Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Ai mahdotonta muka? Ei voi tietää. Tee itselläsi ihmiskoe ja kokeile stoalaista sietokykyä seuraavilla vinkeillä.

Jännittääkö jo, miten joulu rakkaimpien parissa sujuu? Että käynnistyykö sama käninä äidin kanssa kuin joka vuosi? Että tekeekö mieli unohtaa epähuomiossa veljen lapsi hankeen? Tuleeko kytättyä siskon alkoholinkäyttöä ja hermostuttua heti toisesta lasillisesta?

Toisille pitkät pyhät perheenjäsenten kanssa ovat leppoisaa laatuaikaa, toisille hankala henkinen pinnetilanne. Jos kuulut jälkimmäisiin, kätke jo hyvissä ajoin ennen joulua muutama selviytymisstrategia sydämeesi ja tutkistele niitä siellä. Seuraavat neuvot on poimittu vanhemmilta ihmisiltä: niiltä henkilöiltä, jotka eivät vaikuta hätkähtävän joulupöydän kireää tunnelmaa. Seniorit ovat nimittäin vuosikymmenten kiristelyn jäljiltä mestareita tunteiden säätelyssä. Heidän painopisteensä elämän tärkeysjärjestyksessä on siinä, miten olo olisi mahdollisimman miellyttävä. Näin he tekisivät.

1. Vältä altistusta

Älä hakeudu tilanteisiin, joihin tiedät jo etukäteen liittyvän ristiriitojen mahdollisuuksia. Totta, tätä on hankala toteuttaa jos ongelmana on juuri pakollinen yhdessäolo. Mutta pane neuvo talteen tulevaisuuden varalle: negativiiset tunteet vältät helpoiten, jos et tietoisesti hakeudu niiden luokse.

2. Provosoituminen on junioreiden juttu

Kun kuitenkin joudut riskaabeliin tilanteeseen, muovaa sitä omalta osaltasi miellyttävämmäksi. Riita tarvitsee syntyäkseen sen, että joku provosoi ja joku provosoituu. Vanhemmat ihmiset jättävät herkemmin käyttämättä tilaisuudet riidan aloittamiseen kuin nuoremmat. Miksi? Koska keski-iässä saattaa vielä luulla, että voi saada toisen ihmisen mielipiteen muuttumaan, seitsemänkymppisenä tietää, että sitä on turha yrittää. Kun jättää yrittämättä, säästyy turhautumiselta. Usko mummoa.

3. Anna mennä ohi

Koeta olla kiinnittämättä huomiota alkavaan revohkaan. Vaikka joulupöydässä joutuu istumaan, on mahdollista kontrolloida sitä, mitä pöydän ympärillä itse näkee. Vaatii ehkä hiukan omien ajatusten manipulointia ulkoistaa itsensä tilanteesta, mutta tässäkin vanhemmat, mukavuutta arvostavat kansalaiset, ovat taitavampia.

Keskity ajattelemaan joulupöydän hyviä ja neutraaleja puolia (on niitäkin, kun pinnistät: hyvä ruoka, perinteiden merkitys, lapsuuden rakas kynttelikkö, ajatus siitä, että tätäkin tulee vielä joskus ikävä) ja demppaa huonommat. Mieti, miltä riidanaihe näyttää avaruudesta käsin. Onko sillä jotain merkitystä?

4. Positiivinen ajattelu joo joo!

Kliseeltä se kuulostaa, mutta pitkään naimisissa olleet pariskunnat käyttävät tätä strategiaa usein, sekä tiedostamattaan että tahallaan. Kun koeasetelmassa on pyydetty kaikenikäisiä pareja keskustelemaan vaikeista aiheista, on huomattu, että vanhemmat pariskunnat onnistuvat välttämään konfliktit paljon useammin kuin nuoremmat. He nimittäin ovat taipuvaisia tulkitsemaan puolisonsa sanoja ja tekoja parhain päin ja välttyivät siksi mielipahalta. Kai sitä kannattaa kokeilla sitäkin.

Vinkit on poimittu Psychology Today -lehden blogipostauksesta.

Lue myös:

Riitaa joulunviettopaikasta? Näin ratkaiset jokavuotisen kiistan

Välillä on ihan okei keskittyä myös niihin sinkkuelämän hyviin puoliin.

Jostain syystä vallalla on käsitys siitä, että näin loppuvuonna kaikki haluavat olla mieluummin parisuhteessa kuin sinkkuja. Yhdysvalloissa puhutaan jopa cuffing seasonista eli sesongista, jona kaikkein vannoutuneinkin sinkku alkaa pohtia, että parisuhde saattaisi sittenkin olla kiva juttu.

Mutta ovatko talven kylmyys ja juhlapyhien vietto jonkun kainalossa riittävän hyviä syitä pariutua? Sosiaalisessa mediassa muistutellaan parhaillaan sinkkuuden hyvistä puolista, kenties vastaliikkeenä kuluvan vuodenajan parisuhdekeskeisyydelle.

Sinkkuuden iloja on jaettu kasapäin Twitterissä tunnisteella #WhenImNotDating. Sekä parisuhteessa että sinkkuudessa on tietenkin sekä hyvät että huonot puolensa, mutta nämä päivitykset saavat sinkkuuden kuulostamaan aika hiton upealta.

Poimimme twiiteistä parhaat syyt pysyä sinkkuna.

