”Mun sy-sy-sydämestä puuttuu palanen ja uu uu se on sun näköinen”, lauleskelee Robin. Taitaa mies tietää nämä jutut. Kuva: Shutterstock
”Mun sy-sy-sydämestä puuttuu palanen ja uu uu se on sun näköinen”, lauleskelee Robin. Taitaa mies tietää nämä jutut. Kuva: Shutterstock

Sinulla ja matchillasi on yleensä jotakin yhteistä, vaikket sitä itse tajua.

Joskus on vaikea sanoa, miksi pitää jostakusta, vaikkei vielä edes tunne häntä ja hänen arvojaan ja ajatuksiaan kovin hyvin. Jokin hänessä vain tuntuu hyvältä ja oikealta.

Mistä muka ”sen vain tietää”? Jokin selityshän on oltava!

Viime vuonna kiinalaisessa Beijing Normal Universityssä tehty tutkimus saattaa avata sitä, miksi toisten kanssa synkkaa paremmin kuin toisten, vaikkei syytä osaa selittää. Tutkimuksesta kirjoitti muun muassa psykologian ja aivotieteiden professori Susan Krauss Psychology Todayn sivustolla.

Tutkimus pohjaa psykologian ja johtamisen professorin Edward Tory Higginsin kehittämään teoriaan, jonka mukaan ihmiset ovat valmiimpia sitoutumaan johonkin ja tuntevat tekevänsä oikein, kun he huomaavat asioiden loksahtavan kohdalleen, siis sopivan yhteen.

Ajatellaan, ihmiset voi jakaa tavoitteidensa perusteella kahteen tyyppiin. Suomennetaan tyypit nyt vapaasti vaikka ehkäisijäksi ja etenijäksi.

Ehkäisijän elämä perustuu vastuun ottamiseen, turvallisuuden tunteen säilymiseen ja virheiden välttämiseen jo ennalta. Etenijä sen sijaan on valmiimpi ottamaan riskejä ja poistumaan mukavuusalueeltaan saavuttaakseen haaveensa ja tavoitteensa.

Tavoitteet yhdistävät

Kuten arvata saattaa, samanlaiset tavoitteet yhdistävät. Ehkäisijä tuntee olonsa epämukavaksi, jos ei tiedä, mikä edessä odottaa. Etenijä sen sijaan kyllästyy, jos kaikki on liian selvää ja varmaa.

Kiinalaistutkijat lähtivät siitä oletuksesta, että ensikohtaamisella ihmiset tulevat arvioineeksi myös toistensa tavoitteita. Jos kyse on vaikkapa parisuhteesta, treffeillä saattaa tulla pohtineeksi, tuleeko arki tämän tyypin kanssa olemaan (liian) tuttua ja turvallista vai jatkuvasti jotain uutta ja (liian) jännittävää?

Teoriaa testattiin tutkimuksessa, ja kävi ilmi, että koehenkilöt ”tunsivat olonsa oikeaksi” sellaisten tuntemattomien ihmisten kanssa, joiden kanssa he jakoivat samat tavoitteet.

Asiayhteydellä huomattiin kuitenkin olevan pientä vaikutusta tunteeseen: työhön saatetaan palkata mieluummin tuloshakuinen etenijä, kun taas romanttisessa mielessä ”turvallisempi” vaihtoehto saattaa houkutella menevääkin tyyppiä, koska parisuhteelta yleensä odotetaan jonkinlaista vakautta. Yleisesti tavoitetyyppi oli kuitenkin toimiva ennusmerkki sille, miten kahden ennestään tuntemattoman kemiat kohtaavat. Se siitä mystiikasta sitten.

Ensikohtaamisella ihmiset tulevat arvioineeksi myös toistensa tavoitteita.

Susan Krauss kirjoittaa, että jo parisuhteen muodostamisvaiheessa toisen ihmisen tavoitteista saa jonkinlaisen kuvan. Kertooko tämä haluavansa käydä lukuisissa eri paikoissa vai toivovansa aloilleen asettumista? Moni esimerkiksi lapsista ja farmariautosta lähitulevaisuudessa haaveileva toki tietää ilman psykologian teorioitakin, että hankaluuksiahan siitä vain seuraa, jos unelmaansa yrittää toteuttaa jonkun kolmen vuoden reppureissua suunnittelevan kanssa.

Aina viestit eivät kuitenkaan ole niin selviä, mutta onneksi kokonaiskuva hahmottuu mielessämme pienemmistäkin merkeistä, lähes huomaamatta. Sitä kutsutaan perstuntumaksi – ja aika usein siihen kannattaa luottaa.

Jos aikuinen lapsi on etäinen, siihen saattaa vaikuttaa yhdeksän asiaa vanhemman käytöksessä.

