Naisporukoissa miesten nolot tavat ovat tuttu puheenaihe. Mutta mitä miehet häpeävät naisissaan? Nyt saa tunnustaa.

Vaimon tuittuilu, juoruilu ja myöhästely. Kyllähän se nolottaa, varsinkin, jos on kavereita paikalla.

Pyysimme miehiä avautumaan asiasta, josta ei tavallisesti kylillä huudella. Nuoremmat tunnustivat häpeävänsä jopa ulkonäköä, vanhempia nolotti erityisesti puolison kärttyily.

Flirttailu ja itkupotkuraivarit

"Ollaan samassa työpaikassa tyttöystävän kanssa, mutta eri puolilla taloa. Sitä sanotaan laiskaksi, ja tottahan se vähän onkin. Sen pitäisi olla reippaampi eikä vain juoruta kaiken aikaa puhelimessa kavereidensa kanssa. Itselleni ja perheelleni kova työnteko on aina ollut kunniajuttu, joten hävettää, kun saa kuulla tuollaista. Muuten se on ihan jees ja kiva ihminen."
Roni, 19

"Hävettää, kun emäntä on niin tajuton sählä ja unohtelija. Hukkaa omat ja mun kamat aina ja unohtaa sovitut jutut, jos ollaan vaikka menossa kaverien kanssa jonnekin."
T-C, 21

"Hävettää, jos nainen ei pidä itsestään huolta. Ei pieni lihominen ole ongelma, jos asenne säilyy muuten skarppina. Varmaan mun tyttöystävääkin risoisi, jos alkaisin vain lojua sohvalla pleikka kädessä ja maha kasvaisi."
Wille, 22

"Drama queen -kohtaukset ja aivan murrosikäiset itkupotkuraivarit pikkuasioista."
Ande, 24

"Minua hävettää tyttöystävän pakollinen flirttailu. Aina sen
pitää baarissakin mitata, onko teho tallella ja käydä tanssilattialla käpälöitävänä. Eikä siinä mitään, hän on erittäin hyvännäköinen, enkä usko, että tuollainen pelaaminen johtaa pettämisiin tai sellaisiin. Mutta varsinkin parin viinilasin jälkeen hänen käytöksensä menee sellaiseksi, että välillä todella hävettää."
Mikael, 27

Ailahtelu ja nirppanokkailu

"Ailahtelevuus. Tehtiin remonttia, ja vaimo oli jo hyväksynyt itse valitsemansa kaakelit. Seuraavana päivänä hän sitten vaati minua soittamaan remppamiehelle jollain tekosyyllä, että homma pitää tehdä uusiksi. Hävetti soittaa, kun tiesin, että kyse oli vain hetken mielijohteesta, joka menisi ohi, jos vaimo malttaisi odottaa ja katsella lopputulosta pari päivää."
Jouni, 31

"Hävettää, kun vaimoni kertoo kaikki yksityiset perheasiat ystävilleen ja siteeraa riitojamme heille sanatarkasti. Hän ei suostu ymmärtämään, mitä luottamuksellisuus tarkoittaa minulle."
Sami, 31

"Täsmällisyyden puute. Myöhästely hävettää ihan sairaasti, tuntuu että saan olla aina pyytämässä anteeksi hänen puolestaan, jos on vaikka tapaaminen jossakin. Kyllä aikuisen ihmisen pitää hallita elämäänsä niin, että pystyy olemaan ajoissa."
Kim, 32

"Minua hävettää tyttöystäväni nirppanokkaisuus kaverien läsnäollessa. Ruoka on liian vähän tai väärin maustettua, tai sitten ravintolassa jokin muu juttu pilaa hänen tunnelmansa. Amerikkalainen työkaverini lohduttikin, että heidän kulttuurissaan tyttöystävän pitääkin olla välillä vähän hankala. Minusta pikkuasioista mariseminen ja tarjoilijoiden kyykyttäminen on hävettävää."
Lauri, 32

"Äkilliset, ihan puun takaa tulevat mielenmuutokset hävettävät, jos muita on kuulemassa. Muuten se vain harmittaa. Ollaan sovittu vaikka jostain viikonlopun vietosta rinteessä, ja sitten yhtäkkiä rouva saa siellä päähänsä, että nyt ei olekaan fiilistä olla tämän porukan kanssa. Hän selittää sitä temperamentillaan, mutta mielestäni se on vain oikuttelua."
Juri, 38

"Tietynlainen naiivius joskus hävettää. Hän on minua 16 vuotta nuorempi, ja alussa tuntui herttaiselta, kun hän oli niin pihalla vaikka politiikasta. Mutta nyt kun olemme olleet yhdessä viitisen vuotta, mitään kehitystä ei ole tapahtunut. Olen hyväksynyt sen, että hän ei ole kovin nokkela, mutta sitä ei tarvitsisi näyttää niin avoimesti ja ikään kuin kehuskella sillä, ettei tiedä asioista."
Ilpo, 42

