Tai tunnistatko kenties itsesi?

Kysyimme kuntosalilla kävijöiltä, millainen käytös saa heidän pinnansa kireälle.

1. Teatraalinen ähisijä

"On normaaleja puhisijoita ja sitten näitä draamaähkijöitä, jotka ihan selvästi ääntelevät ihan ääntelemisen vuoksi. Tsemppaako se sitten heitä parempaan suoritukseen vai vahvistaako heidän miehisyyttään (ovat poikkeuksetta miehiä), tiedä häntä, mutta sietämätöntä kuultavaa! Pahimmat kuulostavat pornoelokuvan tai luontoelokuvan ääniraidalta. Olen ihan varma, että se rauta nousisi pienemmälläkin älämölöllä." Sari, 46

2. Laitteessa makoilija

"Viihtyy vähän liiankin kauan yhdessä vekottimessa, jolloin muut joutuvat odottamaan. Hän hengailee, jorisee kaverinsa kanssa tai näprää puhelintaan, eikä ota muita lainkaan huomioon." Liisa, 40

3. Täydennys-personal trainer (vrt. täydennyspoliisi)

"Hän on ihan tavallinen kuntoilija, joka on innokkaana neuvomassa muita kuntoilijoita. Tarkoittaa hyvää, mutta jonka taidot epäilyttävät ja tunkeilevuus raivostuttaa." Tiina, 44

4. Oman elämänsä personal trainer

"Hän tulee kertomaan (yleensä naisille), miten jokin liike oikeasti kannattaisi tehdä niin, että 'saisi paremmin tehot irti'. Monesti selvästi mielessä pokaaminen, mutta besserwissersävy on ärsyttävä. Yleensä oman elämänsä personal trainerit pesiytyvät saleille, joissa käy paljon nuoria ja nättejä naisia." Minttu, 40

"Uudelle salille meneminen on aina vähän jännittävää, vaikka olisikin käynyt salilla aiemmin. Varsinkin kun oma ulkomuoto näyttää vähemmän sporttiselta, niin ärsyttävän usein saa kuulla 'opastuksia' – ilman, että niitä pyytää. Ilman, että tekisi jotain väärin. Tai kommentteja tyyliin, että 'kyllä se sinäkin saat kovalla treenillä joskus 150 kiloa siihen jalkaprässiin'. No, totta kai saan, koska vedän nyt 130 kilon painoilla!" Salisissi, 38

5. Sottapytty

"Omien hikiplänttien pyyhkiminen on hänelle mahdoton tehtävä – siitäkin huolimatta, että jokaisella salilla on puhdistusvälineet. Yleensä sottapytty ei jaksa myöskään poistaa painokiekkoja tai muita lisäosia, joita on laitteeseen lastannut. Sottapytylle ei tietenkään ole tullut ikinä edes mieleen oman pyyhkeen käyttäminen." Maria, 39

"Ärsyttävää on istua soutulaitteeseen, jonka penkki on märkä hiestä. Tai siirrellä laitteesta irtopainoja, joita on ladattu kone täyteen. Ainakin omat eritteet tulisi pyyhkiä pois kädensijoista ja penkeiltä! Useimmiten asian huomaa vasta sitten, kun kävijä on lähtenyt, eikä tästä voi hänelle enää sanoa." Salisissi, 38

6. Euroopanomistaja

"Käyttäytyy kuin koko sali olisi vain häntä varten. Hän esimerkiksi varaa itselleen useita laitteita kerralla kiertoharjoitteluaan varten. Ja tietysti hän olettaa, että kaikki muut mukautuvat hänen suunnitelmiinsa. Hän ei ymmärrä, että LAITTEITA EI VOI VARATA. Jos joku on erehtynyt istumaan 'hänen' laitteeseensa, hän tulee 30 sentin päähän, ottaa leveän haara-asennon, siirtää kädet lanteilleen ja kyttää siinä niin kauan, että laitteeseen kajonnut ymmärtää väistää." Jenni, 34

7. Peilailija

"Hän ei todellakaan hyödynnä peilejä liikeratojensa tarkasteluun, vaan palvoo niistä ulkonäköään. Hän on tietoinen myös muiden kuntoilijoiden rasvaprosenteista ja nyrpistelee jokaiselle uudelle salillakävijälle, mikäli tällä on piukemmat pakarat kuin hänellä itsellään." Jutta, 28

