Ei tuu mittään, hänellä oli rumat kengät. Kuva: Shutterstock
Ei tuu mittään, hänellä oli rumat kengät. Kuva: Shutterstock

Muuten mahtava tyyppi, mutta… Joskus jokin pikkuseikka riittää katkaisemaan orastavalta ihastukselta siivet. Ja kyllä, me ihmiset olemme kovin pieniä ja pinnallisia.

Kuulostaako tutulta: Olet tavannut uuden, kiinnostavan tyypin. Olette kirjoitelleet netissä tai kikatelleet yhdessä kahviautomaatilla. Olette ehkä jopa päätyneet treffeille. Ne ovat menneet mukavasti, kunnes.... Sinulle on selvinnyt tyypistä jotakin, joka sammuttaa orastavan ihastuksesi.  Tiedät, että olet ehkä typerä ja pinnallinen, muttet vain voi sille mitään. Teillä ei vain voi olla yhteistä tulevaisuutta, koska hän...

Pukeutui väärin?

”Täydellinen turn-off vuonna kivi ja kirves oli kundi, joka käytti länkkkärityylistä kaulakorua. You know, pitkä naru, jonka päässä killui jotain hohtavaa. Siis niin yöööks, ettei vaan voinut edes harkita seukkaamista.” (Nainen, 40)

Tyyli on herkkä juttu. Varmasti miehilläkin on omat inhokkinsa naisten vaatetuksen suhteen, mutta vääränlainen pukeutuminen tuntuu hiertävän etenkin naisia. Liian korkealle hilatut housut. Liian alhaalla roikkuvat housut! Pikee-paita, eih!

”Liian lyhyet lahkeet.... No go.” (Nainen, 40)

”Jossain vaiheessa en osannut kiinnostua miehistä, joilla oli leveät lahkeet. Pillit ne olla pitää.” (Nainen, 28)

”Pahin ulkonäköön liittyvä turn off ovat ehdottomasti larppaajan näköiset maihariäijät, joilla on rasvaletit ja pitkät nahkatakit. Yleensä niillä on vielä salkku tai ala-asteaikainen koulureppu täynnä mangaa ja magic-kortteja.(Nainen, 26)

Mutta hei, kyllä miehetkin osaavat!

”En voi sietää muijia, jotka käyttävät bändipaitaa, vaikkeivät olisi ikinä kyseistä bändiä kuunnelleetkaan, vaan yrittävät vain olla jotenkin rock.” (Mies, 40)

Käytti vääränlaisia kenkiä?

”Erottuani olin todella krantulla tuulella miesten suhteen. Oli ihan lista: ei lapsia, ei espoolaista, ei rivitaloa, ei insinööriä, ei mieskenkiä. Mieskengät ovat siis semmoiset nahkakengät jotka kasuaaleissa ammateissa työskentelevät laittavat juhlaan ja toimihenkilöt töihin. Kanooteilta muotokielensä lainanneet. Terävä kärki. Yhh.” (Nainen, 39)

Joi vääriä juomia, söi vääriä ruokia?

”En jostain syystä pysty sietämään miehiä, jotka juovat siideriä. Epämiehekästä.” (Nainen, 26)

Tarkkana siellä treffeillä, sillä juomavalintakaan ei ole vain juomavalinta! Mutta mistä tietää, mitä oma tilaus toisen mielestä viestii? Niin, hyvä kysymys. Varman päälle pelaaja juo siis samaa kuin deittikumppanikin.

”Suhtaudun ruokaan itse intohimoisesti enkä voi olla jonkun tyypin kanssa, joka syö vain eineksiä ja mäkkärisafkaa. Se olisi myös paha, jos toinen ei tykkäisi ulkona syömisestä. Oon kuullut, että jotkut ajattelee sen olevan pelkkää rahojen tuhlausta. Järkky ajatus!” (Nainen, 28)

”Mies mässytti. Muutenkin minua häiritsevät äänekkäät miehet. Sellaiset, jotka köhivät, kakovat ja pitävät koko ajan ääntä, vaikkeivät mitään sanoisikaan.” (Nainen, 38)

Seisoi väärin! Juoksi väärin!

”Jostain syystä minua häiritsevät aikuiset naiset, jotka seisovat vaikkapa nyt liikennevaloissa jalat tiukasti yhdessä. Siitä tulee jotenkin pikkutyttömäinen, söpöilevä fiilis.” (Mies, 40)

”Tyttö näytti tyhmältä juostessaan.” (Mies, 20)

Puhui väärin?

