”Isältäni olen oppinut, ettei hötkyilystä ja stressaamisesta ole mitään apua.” Näin kirjoittaa 28-vuotias nainen. Kuva: Shutterstock
”Isältäni olen oppinut, ettei hötkyilystä ja stressaamisesta ole mitään apua.” Näin kirjoittaa 28-vuotias nainen. Kuva: Shutterstock

Hyvää isänpäivää! Juhlapäivän kunniaksi naiset kertovat asioita, jotka he ovat oppineet isiltään.

1. Maltin pitäminen

”Isältäni olen oppinut ennen kaikkia malttia: hän on todennäköisesti universumin pitkäpinnaisin ihminen. 43 vuoden ajalta saan vaivoin mieleeni kerran, ehkä kaksi, jolloin isäni on menettänyt malttinsa. Lapsuudenkodissani meidän naisväen kesken sen sijaan räiskyi tulisesti. Muistan teinivuosiltani, miten ovien paukkuessa kovimmin isäni otti aina tyynesti koirat hihnaan ja lähti lenkille.” Katariina, 43

”Ovien paukkuessa kovimmin isäni otti aina tyynesti koirat hihnaan ja lähti lenkille.”

2. Vastuun kantaminen

”Olen oppinut, että aina pitää olla rehellinen ja kantaa vastuu teoistaan, vaikka mokaisikin. Senkin olen oppinut isältäni, että töitä pitää tehdä! Kun on ahkera, pärjää.” Tarja, 38

3. Nauramisen taito

”Isäni on opettanut, että itselleen – ja kaikille muillekin ihmisille sekä asioille – pitää osata nauraa. Koska isä on aina ollut kova vitsailemaan, hyväntahtoisesti ja myös muiden kustannuksella, olen opetellut tätä pikkulapsesta lähtien. Erityisesti on jäänyt mieleen se, kun noin viisivuotiaana metsäretkellä humpsautin jalkani ojaan ja vettä meni kumisaappaaseen. Minua itketti nilkuttaa pieni matka kotiin märällä sukalla, mutta pikkuveljeni kiljui riemusta ja isän mielestä hassulle tilanteelle olisi pitänyt osata nauraa. Eskariin mennessä piti laittaa johonkin lomakkeeseen asia, jonka haluaa sinä vuonna oppia. Sanoin, että opettelen nauramaan itselleni. On siinä vieläkin tekemistä välillä.” Kaisa, 26

4. Arjen selviytymiskeinot

”Ihana isäni on opettanut monenlaista konkreettista, kuten kuorimaveitsen ja puukon käytön, luistelemaan ja ajamaan autoa, sekä abstraktimpia juttuja, esimerkiksi liikunnan ja joukkueurheilun ilon.” Riina, 44

Opettiko isäsi sinua ajamaan pyörää ja nauttimaan luonnosta? Kuva: Shutterstock
Opettiko isäsi sinua ajamaan pyörää ja nauttimaan luonnosta? Kuva: Shutterstock

5. Stressaamattomuus

”Isältäni olen oppinut, ettei hötkyilystä ja stressaamisesta ole mitään apua – vaikka sitä on välillä vaikeaa muistaa. Isä ei esimerkiksi kaksin asuessamme ikinä ottanut paineita, jos vieraita tuli kylään.

Vietämme jouluaaton nykyään kaksin, ja siinä parasta on stressin täydellinen poissaolo. Käymme kaupassa viime tingassa aattona sekä ostamme ja kokkaamme vain niitä jouluruokia, joista oikeasti tykkäämme. Jouluaatto hänen kanssaan on ihanan rento ja täysin meidän näköisemme.” Marja, 28

”Vietämme jouluaaton nykyään kaksin, ja siinä parasta on stressin täydellinen poissaolo.”

6. Itkeminen on aina ok

”Kiitos isäni, olen oppinut sinulta, että on ihan ok liikuttua herkästi ja itkeä elokuvissa sekä muissa tilanteissa – oli mitä sukupuolta hyvänsä.” Miia, 39

7. Rakkaus seikkailuihin

”Olen oppinut isältäni rakkauden matkusteluun ja seikkailuun. Ja siihen, että tätä intohimoa voi soveltaa tilanteen mukaan: yksin tai perheen kanssa, eksoottisiin tai helpompiin kohteisiin, lähelle tai kauas, kunhan lähtee, kunhan innostuu, kunhan perillä haluaa tutustua oikeaan elämään ja ihmisiin.” Tiia, 40

”Olen oppinut isältäni rakkauden matkusteluun ja seikkailuun.”

8. Yhdenvertaisuus

”Lupausten pitämiset. Rehellisyyden. Avoimuuden. Nämä ja monta muuta hyvettä olen oppinut isältäni. Mutta suurin oppi on ollut se, että koskaan ei pidä hävetä eikä verrata itseään muihin; kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, riippumatta heidän etnisistä taustoistaan, sukupuolestaan tai iästään.

