Tälle popcorn-astialle ei ole kukaan tunkemassa. Kuva: Shutterstock
Tälle popcorn-astialle ei ole kukaan tunkemassa. Kuva: Shutterstock

Tutkimus osoittaa, että itselle ja omalle seuralle kannattaa antaa mahdollisuus.

Olen käynyt yksin elokuvissa. Kerran. Se oli kamalaa. Haahuilin elokuvateatterin käytävillä ja etsin tuttuja kasvoja, kunnes muistin ettei ole ketään, jota etsiä.

Kuitenkin lähes kaikki ystäväni hehkuttavat, kuinka hienoa on käydä leffassa nimenomaan yksin. On omaa aikaa, rauha keskittyä, irtokarkkipussin sisältöä ei tarvitse jakaa kenenkään kanssa tai murehtia siitä, miellyttääkö raina kumppania.

Tuoreen tutkimuksen mukaan ystäväni ovat oikeassa ja minä väärässä. Journal of Consumer Research -lehdessä julkaistu tutkimus väittää, että mikäli omista peloistaan ja epäilyksistään huolimatta uskaltautuu lähtemään yksinään yleisesti sosiaalisiksi koettuihin tilanteisiin, voi yllättyä positiivisesti.

Marylandin yliopiston ja Georgetownin bisneskoulujen tekemät kokeet osoittivat, että ihmiset mieluummin tekevät esimerkiksi töitä syödessään yksin ravintolassa tai lukevat kirjaa kahvilassa kuin vain istuvat ja nauttivat yksinolosta. Painetta sijaistoimintoihin tuo pelko siitä, että muut voisivat muuten ajatella, ettei yksin istuvalla ole ystäviä.

Tutkijat halusivatkin perehtyä siihen, onko sosiaalisina pidettyjen tilanteiden kohtaaminen yksin todella ikävämpää vai annammeko arvostelluksi tulemisen pelon rajoittaa itseämme.

Tutkijat järjestivät kokeen, jossa he pyysivät ohikulkevia opiskelijoita piipahtamaan läheisen taidegallerian näyttelyssä. Osa opiskelijoista oli liikkeellä yksin ja osa ryhmässä. Opiskelijoita pyydettiin arvioimaan ennen näyttelyyn astumista, kuinka hauskaa he uskoivat näyttelyssä käymisen olevan ja arvioimaan kokemusta uudelleen näyttelyssä käymisen jälkeen.

Tulokset paljastivat, että yksin liikkeellä olevat olivat ryhmiä haluttomampia menemään näyttelyyn eivätkä olettaneet juurikaan viihtyvänsä siellä. Mutta näyttelykäynnin jälkeen tehty kysely osoittikin, että sekä yksin että ryhmässä galleriaan menneillä olikin ollut yhtä hauskaa.

Tutkijoiden mukaan koe osoittikin, että me muun muassa elokuvissa, teatterissa, näyttelyissä tai ravintoloissa yksin käymistä välttelevät pelkurit menetämme monta mahdollisuutta kokea jotain palkitsevaa ja mukavaa.

Kun siis seuraavan kerran haluat tehdä tai kokea jotain, älä jää odottelemaan kaveria jakamaan kokemusta. Anna itsellesi ja omalle seurallesi mahdollisuus! Sinulla voi olla hauskaa.

Lähde: Science of Us

Lue myös:

Pelottaako yksin reissaaminen? Opettele nauttimaan!

Suomessa elokuvat katsotaan hiljaa ja hievahtamatta. Piste.

12 asiaa, joita kaikki tekevät kotona, kun kukaan ei näe

Vuonna 2017 treffeillä solahdetaan yhä perinteisiin sukupuolirooleihin.

Elämäni surkeimmat treffit, Iida Åfeldt ajattelee ja hörppii kahvia. Mies on kutsunut Åfeldtin kaljalle, vaikkei Iida edes pidä oluesta. Kun laskun aika tulee, mies toteaa jämptisti, että hänen kahdeksan euron kaljansa ja Åfeldtin euron kahvi maksetaan erikseen...

Uhriutumista kotitöistä, kisaa ja kiistaa vapaa-ajan käytöstä... Kilpailuasetelma muodostuu parisuhteeseen helposti. 

