Tältäkö se suhteen laatuaika nykyään näyttää? Kuva: Shutterstock
Tältäkö se suhteen laatuaika nykyään näyttää? Kuva: Shutterstock

Tekniikka ja parisuhde ne yhteen soppii. Juu ei.

Hei, minäkin olisin täällä! Kärsivällisyys on koetuksella, kun siippa roikkuu päivät pitkät mobiililaitteen ääressä tai sosiaalisessa mediassa. Eikä ihme, koska yhteinen, laitteista vapaa aika on suhteessa tärkeää.

Kokosimme riitoja ja turhautumisen aiheita, joita laitteet ovat aiheuttaneet. Paras keino niiden välttämiseen on simppelisti laitteen paneminen hetkeksi jäähylle ja kumppaniin keskittyminen.

Instagram-addiktio

”Suhteemme rajuimmat riidat on aiheuttanut Instagram. Jossain vaiheessa hurahdin sen käyttöön niin pahasti, että lomamatkoista ei tullut mitään, kun jäin miestäni kymmeniä metrejä jälkeen ”kuvatessani Instaan” kaiken mahdollisen. Addiktioni oli niin paha, että meinasin muutaman kerran tuona aikana kävellä autojen alle. Mieheni mielestä maailmaa piti katsoa muutenkin kuin älypuhelimen ruudun läpi. Tuolloin minä olin sitä mieltä, että hän oli sydämetön ja julma kieltäessään minulta harrastukseni, mutta nyt näen asian toisin. Hirveäähän se oli, että kaikki oli muka ikuistettava someen. Onneksi olen päässyt pahimmista vaiheista jo yli!”

Peli, jossa ei ole mitään ideaa

”Minulle on ihan ok, että mies pelaa silloin tällöin kännykkäpeliä, mutta silti vähän ärsyttää, että hänen valintansa on urpo tankkipeli. Sivustaseuraajan mielestä peli on idioottimainen: ensin rakennetaan oma linnoitus, sitten joku hyökkää sinne ja tuhoaa sen. Potutuksissaan voi käydä sitten tuhoamassa jonkun toisen linnoituksen ja rakennella omansa kasaan. Kunnes joku taas hyökkää ja ruljanssi alkaa alusta. Saattaahan pelissä jokin oikea juju ollakin, mutta sivusta katsottuna jotenkin turhauttavaa.”

Peli on harrastus!

”Aika paljon olen saanut kuulla, miten pelaan taukoamatta Hay Daytä. Urputus on loppunut melkein kokonaan, kun olen vedonnut näihin asioihin:

1. Tämä on minulle yksi tapa rentoutua. Enkä ymmärrä, miten tämä voi olla sinulta pois?

2. Varsinkin, kun pystyn keskittymään moneen asiaan yhtä aikaa. Ja sitä paitsi pystyn keskittymään toisen puheeseenkin paremmin, jos saan näprätä käsillä jotain.

3. Etkö voisi ajatella, että tämä on minulle harrastus? Enhän minäkään kiellä sinua harrastamasta tai tekemästä niitä asioita, joista tykkäät.”

Nalkutusta Facebookista

”Ex-miesystävän ykkösinhokki oli Facebook. Joka kerta, kun näpräsin kännykkää, tuli joku nihkeä kommentti, kuten ’Pitääkö taas päivittää sinne, että ruoka on syöty ja lautanen tyhjä?’ Ensin välttelin Facebookin käyttöä hänen ollessaan paikalla ja räpläsin luuria senkin edestä ollessani yksin. Myöhemmin ajattelin, että hitot, valittakoon. Lopulta sitten erosimme, mutta emme sentään tästä syystä.”

Timantteja kullan luottokortilla

”Poikaystäväni saa minut raivoihinsa pelaamalla minun, siis minun, iPadillani HayDaytä. Hänen mielestään yhdessä oloa on se, että hän istuu vierelläni sohvalla ja syöttää jotain vuohia ja porsaita. Aina, kun haluaisin itse käyttää tablettia, jokin heinänkasvatus on käynnissä. Pädi piippailee öisinkin ilmoituksia valmistuneesta pekonista. Toisinaan mies herää jopa öisin hoitamaan leikkitiluksiaan.

Kaiken lisäksi poikaystäväni vannoi, ettei käyttäisi peliin rahaa, mutta niinhän lupaus unohtui, kun pelissä piti päästä etenemään nopeammin. Siellä se oli minun luottokortillani ostanut jotain naurettavia timantteja.

