Aina ensivaikutelma suhteesta ei ole se oikea. Kuvitus Ulla Bergström.
Aina ensivaikutelma suhteesta ei ole se oikea. Kuvitus Ulla Bergström.

Lue, miten lupaavat suhteet päättyivät outoihin tilanteisiin.

"Tutustuin kerran yöelämässä erittäin mielenkiintoiseen mieheen. Ilta meni mukavasti, ja mies antoi harvinaisen selvästi ymmärtää, että oli kiinnostunut minusta jopa seurustelumielessä.

Lopulta päädyimme viettämään yön yhdessä, ja seuraavana aamuna olin luonnollisesti seitsemännessä taivaassa. Näin siihen asti, kunnes mies sanoi: 'Taidanpa ottaa elämässäni tavoitteeksi olla mahdollisimman monen naisen kanssa silleen.' Emme paljon soitelleet sen jälkeen."

Niina

"Salamarakastuin muutama vuosi sitten erääseen mieheen. Meillä oli välimatkaa sata kilometriä, mutta koetimme kyläillä joka viikonloppu toistemme luona.

Parin kuukauden tapailun jälkeen menin leikkauttamaan pitkät hiukseni lyhyiksi. En kertonut asiasta miehelle mitään, vaan uusi kampaus paljastui pipon alta miehen kotieteisessä.

Mies järkyttyi todella pahasti. Hän ei voinut halatakaan minua, vaan keskittyi päivittelemään, miten olen ihan eri ihminen ja hän ei pääse tästä yli. Kun vielä paljastui, että minulla oli menkat meneillään, mies järkyttyi niin, että jouduin nukkumaan seuraavan yön lattialla. Seuraava päivänä poistuin paikalta enkä palannut."

Jonna

"Olin tapaillut viehättävää naista ja juttuamme pystyi ehkä jo sanomaan seurusteluksi. Eräänä päivänä nainen kuitenkin tokaisi, että olen sellainen mies, jota hän ei kehtaisi esitellä vanhemmilleen ja ystävilleen."

Markus

"Tapailin mukavaa romanialaista insinööriopiskelijaa. Hän oli komea ja ystävällinen, ja meillä oli hauskaa yhdessä. Suhdetta oli jatkunut jo jonkin aikaa, kun puheeksi tuli hänen kotimaansa romanivähemmistö.

Yleensä rauhallinen heilani alkoi vaahdota, kuinka romanit ovat syöpäläisiä ja yhteiskunnan loisia, joista pitäisi päästä eroon. Lopetin suhteen siihen."

Milla

"Olin ystäväni kanssa viikonloppulomalla Barcelonassa. Viimeisenä iltana tapasimme kolme ruotsalaispoikaa baarin ulkopuolella viideltä aamulla. Lähdimme hotelliimme jatkoille, ja päädyin pussailemaan yhden kanssa.

Kun aamu koitti, meidän piti lähteä lentokentälle. Vaihdoin puhelinnumeroita pussailukaverini kanssa ja pian soittelimmekin toisillemme useita kertoja viikossa. Poika oli asunut Espanjassa pari vuotta. Kuukauden skypettämisen jälkeen päätimme tavata jälleen Barcelonassa. Innoissani varasin viikon matkan. Mitä pidempi loma sen parempi, ajattelin.

Kun saavuin Espanjaan, pojasta ei kuulunut mitään. Odotin ja odotin. Kolmantena päivänä sain vihdoin vastauksen sähköpostiini: 'Palasin yhteen tyttöystäväni kanssa. Olen pahoillani. En viitsinyt ilmoittaa, koska ajattelin että sinulla on kuitenkin kiva matka.' Olin raivona ja vietin elämäni yksinäisimmän viikon. Olin myös nostanut matkaa varten kaikki kevään loput opintolainat."

Tiina

KERRO: Mihin suhde kariutui? Osoittautuiko lupaava juttu fiaskoksi? Oliko ihana tyyppi sittenkin ihan hirveä?

Välillä on ihan okei keskittyä myös niihin sinkkuelämän hyviin puoliin.

Jostain syystä vallalla on käsitys siitä, että näin loppuvuonna kaikki haluavat olla mieluummin parisuhteessa kuin sinkkuja. Yhdysvalloissa puhutaan jopa cuffing seasonista eli sesongista, jona kaikkein vannoutuneinkin sinkku alkaa pohtia, että parisuhde saattaisi sittenkin olla kiva juttu.

Mutta ovatko talven kylmyys ja juhlapyhien vietto jonkun kainalossa riittävän hyviä syitä pariutua? Sosiaalisessa mediassa muistutellaan parhaillaan sinkkuuden hyvistä puolista, kenties vastaliikkeenä kuluvan vuodenajan parisuhdekeskeisyydelle.

Sinkkuuden iloja on jaettu kasapäin Twitterissä tunnisteella #WhenImNotDating. Sekä parisuhteessa että sinkkuudessa on tietenkin sekä hyvät että huonot puolensa, mutta nämä päivitykset saavat sinkkuuden kuulostamaan aika hiton upealta.

Poimimme twiiteistä parhaat syyt pysyä sinkkuna.

1. Voi tehdä ihan mitä haluaa

No ihan kuin parisuhteessa ei muka voisi toteuttaa itseään, mutta sinkkuna asioista ei tarvitse neuvotella sitäkään vähää. Ei kompromisseja!