Ilkeys ja äksyily

"Vaimossani hävettävät vain jyrkät mielipiteet. Jos joku äijä­porukasta heittää hölmön vitsin, olisi kiva, jos hän antaisi sen vain mennä ohi korvien. Nolottaa, kun hän kiihtyy jostain puolitutun typerästä sanavalinnasta riidan partaalle."
Jouko, 44

"Asiakas ei ole aina oikeassa, mutta puolisoni mielestä on. Kaupassa hän saattaa ruveta saarnaamaan myyjälle, että totta kai hän saa avata minkä tahansa paketin nähdäkseen tuotteen, vaikka vieressä olisi nähtävillä paketista purettu, valmiiksi koottu tuote. Myyjä vain on tökerö, kun sellaisesta vinkkaa."
Teukka, 46

"Vaimoni mielestä ravintola-annoksen maittavuudesta on kerrottava terveiset kokille varsinkin silloin, kun se ei ole miellyttänyt sataprosenttisesti. Ihan ok ei riitä, vaan ruuan on oltava taivaallista. Muuten tulee haukut. Se on noloa."
Ari, 46

"Oltiin ryhmämatkalla Turkissa, ja vuoristotiellä bussikuski ajoi aika vauhdikkaasti. Rouva valitti koko ajan: 'Mä en kestä tällaista, ihan hirveetä kaahausta, mä lähden tästä bussista pois'. Silloin hävetti, että mitä muutkin ajattelevat. Kukaan muu bussissa ei puhunut mitään. Saa pelätä, muttei siitä tarvitse pitää meteliä."
Antero, 48

"Vaimossa hävettää sen jatkuva kovaääninen miesten haukkuminen."
Jukka-Pekka, 49

"Naisessa hävettävät ne samat asiat kuin kaikissa ihmisissä: tarkoituksellinen huono käytös tai ilkeys. Mutta ne ovat hetkellisiä juttuja, joita tulee jokaiselle. Ei kai kukaan olisi sellaisen kanssa, jota joutuisi koko ajan häpeämään?"
Johan, 51

"Kärttyisyys välillä hävettää. Ei tarvitsisi aina sanoa niin pahasti ventovieraille vaikka junassa ja pahoittaa heidän mieltään. Harmittaa, jos vaimostani on tulossa kärttyinen mummo."
Heikki, 59

Psykoterapeutti Heli Vaaranen kertoo, että myös mustasukkaisuuden tunteita kannattaa kuunnella.

Parisuhde ei koskaan ala ns. puhtaalta pöydältä, sillä sen osapuolilla on aina aiempia kokemuksia ihmissuhteista.

Aiemmat ikävät kokemukset voivat tuntua painolastilta, joka estää heittäytymästä uuteen suhteeseen täysillä tai herättää mustasukkaisuuden tunteet.

Miten uuteen kumppaniin oikein voisi oppia luottamaan, jos on aiemmin tullut petetyksi, jätetyksi tai hylätyksi? 

Väestöliiton parisuhdetiimin esimies, psykoterapeutti ja parisuhdetutkija Heli Vaaranen sanoo, ettei eksän tekoja saa kaataa nykyisen kumppanin niskaan.  

– On tärkeää käsittää, ettei pettäjän sukupuolelle voi antaa elinkautista tuomiota. Täytyy antaa uusi mahdollisuus.

Aiempien suhteiden tapahtumista kannattaa silti keskustella uuden kumppanin kanssa. Myös siitä kannattaa puhua, mitä luottamus ja uskollisuus kellekin merkitsevät.

Erityistason seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen on neuvonut Me Naisten jutussa, että luottamusta voi rakentaa tarkastelemalla parisuhdesopimusta.

– Epäluottamus on sitä, että tuntuu, ettei toinen pidä yhteistä sopimusta. Silloin täytyy puhua siitä, mikä se sopimus on ja tarvitseeko sitä päivittää tai tarkentaa, Tanskanen on sanonut.

Itsehoitoa mustasukkaisuuteen

Mustasukkaisuuden ja hylätyksi tulemisen tunteet kumpuavat usein heikosta itsetunnosta. Heli Vaaranen muistuttaa, että itsetuntoa ei pidä rakentaa kenenkään toisen varaan. 

– Yleensä syvälle epävarmuuden tunteelle on jokin syy, ja sitä tulee tarkastella. Asiaa ei kannata hävetä tai lakaista maton alle, vaan sitä tulee tutkia. 