1. Voi tehdä ihan mitä haluaa

No ihan kuin parisuhteessa ei muka voisi toteuttaa itseään, mutta sinkkuna asioista ei tarvitse neuvotella sitäkään vähää. Ei kompromisseja!

2. Kaikki on omaa

Koko pitsa/karkkipussi/kirsikkatomaattirasia vain itselle, aah.

3. Voi olla juuri niin karvainen tai karvaton kuin haluaa

Kyllä, joskus karvoja tulee ajeltua myös miellyttämisen vuoksi, vaikkei sinänsä olisi mikään pakko.

4. Säästyy rahaa

Deiteillä käyminen saattaa tulla hitsin kalliiksi.

5. Itsetunto ei romahtele

Ei toiveita, ei pettymyksiä.

6. Jää enemmän aikaa hemmottelulle

Deiteillä ravaaminen vie rahan lisäksi aikaa. Joskus on ihanaa olla koko ilta yksin omassa rauhassa ja ihan vain hemmotella itseään.

7. Deittailemattomuus on hauskaa

Ei hauskanpidon tarvitse olla aina muista ihmisistä kiinni.

8. Epämiellyttävät kohtaamiset jäävät väliin

Voit tapailla vain lempi-ihmisiäsi!

9. Harrastuksiin voi todella paneutua

Koko kämppä kasveille? Sinkkuna siitäkään ei tarvitse neuvotella.

Mikä sinkkuudessa on mielestäsi parasta? Keskustele kommenteissa!

Empatiakirjailija Sami Kedon mukaan myötätunto toisia kohtaan on myös asennekysymys.

Mikä tekee meistä empaattisia?

Maailma on täynnä tarinoita ihmisistä, joilla ei ole mitään – mutta jotka ovat aina valmiita antamaan sitä vähästäänkin muille. Tarinan toisella laidalla ovat rikkaat ja etuoikeutetut. Heillä olisi, millä auttaa, mutta myötätunto puuttuu.

Ihan niin yksinkertainen maailma ei ole, mutta empatiasta tietokirjan kirjoittanut Sami Keto kertoo, että kyky empatiaan tosiaan saattaa heiketä, kun ihminen rikastuu tai nousee yhteiskunnan hierarkiassa korkeammalle. 

– Tämä on havaittu todella monessa yhteydessä, Keto sanoo.

Yksi syy rikkauden ja empatian käänteiseen riippuvuuteen on se, että reiluus on Kedon mukaan useimmille ihmisille hyvin tärkeää. Jos siis ihminen on epäreilun korkeassa asemassa, hänen täytyy jotenkin pystyä perustelemaan ja oikeuttamaan eriarvoinen asema itselleen. 

– Jotta pystytään tasaamaan tilanne, alempana olevien arvoa pitää vähän laskea ja ajatella, että minä ansaitsen etuoikeuteni ja muut tekevät jotakin väärin.

Eriarvoisuus vaikuttaa empatiaan

Empatian määrä liittyy myös yhteenkuuluvuuden ja keskinäisriippuvuuden kokemuksiin. Ne, joilla on paljon rahallista tai sosiaalista pääomaa, ovat vähemmän riippuvaisia toisistaan ja samastuvat toisiin vähemmän, mikä selittää heikompaa empatiakykyä. 

– Eliitti kokee yhteenkuuluvuutta omassa piirissään, vähävaraiset laajemmin, Keto tiivistää. 

Hän kertoo, että yhteiskunnan eriarvoistumisen on kuitenkin havaittu johtavan siihen, että myös hierarkiassa alimpina olevat kokevat entistä vähemmän yhteenkuuluvuutta ylempänä olevia kohtaan. Eriarvoisuus siis heikentää ihmisten empatiakykyä ylipäätään.


Empatiaa voi suunnata

Sami Kedon mukaan empatia on oleellinen osa ihmisyyttä, ja olemme kaikki enemmän tai vähemmän empaattisia. Se kuitenkin vaihtelee, mihin suuntaamme empatiamme. Empatian kokemista ohjaavat yhteiskunnan rakenteet ja kulttuuriset kertomukset.   

Osa meistä kokee myötätuntoa kedon kukkasiakin kohtaan, osa suhtautuu empaattisesti ainoastaan omaan lähipiiriinsä. 

”Usein empatia on tilannekohtaista.”

Esimerkiksi rasistisessa mellakassa vihaa huutava ihminen voi olla hyvinkin empaattinen, tosin suppeaa piiriä kohtaan. Myös voimakkaat negatiiviset tunteet nimittäin tarttuvat empaattiseen ihmiseen ja voivat viedä mukanaan.

– Usein empatia on tilannekohtaista. Totumme toimimaan toisissa tilanteissa empaattisesti ja toisissa epäempaattisesti. Se on myös asennekysymys; päättääkö, että tämä on sellainen tilanne, jossa ollaan empaattisia, Keto kertoo.

Piiri, jota kohtaan ihminen tuntee empatiaa, voi Kedon mukaan kutistua esimerkiksi tilanteessa, jossa ihmisen asema yhteisössä on epävarma tai jossa ihmisryhmien välillä on kilpailuasetelma.

Huomattavia empatiapuutteita on Kedon mukaan yleensä vain narsisteilla ja psykopaateilla. He pystyvät lukemaan kanssaihmisiään, mutta eivät jakamaan heidän tunteitaan – myötätunto puuttuu.