”En voi sietää hesalaista intonaatiota, jossa lauseen loppu jää roikkumaan ilmaan. Nuoret naiset harrastavat tätä etenkin.” (Mies, 40)

Oli skipannut äidinkielen tunnit?

”Oli pakko lopettaa yksi orastava juttu, kun mies ei osannut kirjoittaa viestejä. Se ei tietenkään osannut yhdysanoja, mutta ei myöskään välimerkkejä. Kilometrin pituisessa viestissä ei saattanut olla yhtään pistettä tai pilkkua. Ehkä vielä pahempaa oli kuitenkin se, että se lähetteli noloja mukamas-kuumia viestejä.” (Nainen, 28)

Kirjoitus- ja kielioppivirheet ärsyttävät sekä miehiä että naisia. Siitäkin huolimatta, että Michiganin yliopiston tutkimuksen mukaan muiden kirjoitus- ja kielioppivirheiden arvostelijat ovat itsekkäitä, vähemmän avoimia, arvostelevat muita herkemmin ja tekevät vähemmän kompromisseja.

”Kerran vähän virittelin sellaisen tosi nätin ja kivan tytön kanssa. Mutta se kirjoitti ihan vammasesti, vaikkei se mikään tyhmä ollut todellakaan. Ja sit yks toinen joka jaaritteli ja jaaritteli itsestään ja arjen banaaleista urotöistään. Mut se oli aika hottis. Joo, nuo suhteet kaatu verbaliikkaan.” (Mies, 44)

Haisi?

”Halvat ja voimakkaat miesten tuoksut ja pesuaineet, Rexonat ja Axet, saavat minut voimaan pahoin. Jos tyyppi haisee niiltä, ei tule mitään. Mieluummin haistelen vaikka pierua tai röökiä.” (Nainen, 37)

”Uutuutena tullut kookosöljy, johon muijat tuntuvat nyt hurahtaneen. Vihaan sen hajua.” (Mies, 42)

Oli hävettävä somessa?

”Hän piti mammablogia.” (Mies, 31)

”Hän jakoi Facebookissa voimaannuttavia mietelausepostereita.” (Mies, 31)

”Vaikealta tuntuu, jos ei osaa peruskielioppisääntöjä. Asiaa pahentaisi vielä se, jos olisi tosikko, jonka jutut somessa(kin) olisivat tylsiä ja kamalia. Ja että sillä olisi hirveä kotikin, eikä olisi yhtään kiinnostunut esim. kirjallisuudesta.” (Nainen, 39)

Joskus voi silti muuttaa mielensä... ja siitä voi seurata jotain ihanaa!

Yhdyssanavirheet ovat aina olleet totaalinen turn-off, kunnes tapasin nykyisen mieheni. Hänen ensimmäisessä tekstarissaan oli yhdyssanavirhe ja harkitsin hetken, voinko lähteä treffeille tällaisen tyypin kanssa. Onneksi lähdin. Sittemmin olen ratkaissut asian niin, että soitan hänelle mieluummin kuin tekstaan.” (Nainen, 28)

”No. Tässä reilun kahden vuoden jälkeen, suostuttuani treffeille espoolaisen rivitalossa asuvan kahden lapsen insinööri-isän kanssa, olen edelleen ihan iloinen, että sillä on hyvä lenkkarimaku eikä mieskenkiä.” (Nainen, 39)

Tunnistatko jonkin näistä, vai mikä on sinulle totaalinen turn off?

Vierailija

Seisoi väärin, kantoi salkkua – näihin seikkoihin voi nipottajan kiinnostus kariutua

Muovi-ihmisiä! Voiko parempaa todistusta olla täydellisestä arvotyhjiöstä kun ollaan niin eksyksissä ettei kyetä lähimmäistä arvioimaan kuin tuollaisen perusteella? Luulen että ihmiskunta on omaa laiskuuttaan ja tietämättömyyttään nyt kehityksensä täydellisessä pohjapisteessä ja onneksi sieltähän ei pääse kuin ylöspäin. Tämä yhteiskunta kumisee onttouttaan ja kerran meidät tunnettiin tietäjäkansana. Voi tätä alennustilaa....
Lue kommentti

On trendikästä hankkiutua eroon energiasyöpöistä ihmisistä – mutta keitä ne sellaiset oikein ovat?