Tuntuu, että riitelemme aiheesta yhä useammin. Minua ärsyttää se, että toinen räplää koko ajan pädiä vailla mitään järkevää syytä. Häntä taas ärsyttää se, että minä valitan asiasta, ja ihmettelee, miten minua voi häiritä pelaaminen, jos hän voi puhua samalla. Mutta ei keskusteleminen ole samanlaista, jos toinen räplää tablettia. Välillä tuntuu, että hän on kasvanut kiinni siihen laitteeseen.”

Lue myös:

Nyt siitä varoittavat jo kiropraktikotkin: Älä päästä mobiililaitteita sänkyyn

Tämän verran riitoja mahtuu onnelliseen parisuhteeseen

Nämä asiat tekevät suhteesta onnellisen

Nykyteknologian ansiosta yhteydenpito kaukana asuvan rakkaan kanssa on helppoa. Aina se ei ole hyvä asia. 

Olen ollut etäsuhteessa kerrallaan vain alle vuoden, enkä enempää olisi jaksanutkaan. Ikävä raastoi, mutta ehkä vielä enemmän raastoivat puhelinsoitot. Luuriin tarttuessani toivoin suhdetta vahvistavaa lepertelyä ja henkevää keskustelua, mutta aika usein sain parin sanan vastauksia, molemminpuolista turhautumista ja lopulta riidan. 

Ystäväni elää pitkässä suhteessa, johon on aikojen saatossa mahtunut monta monituista etäpätkää. Nykyinen etäelo jatkuu todennäköisesti useita vuosia, mutta kumpikaan suhteen osapuoli ei vaikuta turhautuneelta tilanteeseen. Niinpä kysyin hiljattain, mikä toimivan etäsuhteen salaisuus oikein on. 

– Me ei oikeastaan soitella, ystävä sanoi. 

Pariskunta pitää silti usein yhteyttä viestein ja tapaa, kun se on mahdollista. Soitot vain ovat karsiutuneet vuosien varrella pois pahaa mieltä aiheuttavina. 

Keskittymiskyky ei riitä

Whatsapp-viestien luulisi välittävän sanatonta viestintää vielä huonommin kuin puhelujen, mutta jostakin syystä juuri puhelut näyttävät nostavan turhautumislukemat helpoiten taivaisiin.

Ehkä syy on katteettomissa odotuksissa, joita itsekin vaalin etäsuhdeaikanani. Henkevä puhelinkeskustelu tekee tutkitusti etäsuhteessa elävistä läheisempiä kuin arkensa jakavista, mutta toisaalta kunnollinen juttelu vaatii keskittymistä, joka on älypuhelinaikana vähissä – erityisesti, jos takana on pitkä työpäivä tai puhelu sattuu tilanteeseen, jossa olisi muutakin tekemistä. 

”Puhelu tulee usein huonolla hetkellä.”

Vastarakastunut ehkä antautuu mielellään tuntien puheluihin päivittäin muista kiireistään välittämättä, mutta vuosikymmenen yhteiselon jälkeen viestit tuntuvat helpommalta ja huomaavaisemmalta kommunikaatiovälineeltä. Varsinkin, jos rakastavaiset asuvat eri aikavyöhykkeillä tai tekevät eri tavalla rytmitettyä työpäivää, puhelu tulee usein huonolla hetkellä.

Skypeä vai nykyajan kirjeitä?

Osa etäsuhteessa elävistä pareista on ratkaissut keskeyttämis- ja keskittymisongelmat puhumalla puhelunsa Skypessä niin, että yhteys on auki mutta mitään erityistä ei välttämättä tehdä tai sanota. Näin voidaan simuloida yhdessä asumista, johon kuuluu samassa tilassa oleskelu ilman kummempaa yhteistä tekemistä.

Osa taas keskittyy viestittelyyn. Kuten rakkauskirjeen ennen vanhaan, myös viestin voi kirjoittaa silloin, kun sattuu olemaan puuhaan sopivassa mielentilassa. Kirjeisiin verrattuna viesteissä on se hyvä – tai no, tilanteesta riippuen myös huono – puoli, että ne saapuvat perille välittömästi. Jotta viestittely säilyy mukavana yhteydenpidon muotona, täytyy parin löytää yhteinen linja siihen, kuinka nopeasti ja millä tavoin viesteihin reagoidaan. 