Olin jo alle kouluikäisenä mukana isän keikoilla, kun hän suunnitteli ja teki sähkötöitä. Tavallisen duunarin lapsena opin hengailemaan niin mummonmökissä asuvan yksinäisen vanhuksen kuin rikkaiden diplomaattien kanssa. Kaikki nämä lapsuusvuosien ihmiskontaktit ovat auttaneet ja rohkaisseet suunnattomasti. Kiitos isälleni, että jaksoit iltaisin ottaa mukaasi tyttäresi töihin ja annoit mahdollisuuden tutustua monenlaisiin ihmisiin.” Minni, 38

Mitä isäsi on opettanut sinulle? Kerro oma tarinasi alla olevassa kommentointikentässä.

Vähäpukeisiin bouduoir-kuvauksiin mennään nyt yhdessä kumppanin kanssa. Marjo teetti omista kuvistaan seinätaulut.

Suomalaisparit etsivät nyt elämyksiä ottamalla vaatteensa pois kameran edessä. Perinteisten huomenkuvausten lisäksi valokuvausstudiot tarjoavat pariskunnille eroottissävyisiä kuvaussessioita, joissa poseerataan vähissä vaatteissa tai kokonaan alasti.

Vähäpukeisia pariskuntia valokuvaava Marita Vento kertoo, että romanttisilla kuvauksilla on paljon kysyntää ja niitä ostetaan usein lahjaksi kumppanille. Intiimeihin kuvauksiin saapuu pariskuntia kaikista ikäluokista ympäri Suomen.

– Vanhimmat asiakkaani ovat 70-vuotiaita. Kuvaukset ovat parisuhdeterapiaa ja elämys kuvattaville, Vento kertoo.

Aluksi neuvoteltiin, kuinka rohkeita kuvia he tahtovat ja kuinka paljon riisutaan.

Pohjois-Savosta kotoisin oleva Marjo, 33, kertoo Me Naisille, kuinka hän osti kumppanilleen häälahjaksi eroottisen valokuvaussession. Hän bongasi lahjaidean elämyslahjoja tarjoavasta nettikaupasta ja päätti tarttua ideaan.

– Olemme aina tykänneet tehdä erilaisia juttuja, joten päätin yllättää mieheni valokuvaussessiolla. Matkustimme Helsinkiin viettämään hotelliviikonloppua, ja lopullinen yllätys paljastui miehelleni vasta studiolla, Marjo kertoo.

Marjon mies oli aluksi hämillään ajatuksesta, mutta lopulta hänkin innostui kuvauksista. Kuvaukset alkoivat neuvotteluilla kuvaajan kanssa siitä, kuinka rohkeita kuvia he tahtovat ja kuinka paljon riisutaan. Parin toiveet huomioitiin hyvin.

– Olemme aiemmin käyneet vain hääkuvissa, joten kyllähän se aluksi jännitti. Kuvaaja oli todella ystävällinen ja ammattitaitoinen, joten jännitys laukesi nopeasti.

Lopulta Marjo poseerasi kuvissa alusvaatteisillaan ja hänen aviomiehensä ilman paitaa. Paljaiden vartaloiden peitoksi leviteltiin erilaisia harsoja. Vähemmissäkin vaatteissa on mahdollista olla, riisuuntuminen tapahtuu parin ehtojen mukaan, Marjo kertoo. Hän kokee, että kuvaaja oli hyvin hienovarainen.

Marjon mukaan eroottisilla kuvauksilla on ollut hyvä vaikutus heidän suhteeseen. Intiimi kokemus on lähentänyt pariskuntaa. Vaikka samankaltainen heittäytyminen on varmasti monille vaikeaa, Marjo suosittelee muitakin kokeilemaan pariskuntakuvauksia.

– Teetimme lopulta kuvistamme tauluja kodin seinille ja ostimme siskolleni ja hänen miehelleen saman lahjan, hän kertoo.

Onnellisia ja onnettomia parisuhteita ei erota se, kuinka paljon riidellään, vaan miten riidellään. Pariterapeutti kommentoi hyväksi havaittuja lausahduksia, joilla riidan voi saada loppumaan.

Pariterapeutti Hanna Kinnusen mukaan riiteleminen on hyväksi parisuhteelle. Tunteita ei kannata jättää ilmaisematta, sillä tunteet tulevat jopa ilmi käytöksestä, eleistä ja ilmeistä.

– Onnellisia ja onnettomia parisuhteita ei erota se, kuinka paljon riidellään, vaan miten riidellään, Kinnunen kertoo.

Mikä on sitten hyvää riitelyä? 

– Hyvässä riidassa osapuolet haluavat ymmärtää toista ja päästävät irti olettamuksesta, että he tietävät kaiken. Osapuolet tekevät sovinnon eleitä, kuten koskettavat, hymyilevät tai pyytävät anteeksi, ja hyväksyvät toisen osapuolen sovinnon eleet. Jos tunteet siitä huolimatta ylikuumenevat, on tärkeää ottaa pieni aikalisä, Kinnunen kuvailee hyvän riidan tunnuspiirteitä. 