Näin vuoden alussa sitä on liikkeellä: energiasyöpöistä ihmisistä eroon hankkiutumista. Heitä luvataan karistaa uudenvuodenlupauksissa, heitä kehotetaan välttelemään oman hyvinvoinnin nimissä – mutta tärkeä kysymys odottaa vastaustaan. Mikä hitsin energiasyöppö? Joku henkilö, joka uuvuttaa, selvästikin. Mistä tiedän, olenko se minä?

Psykologi Taru Helenius toteaa, että kyseessä olisi melkein gallupin paikka: eri ihmisten mielestä eri tyypit ovat kuluttavia.

– Mikä kellekin sopii! Minä saatan kokea kovin puheliaat ihmiset energiasyöppöinä, sinusta he ovat virkistäviä. Äänekkäät, huomiohakuiset ihmiset ovat monien mielestä kuluttavia. Samoin sellaiset, jotka valittavat paljon omista ongelmistaan kuuntelematta toista. Entäs arvaamattomasti käyttäytyvät tyypit – välillä ystävälliset, välillä piittaamattomat? Hekin voivat imeä energiaa.

”Mikä kellekin sopii!”

Energiasyöppö ei siis ole aivan pomminvarma diagnoosi. Joskus kysymys voi olla persoonallisuushäiriöstä tai poikkeuksellisen pahasta itsekeskeisyydestä, mutta ei aina. Saatan hyvinkin olla jonkun ihmisen uudenvuodenlupauslistalla kohdassa ”hankkiudu eroon”, vaikka olen mielestäni erittäin hyvä tyyppi enkä tietääkseni edes narsisti. On ilmeisesti vain tarkkailtava, vastataanko viesteihini enää.

Saako heitä karistaa elämästään?

On myös niin, että vaikea elämäntilanne saattaa tehdä kenestä tahansa tarvitsevan energiasyöpön, ainakin väliaikaisesti. Sellaista energiasyöppöparkaa ei ole reilua hylätä antamatta ensin palautetta. Yllättävän moni pystyy muuttamaan käytöstään.

Taru Heleniuksen mielestä voisi silti olla ihan fiksukin idea tehdä välillä inventaariota omasta elinpiiristään: siinä olisi hyvä olla mahdollisimman hapekkaita ja tasapainoisia ihmissuhteita.

–  Radikaaleja välirikkoja en kannata, mutta pehmeitä pesäeroja kyllä! Ystävyydessä on kyse saamisesta ja antamisesta. Aikaa on muutenkin niin vähän, että turhaa sitä on tuhlata ihmisiin, joiden seurasta jää paha mieli. 
 

Vierailija

Energiasyöppö on parjattu ihmistyyppi – mistä tietää, onko itsekin sellainen?

Erkki kirjoitti: Perinteisesti karistetaan seurasta köyhtyneet, sairastuneet ja menetyksiä kokeneet. He kun eivät jaksa kauheasti iloita ja haluaisivat vielä puhuakin asioistaan. Eivätkä ole hapekkaita ja tasapainoisia. Jokainen ihminen on joskus energiasyöppö. Kannattaisi karsia ne pinnalliset hörhöt, jotka punnitsevat vain omaa etuaan ja jaksamistaan. Media-alalla on energiasyöppöjä vaikka kuinka paljon. Välttäkää näiden seuraa niin paljon kuin mahdollista.Siellä on paljon mielisairaita,...
Lue kommentti
Erkki

Energiasyöppö on parjattu ihmistyyppi – mistä tietää, onko itsekin sellainen?

Perinteisesti karistetaan seurasta köyhtyneet, sairastuneet ja menetyksiä kokeneet. He kun eivät jaksa kauheasti iloita ja haluaisivat vielä puhuakin asioistaan. Eivätkä ole hapekkaita ja tasapainoisia. Jokainen ihminen on joskus energiasyöppö. Kannattaisi karsia ne pinnalliset hörhöt, jotka punnitsevat vain omaa etuaan ja jaksamistaan.
Lue kommentti

Yksi sai tietää puolison pettämisestä, toinen löysi itselleen uuden rakkaan. Naiset kertovat, mistä saivat voimaa erota huonosta suhteesta.