Vuosia etäsuhteessa ollut yhdysvaltalainen psykologi Roni Beth Tower kehottaa etäsuhteessa olevia sopimaan säännöistä, mutta myös välttämään puheluihin ja viesteihin perustuvaa sekoilua. Vaikka yhteisiä vuosia olisi takana paljonkin, muuhun kuin kasvokkaiseen viestintään liittyy iso väärinymmärrysten riski. 

On trendikästä hankkiutua eroon energiasyöpöistä ihmisistä – mutta keitä ne sellaiset oikein ovat?

Näin vuoden alussa sitä on liikkeellä: energiasyöpöistä ihmisistä eroon hankkiutumista. Heitä luvataan karistaa uudenvuodenlupauksissa, heitä kehotetaan välttelemään oman hyvinvoinnin nimissä – mutta tärkeä kysymys odottaa vastaustaan. Mikä hitsin energiasyöppö? Joku henkilö, joka uuvuttaa, selvästikin. Mistä tiedän, olenko se minä?

Psykologi Taru Helenius toteaa, että kyseessä olisi melkein gallupin paikka: eri ihmisten mielestä eri tyypit ovat kuluttavia.

– Mikä kellekin sopii! Minä saatan kokea kovin puheliaat ihmiset energiasyöppöinä, sinusta he ovat virkistäviä. Äänekkäät, huomiohakuiset ihmiset ovat monien mielestä kuluttavia. Samoin sellaiset, jotka valittavat paljon omista ongelmistaan kuuntelematta toista. Entäs arvaamattomasti käyttäytyvät tyypit – välillä ystävälliset, välillä piittaamattomat? Hekin voivat imeä energiaa.

”Mikä kellekin sopii!”

Energiasyöppö ei siis ole aivan pomminvarma diagnoosi. Joskus kysymys voi olla persoonallisuushäiriöstä tai poikkeuksellisen pahasta itsekeskeisyydestä, mutta ei aina. Saatan hyvinkin olla jonkun ihmisen uudenvuodenlupauslistalla kohdassa ”hankkiudu eroon”, vaikka olen mielestäni erittäin hyvä tyyppi enkä tietääkseni edes narsisti. On ilmeisesti vain tarkkailtava, vastataanko viesteihini enää.

Saako heitä karistaa elämästään?

On myös niin, että vaikea elämäntilanne saattaa tehdä kenestä tahansa tarvitsevan energiasyöpön, ainakin väliaikaisesti. Sellaista energiasyöppöparkaa ei ole reilua hylätä antamatta ensin palautetta. Yllättävän moni pystyy muuttamaan käytöstään.

Taru Heleniuksen mielestä voisi silti olla ihan fiksukin idea tehdä välillä inventaariota omasta elinpiiristään: siinä olisi hyvä olla mahdollisimman hapekkaita ja tasapainoisia ihmissuhteita.

–  Radikaaleja välirikkoja en kannata, mutta pehmeitä pesäeroja kyllä! Ystävyydessä on kyse saamisesta ja antamisesta. Aikaa on muutenkin niin vähän, että turhaa sitä on tuhlata ihmisiin, joiden seurasta jää paha mieli. 
 

Vierailija

Energiasyöppö on parjattu ihmistyyppi – mistä tietää, onko itsekin sellainen?

Erkki kirjoitti: Perinteisesti karistetaan seurasta köyhtyneet, sairastuneet ja menetyksiä kokeneet. He kun eivät jaksa kauheasti iloita ja haluaisivat vielä puhuakin asioistaan. Eivätkä ole hapekkaita ja tasapainoisia. Jokainen ihminen on joskus energiasyöppö. Kannattaisi karsia ne pinnalliset hörhöt, jotka punnitsevat vain omaa etuaan ja jaksamistaan. Media-alalla on energiasyöppöjä vaikka kuinka paljon. Välttäkää näiden seuraa niin paljon kuin mahdollista.Siellä on paljon mielisairaita,...
Lue kommentti
Erkki

Energiasyöppö on parjattu ihmistyyppi – mistä tietää, onko itsekin sellainen?

Perinteisesti karistetaan seurasta köyhtyneet, sairastuneet ja menetyksiä kokeneet. He kun eivät jaksa kauheasti iloita ja haluaisivat vielä puhuakin asioistaan. Eivätkä ole hapekkaita ja tasapainoisia. Jokainen ihminen on joskus energiasyöppö. Kannattaisi karsia ne pinnalliset hörhöt, jotka punnitsevat vain omaa etuaan ja jaksamistaan.
Lue kommentti