2. Kaikki on omaa

Koko pitsa/karkkipussi/kirsikkatomaattirasia vain itselle, aah.

3. Voi olla juuri niin karvainen tai karvaton kuin haluaa

Kyllä, joskus karvoja tulee ajeltua myös miellyttämisen vuoksi, vaikkei sinänsä olisi mikään pakko.

4. Säästyy rahaa

Deiteillä käyminen saattaa tulla hitsin kalliiksi.

5. Itsetunto ei romahtele

Ei toiveita, ei pettymyksiä.

6. Jää enemmän aikaa hemmottelulle

Deiteillä ravaaminen vie rahan lisäksi aikaa. Joskus on ihanaa olla koko ilta yksin omassa rauhassa ja ihan vain hemmotella itseään.

7. Deittailemattomuus on hauskaa

Ei hauskanpidon tarvitse olla aina muista ihmisistä kiinni.

8. Epämiellyttävät kohtaamiset jäävät väliin

Voit tapailla vain lempi-ihmisiäsi!

9. Harrastuksiin voi todella paneutua

Koko kämppä kasveille? Sinkkuna siitäkään ei tarvitse neuvotella.

Mikä sinkkuudessa on mielestäsi parasta? Keskustele kommenteissa!

Empatiakirjailija Sami Kedon mukaan myötätunto toisia kohtaan on myös asennekysymys.

Mikä tekee meistä empaattisia?

Maailma on täynnä tarinoita ihmisistä, joilla ei ole mitään – mutta jotka ovat aina valmiita antamaan sitä vähästäänkin muille. Tarinan toisella laidalla ovat rikkaat ja etuoikeutetut. Heillä olisi, millä auttaa, mutta myötätunto puuttuu.

Ihan niin yksinkertainen maailma ei ole, mutta empatiasta tietokirjan kirjoittanut Sami Keto kertoo, että kyky empatiaan tosiaan saattaa heiketä, kun ihminen rikastuu tai nousee yhteiskunnan hierarkiassa korkeammalle. 

– Tämä on havaittu todella monessa yhteydessä, Keto sanoo.

Yksi syy rikkauden ja empatian käänteiseen riippuvuuteen on se, että reiluus on Kedon mukaan useimmille ihmisille hyvin tärkeää. Jos siis ihminen on epäreilun korkeassa asemassa, hänen täytyy jotenkin pystyä perustelemaan ja oikeuttamaan eriarvoinen asema itselleen. 

– Jotta pystytään tasaamaan tilanne, alempana olevien arvoa pitää vähän laskea ja ajatella, että minä ansaitsen etuoikeuteni ja muut tekevät jotakin väärin.

Eriarvoisuus vaikuttaa empatiaan

Empatian määrä liittyy myös yhteenkuuluvuuden ja keskinäisriippuvuuden kokemuksiin. Ne, joilla on paljon rahallista tai sosiaalista pääomaa, ovat vähemmän riippuvaisia toisistaan ja samastuvat toisiin vähemmän, mikä selittää heikompaa empatiakykyä. 

– Eliitti kokee yhteenkuuluvuutta omassa piirissään, vähävaraiset laajemmin, Keto tiivistää. 

Hän kertoo, että yhteiskunnan eriarvoistumisen on kuitenkin havaittu johtavan siihen, että myös hierarkiassa alimpina olevat kokevat entistä vähemmän yhteenkuuluvuutta ylempänä olevia kohtaan. Eriarvoisuus siis heikentää ihmisten empatiakykyä ylipäätään.


Empatiaa voi suunnata

Sami Kedon mukaan empatia on oleellinen osa ihmisyyttä, ja olemme kaikki enemmän tai vähemmän empaattisia. Se kuitenkin vaihtelee, mihin suuntaamme empatiamme. Empatian kokemista ohjaavat yhteiskunnan rakenteet ja kulttuuriset kertomukset.   

Osa meistä kokee myötätuntoa kedon kukkasiakin kohtaan, osa suhtautuu empaattisesti ainoastaan omaan lähipiiriinsä. 

”Usein empatia on tilannekohtaista.”

Esimerkiksi rasistisessa mellakassa vihaa huutava ihminen voi olla hyvinkin empaattinen, tosin suppeaa piiriä kohtaan. Myös voimakkaat negatiiviset tunteet nimittäin tarttuvat empaattiseen ihmiseen ja voivat viedä mukanaan.

– Usein empatia on tilannekohtaista. Totumme toimimaan toisissa tilanteissa empaattisesti ja toisissa epäempaattisesti. Se on myös asennekysymys; päättääkö, että tämä on sellainen tilanne, jossa ollaan empaattisia, Keto kertoo.

Piiri, jota kohtaan ihminen tuntee empatiaa, voi Kedon mukaan kutistua esimerkiksi tilanteessa, jossa ihmisen asema yhteisössä on epävarma tai jossa ihmisryhmien välillä on kilpailuasetelma.

Huomattavia empatiapuutteita on Kedon mukaan yleensä vain narsisteilla ja psykopaateilla. He pystyvät lukemaan kanssaihmisiään, mutta eivät jakamaan heidän tunteitaan – myötätunto puuttuu.