Varoitusviesti

Tämän lomakkeen lähetystoiminto on asetettu pois päältä.

Taloudellinen väkivalta parisuhteessa on rajua vallankäyttöä, jonka tarkoituksena on alistaa henkisesti ja fyysisesti. Valtiotieteiden maisteri Anniina Kaittila kertoo, kuinka vaietun mutta yleisen ilmiön tunnistaa.

Ihan oikeasti, yksi pyörä on tarpeeksi. Ja taasko sä olet menossa kaupoille? Sä et kyllä tajua säästämisestä mitään.

Kuulostaako tutulta? Tutkimusten mukaan rahariidat ovat suomalaisille pareille arkipäivää. Valtiotieteiden maisteri Anniina Kaittila kertoo, että suomalaiset riitelevät rahasta eurooppalaista keskiarvoa enemmän.

– Olemme tilastossa top 3:ssa, Kaittila kertoo.

Pahimmillaan toisen rahankäytön seuraaminen ja kontrollointi muuttuu piinaavaksi. Silloin puhutaan taloudellisesta väkivallasta, jota Kaittila käsittelee väitöskirjassaan.

Mitä taloudellisella väkivallalla tarkoitetaan?

Määritteleminen on tällä hetkellä haastavaa, koska aihetta on tutkittu vähän.

– Taloudellinen väkivalta voi ilmetä esimerkiksi kumppanin taloudellisena hyväksikäyttönä, rahankäytön kontrollointina, työssäkäynnin häirintänä ja rajoittamisena. Taloudellinen väkivalta voi jatkua myös eron jälkeen esimerkiksi niin, ettei maksa elatusmaksuja, Kaittila kertoo.

Hän epäilee, että taloudellinen väkivalta on Suomessa varsin yleistä.

– Varsinaista tilastoa ei ole vielä. Mutta koska meillä parisuhdeväkivalta ja rahariidat ovat niin yleisiä, myös taloudellinen väkivalta on todennäköisesti yleistä.

Pelkoa, salailua ja pahoinpitelyä

Väitöskirjaansa varten Kaittila haastatteli kymmeniä suomalaisia rahariidoista ja myös niiden äärimuodosta eli taloudellisesta väkivallasta. Monissa tarinoissa toistui se, kuinka kumppani yrittää kontrolloida toisen rahankäyttöä ja kuluttaa yhteisiä varoja luvatta.

Joukkoon mahtui myös Auervaara-tyyppisiä huijareita, jotka olivat onnistuneet kavaltamaan kumppanin rahat hurmaavuudellaan.

Hän pelkäsi kaupassakäyntiä, koska milloinkaan ei voinut tietää, oliko kumppani pelannut tilin tyhjäksi.

Eräs haastatelluista kärsi valtavasti entisen kumppaninsa peliongelmasta. Hän kertoi pelänneensä jopa kaupassakäyntiä, koska milloinkaan ei voinut tietää, oliko kumppani pelannut tilin tyhjäksi.

– Eräs vakavaraisessa suhteessa ollut nainen puolestaan kertoi, että hänen miehensä ei antanut hänen käyttää rahaa mihinkään. Parin lapset joutuivat käymään aina kaupungin halvimmalla parturilla, koska muu olisi ollut miehen mielestä liikaa. Nainen joutui käyttämään rahaa salaa, koska mies kontrolloi niin paljon, Kaittila kertoo.

Taloudellinen väkivalta nivoutuu usein yhteen muun henkisen ja fyysisen väkivallan kanssa. Taustalla on halu kontrolloida ja alistaa puolisoa.

”Väkivallan tekijä saattaa tehdä pistokokeita työpaikalle ja soitella sinne päivittäin.”

– Kumppani voi esimerkiksi estää toista lähtemästä töihin. Väkivallan tekijä saattaa tehdä pistokokeita työpaikalle ja soitella sinne päivittäin. Hän voi myös pahoinpidellä puolison niin, että tämä ei kykene menemään töihin.