Ensi vuonna mustasukkaisuuteen voi saada apua myös netistä. Väestöliitto julkaisee ensi vuoden puolella verkossa mustasukkaisuuden omahoito-ohjelman, joka sisältää mustasukkaisuuden syiden pohtimista ja erilaisia harjoituksia. 

– Ensimmäinen askel parempaan itsetuntoon on se, että tuntee itsensä, Vaaranen sanoo.

Tunteet kuulolla

Joskus voi olla vaikea erottaa, onko mustasukkaisuudessa kyse omista petetyksi tulemisen kokemuksista vai siitä, että kumppanilla ei oikeasti ole vain puhtaita jauhoja pussissaan. 

”Ihmissuhteet ovat tunnesuhteita, ei niitä voi järjellä ratkaista.”

Vaaranen neuvoo kuuntelemaan omia tunteita ja antamaan niille painoarvoa.

– Jos on ahdistunut olo, kaikki ei ole kunnossa, Vaaranen sanoo.

– Pariterapiassa huomaa, että ihmiset yrittävät järjellä ratkaista ihmissuhdepulmia. Ihmissuhteet ovat tunnesuhteita, ei niitä voi järjellä ratkaista.

Ahdistuksen tunteet eivät tietenkään ole suora merkki puolison uskottomuudesta, mutta ne kertovat siitä, että ainakin luottamuksen kanssa on ongelmia.

Toistatko kaavaa?

Jotkut meistä hakeutuvat Heli Vaarasen mukaan toistuvasti suhteisiin, joissa on draamaa ja vaaran tuntua. Jos on lähtenyt alun perinkin epäluotettavan oloisen kumppanin matkaan, uusien luottamuskuprujen ei pitäisi tulla yllätyksenä.

– Myös ihmissuhteissa saa sitä, mitä tilaa, Vaaranen toteaa. 

Toistuviin luottamusongelmiin voi johtaa muukin kaava kuin se, jossa haetaan suhteisiin vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Jotkut löytävät itsensä uudelleen ja uudelleen parisuhteista, joissa asioista keskusteleminen on vaikeaa.

– Jos itse välttelee vaikeita asioita, saattaa vaistomaisesti valita kumppaneita, jotka eivät myöskään jaa asioita.

Luottamuspulassa voi siis olla kyse kumppanin valinnasta. Vaaranen toteaa, että virheet kuuluvat elämään, mutta niistä on tarkoitus oppia. 

– Ihmisen pitäisi aina tarkkailla, että mikä on se kaava, jota toistan. Kun sen huomaa, antaa itselleen mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä. 

vähättelyä

Miten oppia luottamaan, jos on aiemmissa suhteissa tullut petetyksi? Asiantuntija vastaa

Vaaranen on niin kaukana todellisuudesta, ettei sen juttuja jaksa edes lukea. Miksi aina puhutaan pettämisestä tai jättämisestä, miten selvitä väkivaltaisen suhteen jälkeen? Ja Vaarasen "sitä saa mitä tilaa", on todella pas**a. Psykoterapeutiina luulisi tietävän ettei väkivalta näy aina päällepäin tai suhteiden alussa.
Lue kommentti

Vali, vali. Ja vielä kerran vali.

Aina on joku huonosti! Jokainen tuntee – tai tietää – ihmisen, jolla on tapana valittaa lähes aina. Elämäntapavalittajat on ihan oma lajinsa, mutta on niitä muunkinlaisia valittajia. Psychology Todayn mukaan mukaan valittajat voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin. Tunnistatko itsesi tai jonkun läheisesi?

 

1. Krooninen valittaja

Krooninen valittaja on sama kuin elämäntapavalittaja. Hän näkee asioissa ensisijaisesti aina jotain kielteistä – jotain mistä valittaa. Krooninen valittaja ei välttämättä ole tullut ajatelleeksi sitä, että ajatukset muokkaavat aivoja niin, että mitä enemmän jotakin asiaa pohtii, sen vahvemmaksi kyseiseen asiaan liittyvät sidokset aivoissa muodostuvat. Niinpä valittaminen muokkaa aivoja siihen suuntaan, että kielteisiä ajatuksia syntyy entistä helpommin. Mutta tämähän pätee myös toisin päin. Mitä enemmän ruokkii aivojaan myönteisillä asioilla, sitä enemmän syntyy hyviä ja kivoja ajatuksia.