8. Pienet painot -nainen

"Naiskuntoilija, joka heiluttelee antaumuksella pienen pieniä painoja vuodesta toiseen, koska pelkää kuollakseen suuria lihaksia. Vaikka oikeasti niiden eteen pitää nähdä helkkaristi vaivaa. Ei hikoa eikä hengästy." Saija, 39

9. Musiikkiterroristi

"Hän luukuttaa vuotavista kuulokkeistaan täysillä huonoa musaa, josta 90 prosenttia raikaa muiden kuntoilijoiden iloksi." Merja, 43

10. Haisuli

"Salilla saa – ja on suotavaakin – hikoilla, mutta haisulilla ei ole tapana pestä treenivaatteitaan kuin ehkä kerran kuussa. Vaatteisiin on pinttynyt niin pistävä hiki, että se haisee naapurikuntaan asti." Liisa, 40

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

suomalainen 1958

Tässä ovat kuntosalin ärsyttävimmät ihmistyypit! Käyvätkö he sinunkin hermoillesi?

Kyllä nämä tarinat on hauskaa luettavaa:) Tällä hetkellä en itse käy salilla, mutta nuo kuvailut ovat niin selkeitä, että ne kertovat paljon sekä näistä arvostelijoista että ilmapiiristä saleilla ylipäänsä:) Voin hyvin visualisoida mielessäni, kuinka tiukkaa touhua siellä harrastetaan. Kannattaisiko ottaa vähän huumoria ja positiivista mieltä mukaan?
Lue kommentti

On trendikästä hankkiutua eroon energiasyöpöistä ihmisistä – mutta keitä ne sellaiset oikein ovat?

Näin vuoden alussa sitä on liikkeellä: energiasyöpöistä ihmisistä eroon hankkiutumista. Heitä luvataan karistaa uudenvuodenlupauksissa, heitä kehotetaan välttelemään oman hyvinvoinnin nimissä – mutta tärkeä kysymys odottaa vastaustaan. Mikä hitsin energiasyöppö? Joku henkilö, joka uuvuttaa, selvästikin. Mistä tiedän, olenko se minä?

Psykologi Taru Helenius toteaa, että kyseessä olisi melkein gallupin paikka: eri ihmisten mielestä eri tyypit ovat kuluttavia.

– Mikä kellekin sopii! Minä saatan kokea kovin puheliaat ihmiset energiasyöppöinä, sinusta he ovat virkistäviä. Äänekkäät, huomiohakuiset ihmiset ovat monien mielestä kuluttavia. Samoin sellaiset, jotka valittavat paljon omista ongelmistaan kuuntelematta toista. Entäs arvaamattomasti käyttäytyvät tyypit – välillä ystävälliset, välillä piittaamattomat? Hekin voivat imeä energiaa.

”Mikä kellekin sopii!”

Energiasyöppö ei siis ole aivan pomminvarma diagnoosi. Joskus kysymys voi olla persoonallisuushäiriöstä tai poikkeuksellisen pahasta itsekeskeisyydestä, mutta ei aina. Saatan hyvinkin olla jonkun ihmisen uudenvuodenlupauslistalla kohdassa ”hankkiudu eroon”, vaikka olen mielestäni erittäin hyvä tyyppi enkä tietääkseni edes narsisti. On ilmeisesti vain tarkkailtava, vastataanko viesteihini enää.

Saako heitä karistaa elämästään?

On myös niin, että vaikea elämäntilanne saattaa tehdä kenestä tahansa tarvitsevan energiasyöpön, ainakin väliaikaisesti. Sellaista energiasyöppöparkaa ei ole reilua hylätä antamatta ensin palautetta. Yllättävän moni pystyy muuttamaan käytöstään.

Taru Heleniuksen mielestä voisi silti olla ihan fiksukin idea tehdä välillä inventaariota omasta elinpiiristään: siinä olisi hyvä olla mahdollisimman hapekkaita ja tasapainoisia ihmissuhteita.

–  Radikaaleja välirikkoja en kannata, mutta pehmeitä pesäeroja kyllä! Ystävyydessä on kyse saamisesta ja antamisesta. Aikaa on muutenkin niin vähän, että turhaa sitä on tuhlata ihmisiin, joiden seurasta jää paha mieli. 
 

Yksi sai tietää puolison pettämisestä, toinen löysi itselleen uuden rakkaan. Naiset kertovat, mistä saivat voimaa erota huonosta suhteesta.

