisi melkein gallupin paikka: eri ihmisten mielestä eri tyypit ovat kuluttavia.

– Mikä kellekin sopii! Minä saatan kokea kovin puheliaat ihmiset energiasyöppöinä, sinusta he ovat virkistäviä. Äänekkäät, huomiohakuiset ihmiset ovat monien mielestä kuluttavia. Samoin sellaiset, jotka valittavat paljon omista ongelmistaan kuuntelematta toista. Entäs arvaamattomasti käyttäytyvät tyypit – välillä ystävälliset, välillä piittaamattomat? Hekin voivat imeä energiaa.

”Mikä kellekin sopii!”

Energiasyöppö ei siis ole aivan pomminvarma diagnoosi. Joskus kysymys voi olla persoonallisuushäiriöstä tai poikkeuksellisen pahasta itsekeskeisyydestä, mutta ei aina. Saatan hyvinkin olla jonkun ihmisen uudenvuodenlupauslistalla kohdassa ”hankkiudu eroon”, vaikka olen mielestäni erittäin hyvä tyyppi enkä tietääkseni edes narsisti. On ilmeisesti vain tarkkailtava, vastataanko viesteihini enää.

Saako heitä karistaa elämästään?

On myös niin, että vaikea elämäntilanne saattaa tehdä kenestä tahansa tarvitsevan energiasyöpön, ainakin väliaikaisesti. Sellaista energiasyöppöparkaa ei ole reilua hylätä antamatta ensin palautetta. Yllättävän moni pystyy muuttamaan käytöstään.

Taru Heleniuksen mielestä voisi silti olla ihan fiksukin idea tehdä välillä inventaariota omasta elinpiiristään: siinä olisi hyvä olla mahdollisimman hapekkaita ja tasapainoisia ihmissuhteita.

–  Radikaaleja välirikkoja en kannata, mutta pehmeitä pesäeroja kyllä! Ystävyydessä on kyse saamisesta ja antamisesta. Aikaa on muutenkin niin vähän, että turhaa sitä on tuhlata ihmisiin, joiden seurasta jää paha mieli. 
 

Vierailija

Energiasyöppö on parjattu ihmistyyppi – mistä tietää, onko itsekin sellainen?

Erkki kirjoitti: Perinteisesti karistetaan seurasta köyhtyneet, sairastuneet ja menetyksiä kokeneet. He kun eivät jaksa kauheasti iloita ja haluaisivat vielä puhuakin asioistaan. Eivätkä ole hapekkaita ja tasapainoisia. Jokainen ihminen on joskus energiasyöppö. Kannattaisi karsia ne pinnalliset hörhöt, jotka punnitsevat vain omaa etuaan ja jaksamistaan. Media-alalla on energiasyöppöjä vaikka kuinka paljon. Välttäkää näiden seuraa niin paljon kuin mahdollista.Siellä on paljon mielisairaita,...
Lue kommentti
Erkki

Energiasyöppö on parjattu ihmistyyppi – mistä tietää, onko itsekin sellainen?

Perinteisesti karistetaan seurasta köyhtyneet, sairastuneet ja menetyksiä kokeneet. He kun eivät jaksa kauheasti iloita ja haluaisivat vielä puhuakin asioistaan. Eivätkä ole hapekkaita ja tasapainoisia. Jokainen ihminen on joskus energiasyöppö. Kannattaisi karsia ne pinnalliset hörhöt, jotka punnitsevat vain omaa etuaan ja jaksamistaan.
Lue kommentti