Palutteen antamista, valittamista vai nalkuttamista? Kuva: Shutterstock
Palutteen antamista, valittamista vai nalkuttamista? Kuva: Shutterstock

Miksi miehet muka aina "ärähtävät asiasta" ja naiset "nalkuttavat turhasta"?

Ensitreffit alttarilla -ohjelman Tanja on jo ensimmäisten jaksojen aikana ehtinyt valittaa miehensä Ronin tavasta jättää wc-pöntön kansi ylös ja keittiön kaappien ovet auki ja huomauttaa, ettei toilettilaukkua voi missään nimessä jättää siihen, mihin mies aikoi.

Ja silloin ne sanat karkasivat huuliltani: "Kauheaa nalkuttamista!"

Heti hävetti.

Onko se nalkuttamista, jos huomauttaa asiasta, joka itseä todella häiritsee (oli asia toisen mielestä kuinka turha tahansa)? Vai muuttuuko huomauttaminen nalkuttamiseksi siinä vaiheessa, kun asiasta sanoo toista, kolmatta tai kolmattakymmenettä kertaa? Vai vasta siinä vaiheessa kun ääni alkaa kiristyä ja desibelit nousta?

Sitä paitsi kai vastapuolenkin kuuluisi kantaa tilanteesta oma vastuunsa. 

Jos tietää, että toista häiritsee suunnattomasti keittiön pöydälle nostettu roskapussi, onko sitä pakko nostaa siihen – kerta toisensa jälkeen? Tai kuinka suuri vaiva Ronilta loppujen lopuksi olisi sulkea ne kaapinovet?

Toisaalta milloin itse kunkin kannattaisi vain ottaa vähän rennommin ja muistaa, että ylhäällä oleva pytynkansi tai siitä huomauttaminen tuskin tappavat ketään?

Ne todelliset pahikset

Ehkä kaikkein viheliäisimpiä lopulta ovatkin "älä nalkuta" -lausahduksen käyttäjät. Tämä parisuhteen "vapaudut vankilasta" -kortti isketään pöytään siinä vaiheessa, kun halutaan leikkiä viatonta ja syyllistää toista: "Eihän näissä minun tavoissani ole mitään korjattavaa, sinun tarpeesi vain ovat turhia ja olet ärsyttävä."

Jos nalkuttaminen on vaarallista, vähintään yhtä vaarallista on kuitata kaikki toisen huomautukset nalkuttamisena.

Jostain ihmeellisestä syystä nalkuttaminen tavataan yhdistää juuri meihin naisiin. Vaikka kyllä miehet osaavat taidon ihan siinä missä mekin! Kokeilepa esimerkiksi kaataa kynsilakkaa auton penkille, siivota konsolipelit vääriin koteloihin, nostaa haisevat urheiluvarusteet sadepäivänä ulos tuulettumaan tai muuttaa mieltäsi ja vaihtaa vaatteita juuri kun olette lähdössä juhliin (pahoittelut tästä stereotyypittelystä).

Silti miesten mielletään "ärähtävän asiasta" ja naisten "nalkuttavan turhasta". Turhauttavaa!

Eräs tuttuni muuten keksi mainion vastauksen nalkutussyytöksiin:

– En minä nalkuta, minä sparraan.

Tätä aion kokeilla itsekin.

Kysely

Kumpi teillä nalkuttaa?

Nainen
Nainen
62.4%
Mies
Mies
38.8%
Ääniä yhteensä: 391

17-vuotiaat Taru ja Suvi ovat kulkeneet yhdessä kohdusta kehtoon ja aikuisuuden kynnykselle.
– Parasta on, kun on aina seuraa, siskokset kertovat.

Usein väitetään, että kaksosilla on mystinen yhteys. Päätimme testata asian!

Taru ja Suvi Keurulainen saapuvat haastatteluun selkeästi erinäköisinä. Stereotypia samanlaisiin vaatteisiin pukeutuvista identtisistä kaksosista särkyy hetkessä.

– On outoa, kun kaksoset pukeutuvat samanlaisiin vaatteisiin. Vaikka olemme kaksosia, on molemmilla silti ihan oma persoonansa, Taru sanoo.

”On todella ärsyttävää, kun meidät yhdistetään yhdeksi henkilöksi.”

Taru on Suvia kahdeksan minuuttia vanhempi. Siskosten mukaan se näkyy huolehtivaisuudessa. Taru katsoo ”pikkusiskonsa” perään ja pitää huolta, että tämä herää ajoissa ja muistaa ottaa lähtiessään kaikki tavaransa mukaan.

Taru ja Suvi eivät ole ikinä käyttäneet kaksosuuttaan hyväksi esimerkiksi huijatakseen kokeissa.

– On todella ärsyttävää, kun meidät yhdistetään yhdeksi ihmiseksi, Taru sanoo Suvin nyökkäillessä vieressä.

– Se, että joku sanoo esimerkiksi ”kaksoset” eikä kutsu meitä nimillämme, on inhottavaa. Kun koulussa oli arviointitilaisuuksia, meidät kutsuttiin niihin yhdessä, vaikka kaikki muut pyydettiin yksitellen, Suvi kertoo.

