Salasuhde voi tuoda onnea, mutta myös raastaa. Kuvitus: Päivi Arenius.
Salasuhde voi tuoda onnea, mutta myös raastaa. Kuvitus: Päivi Arenius.

Onko toinen nainen aina ikuinen kakkonen? Sari, 22, kertoo tarinansa.

”Kun tapasin 25-vuotiaan Teemun, hän kertoi ensimmäisen minuutin aikana, että on juuri kosinut tyttöystäväänsä ja häät ovat luvassa vuoden sisällä. Minusta oli mahtavaa, että ihmiset ovat valmiita sitoutumaan. Tosin kyseessä ei ollut tuore suhde, sillä Teemu oli alkanut seurustella tyttöystävänsä kanssa 17-vuotiaana.

Muutaman kuukauden päästä tilanne alkoi luisua outoon suuntaan. Olimme opiskelukavereita, ja eräiden juhlien jälkeen luokkatoverimme huomauttelivat, että minä ja Teemu viihdyimme silmiinpistävän hyvin yhdessä. Olin pitänyt tilannetta vain ystävyytenä, mutta huomauttelu avasi silmäni. Jouduin paniikkiin: en voi rikkoa kenenkään parisuhdetta.

Etäisyyden pitäminen osoittautui mahdottomaksi, sillä Teemu teki varsin selväksi, että on ihastunut minuun. Hän halusi tulla luokseni kahville, hän halusi, että menemme yhdessä bileisiin. Pian istuimme sohvallani ja hän kysyi: ’Saanko suudella sua?’ Se oli sitten siinä. Aloitimme suhteen.

Teemu teki helpoksi sen, että minun ei tarvinnut tuntea syyllisyyttä suhteestamme. Hän kertoi jatkuvasti, kuinka surkeasti hänen parisuhteensa voi. Hän sanoi, että on tyttöystävänsä kanssa vain tottumuksesta, heillä ei ole mitään yhteistä ja intohimo puuttuu. Olin onneni kukkuloilla, kun Teemu kertoi, että minä olin hänen elämänsä nainen.

Julkisesti yhdessä

Puhuimme paljon yhteisestä tulevaisuudesta, ja Teemu väläytteli jopa kosintaa. Vanhan parisuhteen päättäminen oli hänelle kuitenkin ylivoimaisen vaikeaa. Katsoin tilannetta aluksi läpi sormien, sillä olin juuri itsekin päättänyt pitkän parisuhteen ja tiesin, että se ei ole helppoa.

Kuljimme julkisesti yhdessä kuin pariskunta, saatoimme esimerkiksi suudella ravintolassa. Kerran Teemu antoi minulle ruusukimpun keskellä Helsingin keskustaa. Mietin, että ehkä hän haluaa jäädä kiinni, koska ei uskalla kertoa tyttöystävälleen totuutta.

Kuukaudet kuitenkin kuluivat. Iltaisin itkin Teemulle, että nyt soitat tyttöystävällesi ja sanot, että haluat erota. Tietenkään hän ei tehnyt niin. Jouduin kuuntelemaan puheluita, joissa tyttöystävä hihkui Teemulle, kuinka hän oli löytänyt hienot tapetit heidän uuteen asuntoonsa. Ajattelin, että voi naisparkaa, hänellä ei ole aavistustakaan siitä, että mies rakastaa toista.

Mutta Teemulla oli aina jokin syy, miksi hän ei voinut jättää naistaan. Oli huono aika, koska he olivat juuri muuttamassa isompaan asuntoon. Oli huono aika, koska tyttöystävällä oli vaikeaa töissä. Ja viimeinen niitti: oli huono aika, koska tyttöystävän äidillä on syöpä. Teemu sanoi, että ehkä esimerkiksi puolen vuoden kuluttua olisi parempi aika. Hän piti tyttöystävänsä perheestä eikä voinut tuottaa heille pettymystä.

Minä olin kuulemma Teemun sielunkumppani, mutta hänellä ei ollut rohkeutta erota. Raivostuin niin paljon, että heitin paketillisen puurohiutaleita lattialle. Alennustilastani kertoo, että paketti lojui lattialla seuraavan vuoden. En vain kyennyt nostamaan sitä pois.

”Satunnainen seksisuhde”

Oli todella raukkamaista, että Teemu ei ollut valmis pistämään välejä poikki kumpaankaan naiseensa. Seksi kyllä kelpasi edelleen.

Lopulta lopetimme myös fyysisen suhteen, sillä Teemu oli päättänyt ruveta kunnolliseksi mieheksi. Itse jouduin käymään monenlaisia tunteita läpi. Jos olin Teemun unelmien nainen, miksi hän halusi valita tylsän puolisonsa? Mietin, olinko ehkä ruma ja etova.

Olin niin sidottu Teemuun, että en pystynyt pistämään välejä poikki. Alennuin jopa menemään opiskelukavereille järjestettyihin bileisiin, joissa juhlittiin Teemun ja hänen avovaimonsa uutta kotia. Nainen ei ollut paikalla, mutta sain hillittömän itkukohtauksen. Päätin, että nyt olen tuon ihmisen kanssa niin vähän tekemisissä kuin mahdollista.