Vaikka tietäisi, että parisuhde on tuhoon tuomittu, ei eroaminen ole välttämättä helppoa. Huonoissa, jopa väkivaltaisissa, suhteissa pysytellään muun muassa pelon, taloudellisen epävarmuuden ja lasten takia – ja siksikin, että toivotaan tilanteen vielä kääntyvän hyväksi.

Eronneet ovat kertoneet Me Naisissa suhteen päättyneen johonkin yksittäiseen viimeiseen niittiin, kuten salatupakoimisen paljastumiseen, yhtäkkiseen reissuilmoitukseen – tai kuraisiin saappaisiin

Aina eron taustalla ei ole mitään yksittäistä hetkeä, joka olisi johtanut välittömään lähtöön. Osa eronneista on kertonut sinnitelleensä pitkään tuhoon tuomitussa suhteessa odottaessaan esimerkiksi tarvittavien rahavarastojen karttumista, asunnon löytymistä tai lasten kasvua. 

Kun kysyimme, mistä eronneet ovat saaneet voimaa lähteä vahingollisesta suhteesta, saimme hyvin vaihtelevia vastauksia. Muutama toistuva teema kuitenkin on: monelle eropäätökseen herättävä hetki on jokin puolison väkivallanteko, mutta eron lopullinen toteuttaminen on vaatinut ystävien tai muiden läheisten apua. 

”Viimeisellä pahoinpitelykerralla ymmärsin, että tulen lopulta pääsemään hengestäni, mikäli suhteeseen vielä jään. Tällä kertaa mies myös potki koiraani, ja se vain oli liikaa”, nelikymppinen nainen kirjoittaa kyselyvastauksessaan.

Hän kertoo saaneensa voimaa erota työtoveriltaan, jolle lopulta uskoutui.

Moni muukin vastaaja korostaa vastauksissaan, että läheisiltä ja jopa kaukaisemmiltakin tuttavilta on mahdollista saada apua lähtemiseen ja eron jälkeisen elämän aloittamiseen, jos vain uskaltaa kertoa tilanteestaan. 

Tällaisista asioista Me Naisten kyselyyn vastanneet suomalaisnaiset saivat voimaa lähteä huonosta suhteesta:

1. Halusin paremman elämän 

”Olen alkoholistin lapsi ja ajattelin, että koko elämäni ei voi mennä alkoholistin kanssa. Ensin isä, sitten puoliso.”

”Viimeinen lyönti oli lopullinen niitti. Ymmmärsin ettei hän pysty muuttumaan. Tärkeimpänä syynä silloiseen päätökseen pidän kuitenkin sitä, että ansaitsen parempaa. Parempi olla yksin. Onneksi löysin lopulta ihanan aviomiehen.”

”Olin jo pitkään tajunnut, ettei suhde ole terve eikä tule toimimaan, koska mies ei koskaan nähnyt itsessään mitään vikaa. Kysyin itseltäni, pystynkö olemaan loppuelämäni tai viiden vuoden päästä vielä hänen kanssaan ja haluanko tällaisen elämän, jossa minulla ei mitään arvoa. Vastaus oli aina ei. Tiesin, että eron jälkeen oloni ei voisi olla ainakaan huonompi. Päivääkään en ole katunut.”


2. Terapia herätti

”Kävin itse terapiassa. Siellä jossain vaiheessa ymmärsin, ettei rakastamaansa ihmistä saa kohdella noin ja että vuosien työ itseni kanssa oli romahtamassa nopeasti hänen kohtelunsa takia. Tapahtui myös väkivaltatapaus, jossa tajusin, että haluan elää ja olla olemassa. Suhde jatkui vielä sen jälkeen, mutta se herätti jotain minussa.”

”Sain uuden rakkauden myötä rohkeuden tehdä päätöksen.”

”Terapeuttini avulla ymmärsin, kuinka olen toiminut koko aikuisikäni puolisoani palvellen ja kadottaen itseni kokonaan. Terapeutin kysymys: ”Mikä tekee sinut onnelliseksi?” ja se, etten osannut vastata siihen, oli niin silmiä avaava, että eroprosessi lähti käyntiin.”

3. Puoliso jäi kiinni

”Vuosien jahkaaminen sai viimeisen niitin, kun ystäväni parikymppinen tytär ilmoitti minulle, että hän joutui hätistelemään miestäni kimpustaan työmatkani aikana. Tyttö näytti myös mieheni hänelle lähettämät rasvaiset tekstiviestit. Olen ikuisesti kiitollinen tytölle siitä, että hän kertoi asiasta minulle, jotta sain vihdoin voimaa erota.”