”Ajattelemme usein samoja asioita”

Järjestimme kaksosille telepatiatestin. Veimme siskokset eri aikaan huoneeseen, ja kuvasimme heidän reaktionsa sana-assosiaatioihin.

– En osaa sanoa, miten meni. Ajattelemme kyllä usein samaan aikaan samoja asioita, Suvi sanoo testin päätyttyä.

Katso, kuinka Taru ja Suvi selvisivät testistä!

Tulos oli häkellyttävä, sillä 90 prosenttia vastauksista oli samanlaisia! 

– Varmasti se vaikuttaa, että olemme olleet niin paljon yhdessä. En kuitenkaan usko, että samanlainen suhde voisi muodostua ihan kenelle tahansa, sillä me olemme olleet yhdessä vauvasta asti, Taru toteaa.

”Ostamme aina eri karkkeja, ja silti tuli sama hinta”, Taru viestitti jutun ollessa kirjoituksessa. Kuva: Taru Keurulaisen kotialbumi
”Ostamme aina eri karkkeja, ja silti tuli sama hinta”, Taru viestitti jutun ollessa kirjoituksessa. Kuva: Taru Keurulaisen kotialbumi

Elinikäiset ystävät

Siskokset pitävät kummallisena, että heitä ei eroteta toisistaan. He myöntävät olevansa täysin identtisiä, mutta eivät silti koe näyttävänsä samoilta.

– Ukkimme ei erota meitä vieläkään. Se on outoa, sillä mielestäni olemme ihan erinäköiset, Taru kertoo.

– En näytä yhtään Tarulta. Haluaisin nähdä joskus ulkopuolisen silmin, kuinka me muka näytämme samalta, Suvi jatkaa.

Kaksosuuden pahimmat puolet ovat kuin kenellä tahansa siskoksella – oman vaatekaapin asut häviävät ja ilmestyvät yllättävän usein siskon ylle.

”Ukkimme ei erota meitä vieläkään.”

Syntymäpäiväänsä siskokset eivät juhli samaan aikaan. Heillä on ollut tapana pitää erilliset syntymäpäiväjuhlat nimipäivinään: Taru on juhlinut maaliskuussa, Suvi puolestaan kesällä. Tänä vuonna luvassa on kuitenkin poikkeus, kun kaksoset pitävät juhannuksena yhteiset 18-vuotisbileet.

Kaksosuuden parasta puolta ei ole vaikea keksiä.

– Se, että on aina seuraa, tytöt toteavat.

Ironista kyllä, mutta yhteen ääneen.

Tutkimusryhmä selvitti, ratkeaisivatko parisuhteen riitatilanteet kynällä ja paperilla.

Parisuhdetyytyväisyys on tärkeä hyvinvoinnin ja onnellisuuden lähde. Tutkimusten mukaan parisuhteen hyvinvointi kuitenkin tavallisesti laskee ajan kuluessa.

Psykologian professori Eli Finkel tutkimusryhmineen selvitti, miten 21 minuutin kirjoitustehtävä vaikuttaa parisuhdetyytyväisyyteen.

Tutkimukseen osallistui 120 paria, joita seurattiin kahden vuoden ajan. Puolet pareista arvottiin ryhmään, joka osallistui kirjoitustehtävän tekemiseen. Toinen puoli pareista ei puolestaan tehnyt kirjoitustehtävää.

Tutkimuksen tulos oli, että kirjoitustehtävään osallistuneiden parien tyytyväisyys parisuhteisiinsa ei laskenut. Ryhmässä, joka ei osallistunut kirjoitustehtävän tekemiseen, parisuhdetyytyväisyys sen sijaan laski.

Kirjoitustehtävässä osallistujat vastasivat näihin kysymyksiin:

1. Millainen oli viimeisin riitanne? Mieti viimeisintä suurta erimielisyyttänne viimeisten kuukausien ajalta. Keskity siihen, mitä tapahtui ja miten toimitte. Älä kuvaa tunteita tai ajatuksia.

2. Ajattele tapahtunutta kolmantena osapuolena. Mieti riitaanne ulkopuolisen silmin, joka haluaa teille molemmille vain hyvää. Mitä tämä kolmas henkilö ajattelisi erimielisyydestänne? Mitä hyvää hän löytäisi tilanteesta?

Mieti riitaanne ulkopuolisen silmin.

3. Mieti, miksi on vaikeaa olla ulkopuolinen. Kolmannen osapuolen näkökulma tilanteeseen voi helpottaa erimielisyyttä, mutta näkökulman vaihtaminen ei kuitenkaan yleensä ole helppoa. Mitkä asiat hankaloittavat kolmannen osapuolen näkökulman ottamista riitatilanteessa?

4. Sitten harjoittelemaan! Vaikka näkökulman vaihtaminen ei ole helppoa, se voi onnistua. Yritä seuraavien neljän kuukauden aikana parhaasi mukaan ottaa neutraali näkökulma erimielisyyksiin, joita sinulla on kumppanisi kanssa. Mieti, miten näkökulman vaihtaminen voisi auttaa selviytymään erimielisyyksistä?

Kirjoitustehtävän avulla riitatilanteita voisi tutkimuksen mukaan käsitellä aivan uudella tavalla. Kokeilemisen arvoinen asia, sillä kukapa jaksaisi aina vain tapella?