Huomasiko hän, että raadoin jälleen keittiössä? Kuka saikaan viime viikolla vaihtaa kotityöt kavereiden kanssa rillutteluun? Menevätkö nallekarkit tasan? 

Parisuhteeeseen syntyy helposti kilpailuasetelma. Tietoista tai tiedostamatonta kisaa käydään vapaa-ajasta, kotitöistä, rahasta ja siitä, kuka on oikeassa milloin mistäkin pikkuasiasta lähteneessä väittelyssä.

Väestöliiton parisuhdetutkija ja psykoterapeutti Heli Vaaranen arvioi, että kilpailuasetelma johtuu usein arvostuksen puutteesta parisuhteessa.

– Olemme Suomessa huonoja jakamaan arvostusta omalle puolisolle. Ihmettelen aina, että keneltä se olisi pois.

”Mieheni ajattelee, että voittaja on se, jolla on isompi palkka, eli hän.”

Kehun, kiitoksen ja arvostuksen puute nousi esiin myös Me Naisten kysyessä naisilta siitä, millaiset asiat ja teot loukkaavat parisuhteessa eniten. Näin kolmekymppiset naiset kuvailivat Me Naisten jutussa arvostuksen puutetta:

”Minua loukkaa, kun puolisoni ei arvosta tekemisiäni. Hän ei kehu minua koskaan eikä ymmärrä vitsailujani.” 

”Eniten satuttaa kumppanin tapa antaa ymmärtää, että minun työni tai harrastukseni ovat aina toisella sijalla. Ensimmäisenä tulevat hän ja hänen uransa.”

Kumpikin voi huonosti

Parisuhteessa kisaaminen voi myös olla riitelemisen synonyymi. Kilpailua tulee samoista aiheista kuin riitaa, eli rahasta, kotitöistä ja vapaa-ajasta. Esimerkiksi tällaisista aiheista suomalaisnaiset kertovat ottavansa matsia parisuhteissa:

”Meillä on klassinen kilpailuasetelma uhriutumisesta, aiheena mikäpä muukaan kuin kotityöt. Kumman marttyyrinviitta heilahtaa uljaimmin?”

”Mieheni ajattelee, että voittaja on se, jolla on isompi palkka, eli hän. Sen mukaan päätetään, missä asutaan ja miten koko elämä menee. En ole tähän suostunut, ja niinpä asumme eri maissa.”

”Ajankäytöstä on tullut riitaa sen jälkeen, kun suhteeseen tuli lapsia.”

”Kilpailemme siitä, kumpi on käyttänyt enemmän aikaa elämästään lasten hoitamiseen. Tai vaippojen vaihtamiseen.”

”Kun ostin sijoitusasunnon, mieheni halusi ostaa oman.”

”Aina Trivial Pursuitia pelatessa alamme kilvoitella kohti voittoa: kumpi tässä onkaan fiksumpi? Tyhmää, tiedän!”

”Ajankäytöstä on tullut riitaa sen jälkeen, kun suhteeseen tuli lapsia. Lasketaan niitä iltoja, joita toinen saa olla ulkona, kun toinen jumittaa kotona lasten kanssa.”

Eroon kisaamisesta

Lautapeliä pelatessa tai lenkkipolulla huhkiessa heräävä kilpailuvietti ei yleensä aiheuta mökötystä kummempaa parisuhdekriisiä. Jatkuva ja joka asiaan ulottuva kisaaminen sen sijaan tekee elämästä vaikeaa. 

– Silloin kumpikaan ei voi hyvin, ei edes se, joka siellä tunkiolla kukkoilee, Heli Vaaranen sanoo. 

Ensimmäinen askel kilpailuasetelman keskeyttämisessä on ongelman huomaaminen. 

– Toinen askel on juttelu kumppanin kanssa ja sen ymmärtäminen, että kilpaileminen ei voi jatkua loputtomasti, Vaaranen toteaa.

Peliä ei ole menetetty, vaikka kumppani ei heti muuttaisi käytöstään vähemmän kilpahenkiseen suuntaan. Yksipuolinenkin päätös siitä, ettei enää ryhdy kilpailemaan oman rakkaan kanssa, voi Vaarasen mukaan auttaa.