Moni tajuaa vasta eron jälkeen, että on joutunut suhteessa taloudellisen väkivallan uhriksi. Silloin herää usein myös viha.

– Moni kantaa raha-asioista kaunaa vuosia. Se johtuu siitä, että raha on konkreettinen asia, johon on helppo tarttua. Voi syyttää toista esimerkiksi siitä, että tämä vei kaiken eikä itselle jäänyt penniäkään. Omaa henkistä loukkaantumista on vaikeampi sanoittaa.

Monisyinen tasa-arvo

Raha ei ole helpoin riidanaihe parisuhteessa. Erotilastojen mukaan rahaan liittyvät erimielisyydet ovat iso syy suhteiden päättymiseen, kertoo Kaittila. 

Kaittilan mukaan talousasioista kiisteleminen voi tiettyyn pisteeseen saakka kuitenkin olla hedelmällistä. Parhaimmillaan se koulii omia kulutustottumuksia ja kasvattaa paremmaksi rahankäyttäjäksi.

Kaittilan mukaan suomalaiset loistavat rahariitojen kärkitilastossa, koska Suomessa naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia.

”Samalla kun kumpikin kumppani osallistuu kotitöihin ja rahanhankintaan, kummallakin on myös enemmän valtaa kyseenalaistaa toisen raha-asioita.”

– Rahakonflikteihin liittyy tasa-arvon paradoksiksi. Samalla kun kumpikin kumppani osallistuu kotitöihin ja rahanhankintaan, kummallakin on myös enemmän valtaa kyseenalaistaa toisen raha-asioita. Siksi rahasta myös riidellään.

Taloudellisella väkivallalla ei kuitenkaan ole tekemistä tasa-arvon kanssa: se koskettaa Kaittilan mukaan enemmän naisia.

– Toki miesten kohtaamaa taloudellista väkivaltaa on tutkittu tosi vähän. Miehillä se ilmenee enemmän hyväksikäytetyksi ja huijatuksi tulemisena. Naiset taas joutuvat kontrollin kohteeksi.

Apua kahdesta suunnasta

Taloudellinen väkivalta on monelle niin tuntematon termi, ettei moni osaa hakea apua.

– Avun hakemisen vaikeuteen liittyy myös paljon häpeää. Voi olla jopa helpompaa sanoa, että mies löi, kuin myöntää, että hän huijasi kaikki rahat. Monia pelottaa se, että pidetään hölmönä ja höynäytettävänä.

Epäiletkö kohdanneesi taloudellista väkivaltaa? Nämä kysymykset voivat auttaa hahmottamaan tilannetta.

Jos vastaat johonkin näistä kysymyksistä kyllä, olet voinut kokea taloudellista väkivaltaa.

  1. Tuntuuko sinusta, että sinua on taloudellisesti vahingoitettu parisuhteessa?
  2. Onko kumppanisi loukannut sinua rahan avulla?
  3. Kontrolloiko kumppanisi rahankäyttöäsi?
  4. Onko kumppanisi pimittänyt rahankäyttöään tai yrittänyt salailla varojaan?
  5. Rajoittaako kumppanisi työssäkäyntiä tai soitteleeko hän jatkuvasti työpaikallesi?

Avun hakeminen on taloudellista väkivaltaa kohdanneelle todella tärkeää. Taloudellinen väkivalta vaikuttaa niin henkiseen hyvinvointiin, koko  perheen elämään kuin tietysti taloustilanteeseen.

– Tilanteessa pitää keskittyä kahteen asiaan: hakemaan apua väkivallan kokemukseen ja raha-asioihin. Väkivaltapalvelut, kuten ensi- ja turvakodit, osaavat ohjata ensimmäisessä asiassa eteenpäin. Jos on joutunut talousasioissa huijatuksi, talous- ja velkaneuvonta tarjoavat apua.

Oletko sinä kärsinyt taloudellisesta väkivallasta suhteessasi? Kerro kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella. Vastauksia voidaan käyttää osana Me Naisten juttua.