Vaikka tietäisi, että parisuhde on tuhoon tuomittu, ei eroaminen ole välttämättä helppoa. Huonoissa, jopa väkivaltaisissa, suhteissa pysytellään muun muassa pelon, taloudellisen epävarmuuden ja lasten takia – ja siksikin, että toivotaan tilanteen vielä kääntyvän hyväksi.

Eronneet ovat kertoneet Me Naisissa suhteen päättyneen johonkin yksittäiseen viimeiseen niittiin, kuten salatupakoimisen paljastumiseen, yhtäkkiseen reissuilmoitukseen – tai kuraisiin saappaisiin

Aina eron taustalla ei ole mitään yksittäistä hetkeä, joka olisi johtanut välittömään lähtöön. Osa eronneista on kertonut sinnitelleensä pitkään tuhoon tuomitussa suhteessa odottaessaan esimerkiksi tarvittavien rahavarastojen karttumista, asunnon löytymistä tai lasten kasvua. 

Kun kysyimme, mistä eronneet ovat saaneet voimaa lähteä vahingollisesta suhteesta, saimme hyvin vaihtelevia vastauksia. Muutama toistuva teema kuitenkin on: monelle eropäätökseen herättävä hetki on jokin puolison väkivallanteko, mutta eron lopullinen toteuttaminen on vaatinut ystävien tai muiden läheisten apua. 

”Viimeisellä pahoinpitelykerralla ymmärsin, että tulen lopulta pääsemään hengestäni, mikäli suhteeseen vielä jään. Tällä kertaa mies myös potki koiraani, ja se vain oli liikaa”, nelikymppinen nainen kirjoittaa kyselyvastauksessaan.

Hän kertoo saaneensa voimaa erota työtoveriltaan, jolle lopulta uskoutui.

Moni muukin vastaaja korostaa vastauksissaan, että läheisiltä ja jopa kaukaisemmiltakin tuttavilta on mahdollista saada apua lähtemiseen ja eron jälkeisen elämän aloittamiseen, jos vain uskaltaa kertoa tilanteestaan. 

Tällaisista asioista Me Naisten kyselyyn vastanneet suomalaisnaiset saivat voimaa lähteä huonosta suhteesta:

Halusin paremman elämän 

”Olen alkoholistin lapsi ja ajattelin, että koko elämäni ei voi mennä alkoholistin kanssa. Ensin isä, sitten puoliso.”

”Viimeinen lyönti oli lopullinen niitti. Ymmmärsin ettei hän pysty muuttumaan. Tärkeimpänä syynä silloiseen päätökseen pidän kuitenkin sitä, että ansaitsen parempaa. Parempi olla yksin. Onneksi löysin lopulta ihanan aviomiehen.”

”Olin jo pitkään tajunnut, ettei suhde ole terve eikä tule toimimaan, koska mies ei koskaan nähnyt itsessään mitään vikaa. Kysyin itseltäni, pystynkö olemaan loppuelämäni tai viiden vuoden päästä vielä hänen kanssaan ja haluanko tällaisen elämän, jossa minulla ei mitään arvoa. Vastaus oli aina ei. Tiesin, että eron jälkeen oloni ei voisi olla ainakaan huonompi. Päivääkään en ole katunut.”


Terapia herätti

”Kävin itse terapiassa. Siellä jossain vaiheessa ymmärsin, ettei rakastamaansa ihmistä saa kohdella noin ja että vuosien työ itseni kanssa oli romahtamassa nopeasti hänen kohtelunsa takia. Tapahtui myös väkivaltatapaus, jossa tajusin, että haluan elää ja olla olemassa. Suhde jatkui vielä sen jälkeen, mutta se herätti jotain minussa.”

”Sain uuden rakkauden myötä rohkeuden tehdä päätöksen.”

”Terapeuttini avulla ymmärsin, kuinka olen toiminut koko aikuisikäni puolisoani palvellen ja kadottaen itseni kokonaan. Terapeutin kysymys: ”Mikä tekee sinut onnelliseksi?” ja se, etten osannut vastata siihen, oli niin silmiä avaava, että eroprosessi lähti käyntiin.”

Puoliso jäi kiinni

”Vuosien jahkaaminen sai viimeisen niitin, kun ystäväni parikymppinen tytär ilmoitti minulle, että hän joutui hätistelemään miestäni kimpustaan työmatkani aikana. Tyttö näytti myös mieheni hänelle lähettämät rasvaiset tekstiviestit. Olen ikuisesti kiitollinen tytölle siitä, että hän kertoi asiasta minulle, jotta sain vihdoin voimaa erota.”