Kuin mököttävä teini tai kiukutteleva pikkukakara. Taannutko sinäkin, kun menet lapsuudenkotiisi tai vietät aikaa vanhempiesi kanssa pidempään kuin päivällisen verran. Jos taannut, et ole ainoa. Psykologi Merja Kokkonen on nimittäin kertonut, että aika moni aikuinen taantuu vanhempiensa seurassa – ja varsinkin omassa lapsuudenkodissaan. 

– Kun palaamme tuttuun paikkaan, loksahdamme helposti vanhoihin rooleihimme. Olemme kuitenkin viettäneet lapsuudenkodissamme 15–20 vuotta ja tottuneet toimimaan vuosikaudet tietyllä tavalla ja ajattelemaan vanhemmista vanhasta muistista kaikenlaista. Vaikka lapsuudenkotiin olisi ottanut etäisyyttä, jo pelkät tutut­ tuoksut ja tavarat riittävät laukaisemaan vanhat toiminta- ja ajattelu­tapamme, Marja Kokkonen on kertonut Me Naisten jutussa. 

Joskus on myös niin, että vanhempi ei itse päästä irti vanhasta roolistaan, jolloin se on aikuiselle lapsellekin lähes mahdotonta. Psychology Today -sivustolla sosiaalipsykologi Jane Adams keksii useita syitä, miksi aikuinen lapsi saattaa kantaa kaunaa vanhemmilleen. Listasta voi olla hyötyä myös vanhemmalle, jos miettii, miksi oma lapsi käy vain harvoin kylässä eikä reagoi viesteihin tai soittoihin.

9 syytä, miksi aikuinen lapsi saattaa olla nihkeä

  1. Haluat aina olla oikeassa

     

  2. Et tunne lastasi.
  3. Et päästä lastasi irti hänen lapsuuden roolistaan
  4. Luulet, että käsittelemätön avioero/lapsuuden riidat eivät vaivaa lastasi enää.
  5. Puutut jatkuvasti hänen elämäänsä, etkä anna elää omaa elämää. 
  6. Et kunnioita hänen rajojaan.
  7. Kysyt, mutta et kuuntele häntä.
  8. Asetut jonkun puolelle.
  9. Otat vapauksia, joihin sinulla ei oikeastaan ole oikeutta.

Tutkijoiden mukaan viehättävyys vaikuttaa mieleenpainuvuuteen, muttei sillä tavalla kuin ehkä ajattelit. 

Jos näet suuren joukon ihmisiä, keiden kasvot painuvat mieleesi? Kun saksalaisen Jenan yliopiston tutkijat selvittivät asiaa, vastaus oli aavistuksen yllättävä. 

Tutkijoille oli selvää, että tavalla tai toisella joukosta erottuvat ihmiset jäävät muistiin kaikkein helpoiten. Erikoisten kasvonpiirteiden mieleenpainuvuus ei ole kovin yllättävää, joten he tutkivat kasvojen mieleenpainuvuutta erityisesti suhteessa kasvojen viehättävyyteen. 

Selvisi, että kaikkein viehättävimpinä pidetyt ihmiset eivät ole erityisen mieleenpainuvia. Tavalliset, ei erityisen hyvännäköisiksi koetut ihmiset sen sijaan painuivat tutkimuksen koehenkilöiden mieliin. 

Kuinka jäädä mieleen

Jos siis mielit tehdä pysyvän muistijäljen ihmisten mieleen pelkällä olemuksellasi, helpoin keino on lisätä ulkonäköön jotakin odottamatonta ja erikoista. Asiaa auttaa, jos et ole sitä tyyppiä, jota kulttuurissamme pidetään kaikkein kauneimpana tai komeimpana. 

Yleensä on onneksi mahdollista jäädä ihmisten mieleen myös käytöksellään ja puheillaan, ei pelkillä kasvoillaan. Jos sanan säilä on käytettävissä, hyvän vaikutelman luomiseen voi kokeilla esimerkiksi Benjamin Franklinin menetelmää tai jotakin muuta pientä psykologista kikkaa, jolla saat ihmiset puolellesi.

Viehättävä huomataan

Vaikka viehättävästä ulkonäöstä ei ole etua muistetuksi tulemisessa, siitä on muuta hyötyä. Psychology Todayssa huomautetaan, että ihmiset kiinnittävät tutkitusti huomionsa kauniisiin henkilöihin, ja huomaavat siksi heistä muutakin kuin ulkonäön. 

Viehättävä fyysinen olemus kiinnittää huomion ja kutsuu tutustumaan. Niinpä hyvännäköisinä pidetyillä ihmisillä on mahdollisuus jäädä mieleen vaikkapa käytöksellään, vaikka heidän kasvonsa eivät olisi eityisen mieleenpainuvat.