”Mies jäi kiinni pettämisestä, kun toinen tai oikeastaan kolmas nainen lähetti minulle viestin. Jotenkin tajusin, etten vain voi elää niin. Pettäminen, ja tapa jolla se tehtiin, oli myös niin iso loukkaus, että ymmärsin, että miehellä on isoja ongelmia ehkä myös itsensä kanssa. Muutama ystäväni tuki minua prosessissa tosi paljon.”

4. Rakastuin toiseen

”Olin jo vuosia haaveillut erosta, mutta päätöksen tein, kun tapasin uuden miehen. Uusi rakkaus tuli yllättäen ja kolahti kovaa, en ollut tiennyt, millaista rakkaus kahden ihmisen välillä voi olla. En elänyt päivääkään missään salasuhteessa, vaan ilmoitin heti silloiselle miehelleni, että tämä oli nyt tässä. Sain uuden rakkauden myötä rohkeuden tehdä päätöksen. Uusi rakkaus on nyt kestänyt melkein 10 vuotta, ja päivääkään en ole katunut.”

”Asioista ei voinut keskustella, ja viimeinen niitti oli käsiksi käyminen, jota en anna ikinä anteeksi. Tein eroa mielessäni useamman vuoden ja tapasin ihmisen, jonka kanssa pystyin keskustelemaan kaikesta. Tämä ihminen on tällä hetkellä elämäni sielunkumppani.”

”Ilman tätä ihanaa työkaveriani olisin tässä suhteessa varmaan edelleenkin, jos edes olisin hengissä.”

”Sain voimaa kolmannesta osapuolesta sekä ajatuksesta, että minä ja poikani olemme ansainneet onnellisen elämän ja että karmea suhde on lapseni lapsuutta. Uusi ihastus auttoi. Minulla ei olisi ikinä ollut voimaa lähteä suhteesta ilman, että sain toisesta voimaa  ja jotenkin myös itsekunnioitukseni takaisin.”

5. Sain ulkopuolisen näkökulman

”Salasin pitkään kaikilta sen, mitä neljän seinän sisällä tapahtuu. Jossain kohtaa aloin puhua asioista työkaverilleni, joka auttoi minua ymmärtämään, että kaikki vika ei ollut minussa ja etten ollutkaan niin paska, että minua oli vain pakko aina hakata. Ilman tätä ihanaa työkaveriani olisin tässä suhteessa varmaan edelleenkin, jos edes olisin hengissä. Kiitos hänelle siitä.”

”Pidin yhden kerran pääni ja lähdin siskojeni ja äitini avustamana siskoni tupareihin kotipaikkakunnalle. Sinä iltana tajusin, miten paha minun oli olla siinä suhteessa, ja miten suhde oli tuhonnut oman persoonani ja luonteeni. Vielä yksi keskustelu miehen exän kanssa, ja seuraavana päivänä pakkasin kamani ja muutin pois.”

”Eräs ilta miespuolisen ystävän seurassa antoi minulle voiman, jota tarvitsin. Sitä iltaa ennen suhde oli oikeastaan jo kuollut, mutta kulissia pidettiin yllä. Kun ymmärrys siitä iski tajuntaan, että en ollut vuoteen nauranut niin vapautuneesti ja tuntenut oloani niin rennoksi, sain vihdoin voimaa sanoa viimeisen kerran, että tämä oli tässä.”

6. Terveyteni petti

”Terveyteni oli jo kuukausia ollut todella huono. Ruoka ei pysynyt sisällä eikä lopulta edes maistunut. Laihduin yli kymmenen kiloa kuukaudessa. Tultuani sairaalasta kotiin makasin sohvalla huilaamassa, kun mies tuli sisälle ja sanoi jotain todella ikävää. Se oli se viimeinen niitti, silloin päätin tämän avioliiton olevan nyt tässä. Ja se päätös oli aivan kristallinkirkas.”

”Olin lopulta niin loppu henkisesti, että seuraava askel olisi ollut oma totaalinen romahdukseni. Vain itse tiedän, kuinka viimeisillä voimillani päätin pelastaa itseni ja lapseni.”

”Olin vain henkisesti niin loppu, että fyysinen terveyskin alkoi reistailla. Tuli muun muassa rytmihäiriöitä, joille ei löytynyt syytä.”