– Emme ole 2-vuotiaita, joiden tunnekontrolli ei vielä toimi. Viha ja kiukku ovat hyviä tunteita, mutta emme voi ilmaista niitä miten vain. Emme saa ruoskia tai oksentaa pahaa oloa toisen päälle, emmekä puhua luokkaavasti tai halventavasti. 

Pyysimme Hanna Kinnusta kuvailemaan lauseita, jotka toimituksen jäsenet ovat havainneet hyväksi riidan lopettamisessa. 

1. ”Nyt rauhoitutaan kumpikin”

Kinnunen: Monesti riidassa tunteet lähtevät viemään, ja keho reagoi muun muassa sykkeen ja adrenaliinitason nousulla, jolloin päätös rauhoittua voi olla paikallaan. Lause kuulostaa minun korvaani hyvin käskevältä, ylipäätänsä asian ilmaiseminen pehmeästi on parempi tapa myös riitojen yhteydessä.

2. ”Mitä tapahtuu, miksi riitelemme?”

Kinnunen: Erinomainen kysymys. Kun olemme riitatilanteessa, molemmilla on oma tarina ja oma kokemus asiasta. Avainasia on hyväksyä, että sekä minun tarinani ja puolison kokemus voivat olla tosia, eikä tarvitse etsiä kumpi on väärässä. Tämän kysymyksen esittäessä tarkastellaan yhdessä, mitä on tapahtunut. Kun menee syvemmälle, voi tarkastella sitä, mitä kumpikin on tarkoittanut, ja mistä riidassa on kyse itselle ja toiselle. 

3. ”Voita välliin!”

Kinnunen: Tämä lause toimii korjausliikkeenä. Kun vuorovaikutamme puolison kanssa, se on kuin tanssissa: joskus astutaan toisten varpaille ja askeleet pitää korjata. Pari voi sopia myös yhteisen turvasanan, jonka voi sanoa riitatilanteessa. Nämä sanat voivat muistuttaa, että tarkoitus ei ole riidellä, vaan päästä sovintoon. Voita väliin voi toimia tällaisena turvasanana. 

4. ”Vaikka minä sanon väärin, sinun täytyy ymmärtää se oikein”

Kinnunen: On tärkeää sanoa, että peruutetaan vähän, anna kun tarkistan, että ymmärrän, mitä sinä olet sanomassa. Jos puoliso on ymmärtänyt jonkun asian väärin, kannattaa kysyä ja selventää. Välttäisin sanaa täytyy, koska se on käskevä. Puolisoa ei saa muuttumaan käskemällä, vaan käskyllä on usein päinvastainen vaikutus. 

5. ”Anteeksi”

Kinnunen: Anteeksi toimii aina, se on korjausliike ja rauhanmerkki. Voi esimerkiksi pyytää anteeksi oma ylireagoimista tai liioittelemista. Usein ajattelemme, että me itse olemme oikeassa ja puoliso väärässä ja ihmettelemme, miksi meille rakas ihminen ei voi meitä ymmärtää. Monet ihmiset eivät halua pyytää anteeksi, koska he ajattelevat samalla häviävänsä riidan. Anteeksipyyntö ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ottaisi kaikki syyt omille niskoilleen. Asiat eivät ole koskaan mustavalkoisia, eikä koskaan ole riitaa, joka olisi täysin toisen osapuolen syy. 

6. ”Sä oot oikeessa”

Kinnunen: Puolisoa voi ymmärtää, vaikkei olisikaan hänen kanssaan samaa mieltä. Aina kannattaa suhtautua toiseen uteliaisuudella, jotta hänelle tulee olo, että häntä on kuultu ja ymmärretty. Kannattaa myös validoida toisen ihmisen sanomat asiat: toinen on oikeassa omassa kokemuksessaan ja sille pitää antaa painoarvoa. Voi sanoa toiselle, että ymmärtää että häntä harmittaa. 

7. ”Anteeksi, kun en kuunnellut sinua”

Kinnunen: On tärkeää pyytää anteeksi, jos ei kuunnellut toista ihmistä. Tätä voisi jatkaa kysymällä, että voisitko kertoa uudelleen, sillä haluan kuunnella ja ymmärtää, olen tässä. 

8. ”Anteeksi, kun yritin painostaa sinua” 

Kinnunen: Jos on painostanut toista ihmistä, niin on tärkeää pyytää anteeksi. Anteeksipyyntöjen tulee tietenkin olla vilpittömiä.

Pariterapeutti Hanna Kinnunen. 

Kinnunen suosittelisi itse seuraavia lauseita: 

”Hei, kerro minulle, miltä sinusta tuntuu.”

”Mitä tahtoisit minulta nyt? Mitä toivoisit minun tekevän tai sanovan?”

”Rakastan sinua. En halua riidellä kanssasi. Aloitetaanko alusta ja yritetään löytää yhteinen ymmärrys?”

Hän kuitenkin muistuttaa, ettei ole taianomaisia yleispäteviä lauseita, jotka lopettaisivat riidan. Hän suosittelee riidassa puhumaan aina itsestään ja omista kokemuksistaan, ja pyrkiä ymmärtämään riitaa puolison näkökulmasta.