”Mies jäi kiinni pettämisestä, kun toinen tai oikeastaan kolmas nainen lähetti minulle viestin. Jotenkin tajusin, etten vain voi elää niin. Pettäminen, ja tapa jolla se tehtiin, oli myös niin iso loukkaus, että ymmärsin, että miehellä on isoja ongelmia ehkä myös itsensä kanssa. Muutama ystäväni tuki minua prosessissa tosi paljon.”

Rakastuin toiseen

”Olin jo vuosia haaveillut erosta, mutta päätöksen tein, kun tapasin uuden miehen. Uusi rakkaus tuli yllättäen ja kolahti kovaa, en ollut tiennyt, millaista rakkaus kahden ihmisen välillä voi olla. En elänyt päivääkään missään salasuhteessa, vaan ilmoitin heti silloiselle miehelleni, että tämä oli nyt tässä. Sain uuden rakkauden myötä rohkeuden tehdä päätöksen. Uusi rakkaus on nyt kestänyt melkein 10 vuotta, ja päivääkään en ole katunut.”

”Asioista ei voinut keskustella, ja viimeinen niitti oli käsiksi käyminen, jota en anna ikinä anteeksi. Tein eroa mielessäni useamman vuoden ja tapasin ihmisen, jonka kanssa pystyin keskustelemaan kaikesta. Tämä ihminen on tällä hetkellä elämäni sielunkumppani.”

”Ilman tätä ihanaa työkaveriani olisin tässä suhteessa varmaan edelleenkin, jos edes olisin hengissä.”

”Sain voimaa kolmannesta osapuolesta sekä ajatuksesta, että minä ja poikani olemme ansainneet onnellisen elämän ja että karmea suhde on lapseni lapsuutta. Uusi ihastus auttoi. Minulla ei olisi ikinä ollut voimaa lähteä suhteesta ilman, että sain toisesta voimaa  ja jotenkin myös itsekunnioitukseni takaisin.”

Sain ulkopuolisen näkökulman

”Salasin pitkään kaikilta sen, mitä neljän seinän sisällä tapahtuu. Jossain kohtaa aloin puhua asioista työkaverilleni, joka auttoi minua ymmärtämään, että kaikki vika ei ollut minussa ja etten ollutkaan niin paska, että minua oli vain pakko aina hakata. Ilman tätä ihanaa työkaveriani olisin tässä suhteessa varmaan edelleenkin, jos edes olisin hengissä. Kiitos hänelle siitä.”

”Pidin yhden kerran pääni ja lähdin siskojeni ja äitini avustamana siskoni tupareihin kotipaikkakunnalle. Sinä iltana tajusin, miten paha minun oli olla siinä suhteessa, ja miten suhde oli tuhonnut oman persoonani ja luonteeni. Vielä yksi keskustelu miehen exän kanssa, ja seuraavana päivänä pakkasin kamani ja muutin pois.”

”Eräs ilta miespuolisen ystävän seurassa antoi minulle voiman, jota tarvitsin. Sitä iltaa ennen suhde oli oikeastaan jo kuollut, mutta kulissia pidettiin yllä. Kun ymmärrys siitä iski tajuntaan, että en ollut vuoteen nauranut niin vapautuneesti ja tuntenut oloani niin rennoksi, sain vihdoin voimaa sanoa viimeisen kerran, että tämä oli tässä.”

Terveyteni petti

”Terveyteni oli jo kuukausia ollut todella huono. Ruoka ei pysynyt sisällä eikä lopulta edes maistunut. Laihduin yli kymmenen kiloa kuukaudessa. Tultuani sairaalasta kotiin makasin sohvalla huilaamassa, kun mies tuli sisälle ja sanoi jotain todella ikävää. Se oli se viimeinen niitti, silloin päätin tämän avioliiton olevan nyt tässä. Ja se päätös oli aivan kristallinkirkas.”

”Olin lopulta niin loppu henkisesti, että seuraava askel olisi ollut oma totaalinen romahdukseni. Vain itse tiedän, kuinka viimeisillä voimillani päätin pelastaa itseni ja lapseni.”

”Olin vain henkisesti niin loppu, että fyysinen terveyskin alkoi reistailla. Tuli muun muassa rytmihäiriöitä, joille ei löytynyt syytä.”