2. Puhisija

Turhautuminen, viha, pettymys ja niin edelleen. Puhisija valittaa päästämällä tunteensa ulos. Se tekee ihmiselle toki jossakin määrin hyvää, mutta puhisijan ongalmana on se, että hän keskittyy liikaa vain omiin tunteisiinsa – ja nimenomaan niihin kielteisiin tunteisiin. Raskasta puhisijan käyttäymisessä on se, että hän tarvitsee aina jonkun kuuntelijan, uskotun, jonka päälle vyöryttää tunneryöpyt. Puhisija janoaa yleensä huomiota ja sympatiaa, mutta ratkaisut eivät häntä yleensä kiinnosta. Hän vain velloo tunnemylläköissään.

3. Intrumentaalinen valittaja

Oletko valittanut siitä, miten kumppanisi luottokorttilasku on taas liian suuri? Jos kyllä, tämä on esimerkki intrumentaalisesta valittamisesta. Siinä valittamiseen on yleensä jokin hyvin konkreettinen syy. Mutta aikaisemmista valittajatyyppeistä se eroaa niin, että tarkoitus on ratkaista ongelma.

Miten sitten päästä valittajasta mahdollisimman nopeasti eroon, jos tilanteeseen joutuu yllättäen? Kerroimme jo aikaisemmin keinoista, joita voi yrittää. Tässä ne tulevat kertauksena:

1. KUUNTELE, NYÖKKÄILE, MYÖTÄILE

Vain tukemalla hänen tuntemuksiaan hiljennät valittajan. Näin se valitettavasti menee. Hyviä apukommentteja: niinpä, todellakin, kamalaa, just niin. Valitus kestää enintään minuutteja. Ehkä viisi. Tai kymmenen. Pure hammasta ja kestä! Valittajat haluavat tulla kuulluiksi. Anna heille se ilo.

2. SYMPPAA

Unohdetaan kuule kaikki sarkasmi, silmien pyörittely ja tuskastunut huokailu. Anna valittajalle aitoa sympatiaa.

3. HARHAUTA

Vaihda keskustelun aihetta, mutta viekkaasti. Käytä harhautuksen syöttinä jotain mehukasta. Mikä hänen lempielokuvansa olikaan? Oliko hänen suosikkiyhtyeensä tulossa Suomeen? Entäs pikkujoulut – eikö niistä löytyisi jotain kevyttä ja kivaa puitavaa? Kauhean vaikeaa, mutta kokeilemisen arvoista.

4. MUISTA: ÄLÄ KEKSI RATKAISUJA

Teet virheen, jos rupeat tarjoamaan valittajalle sellaisia. Valituksesta ja ratkaisuista syntyy vain loputon kierre. Miksi juuri sinun ratkaisusi ei kelpaa? No kuules! Koska... ja koska... ja koska...

Jos satut olemaan itse valittaja ja luit jutun, muista tämä:

– Vaikka stressi tarttuu, se ei tarkoita, että pitää jäädä olosuhteiden uhriksi. Stressi on tunnetila, valittaminen sen sijaan toimintaa. Toisin sanoen voit itse päättää, että lopetat valittamisen, työelämän tutkija Anu Järvensivu kannustaa aikaisemmin Me Naisille antamassaan haastattelussa

Ja jos nyt pikkasen nipisti sydämestä, ei ihme. Valittaminen nimittäin ihan oikeasti pilaa elämän – sekä oman että muiden. Lue lisää:

Lähteenä myös: Lifehacker

Vierailija

Tunnistatko itsesi? Valittajia on kolmea eri tyyppiä

Tunteeko Inka Simola moniakin ihmisiä, jotka ovat pelkkiä valittajia? Olen kuullut ihmisten valittavan ja purkavan tuntojaan ynnä muuta, mutta heidän leimaamisensa ainoastaan valittajiksi ei olisi pelkästään epäoikeudenmukaista ja virheellistä, vaan myös väärin. Ihmisten näkeminen puhtaasti "valittajina" kertoo aika paljon enemmän näkijästä itsestään - kyseessä on todennäköisesti itsekeskeinen ja välinpitämätön yksilö, joka kuvittelee varmaan olevansa jotenkin muita parempi. Mikä onnistuu...
Lue kommentti
Vierailija

Tunnistatko itsesi? Valittajia on kolmea eri tyyppiä

Vierailija kirjoitti: Tunteeko Inka Simola moniakin ihmisiä, jotka ovat pelkkiä valittajia? Olen kuullut ihmisten valittavan ja purkavan tuntojaan ynnä muuta, mutta heidän leimaamisensa ainoastaan valittajiksi ei olisi pelkästään epäoikeudenmukaista ja virheellistä, vaan myös väärin. Ihmisten näkeminen puhtaasti "valittajina" kertoo aika paljon enemmän näkijästä itsestään - kyseessä on todennäköisesti itsekeskeinen ja välinpitämätön yksilö, joka kuvittelee varmaan olevansa jotenkin muita...
Lue kommentti