Lopulta Teemu jäi tyttöystävälleen kiinni. Hän onnistui selvittämään tilanteen selittämällä, että kyseessä oli vain ”pari kännipanoa”. Se loukkasi kenties suhteen päättymistäkin enemmän. Teemu oli kertonut minulle ja ystävilleni, että hän haluaa olla kanssani aina, mutta nyt olinkin vain jokin satunnainen seksisuhde.

Jälkeenpäin minua on huvittanut, että kolmansista pyöristä tehdään aina perheen rikkojia ja syyllisiä puolison pettämiseen. Varsinkin tässä tilanteessa varattu mies oli selvästi aloitteellisempi osapuoli.

Luottamus palasi hitaasti

Teemu meni tänä kesänä morsiamensa kanssa naimisiin, reilu vuosi sen jälkeen, kun hän oli jäänyt suhteestamme kiinni. Eniten ärsyttää se, että hän pääsi tilanteesta kuin koira veräjästä ja minä jouduin kärsimään.

En ole Teemun kanssa enää missään tekemisissä. Onneksi jopa yhteiset ystävämme sanoivat, että minun ei tarvitse osoittaa Teemulle minkäänlaista lojaalisuutta eikä minun tarvitse koskaan antaa anteeksi.

Nykyään olen onnellisessa parisuhteessa, jossa luottamus on kohdallaan. Alku oli vaikea, sillä olin varma, että tämäkin mies on pettäjä. Olin nähnyt, kuinka helposti puolisolle voi valehdella, joten olin hysteerinen, jos mies ei vastannut heti puheluihini.

Nyt pystyn jo luottamaan. Sen olen tehnyt selväksi, että pettämistä en hyväksy missään olosuhteissa. Mielestäni suhteen ulkopuolinen suhde ei ole koskaan vahinko, vaan aina merkki oikean suhteen ongelmista.”

Vali, vali. Ja vielä kerran vali.

Aina on joku huonosti! Jokainen tuntee – tai tietää – ihmisen, jolla on tapana valittaa lähes aina. Elämäntapavalittajat on ihan oma lajinsa, mutta on niitä muunkinlaisia valittajia. Psychology Todayn mukaan mukaan valittajat voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin. Tunnistatko itsesi tai jonkun läheisesi?

 

1. Krooninen valittaja

Krooninen valittaja on sama kuin elämäntapavalittaja. Hän näkee asioissa ensisijaisesti aina jotain kielteistä – jotain mistä valittaa. Krooninen valittaja ei välttämättä ole tullut ajatelleeksi sitä, että ajatukset muokkaavat aivoja niin, että mitä enemmän jotakin asiaa pohtii, sen vahvemmaksi kyseiseen asiaan liittyvät sidokset aivoissa muodostuvat. Niinpä valittaminen muokkaa aivoja siihen suuntaan, että kielteisiä ajatuksia syntyy entistä helpommin. Mutta tämähän pätee myös toisin päin. Mitä enemmän ruokkii aivojaan myönteisillä asioilla, sitä enemmän syntyy hyviä ja kivoja ajatuksia.

2. Puhisija

Turhautuminen, viha, pettymys ja niin edelleen. Puhisija valittaa päästämällä tunteensa ulos. Se tekee ihmiselle toki jossakin määrin hyvää, mutta puhisijan ongalmana on se, että hän keskittyy liikaa vain omiin tunteisiinsa – ja nimenomaan niihin kielteisiin tunteisiin. Raskasta puhisijan käyttäymisessä on se, että hän tarvitsee aina jonkun kuuntelijan, uskotun, jonka päälle vyöryttää tunneryöpyt. Puhisija janoaa yleensä huomiota ja sympatiaa, mutta ratkaisut eivät häntä yleensä kiinnosta. Hän vain velloo tunnemylläköissään.

3. Intrumentaalinen valittaja

Oletko valittanut siitä, miten kumppanisi luottokorttilasku on taas liian suuri? Jos kyllä, tämä on esimerkki intrumentaalisesta valittamisesta. Siinä valittamiseen on yleensä jokin hyvin konkreettinen syy. Mutta aikaisemmista valittajatyyppeistä se eroaa niin, että tarkoitus on ratkaista ongelma.

Miten sitten päästä valittajasta mahdollisimman nopeasti eroon, jos tilanteeseen joutuu yllättäen? Kerroimme jo aikaisemmin keinoista, joita voi yrittää. Tässä ne tulevat kertauksena:

1. KUUNTELE, NYÖKKÄILE, MYÖTÄILE

Vain tukemalla hänen tuntemuksiaan hiljennät valittajan. Näin se valitettavasti menee. Hyviä apukommentteja: niinpä, todellakin, kamalaa, just niin. Valitus kestää enintään minuutteja. Ehkä viisi. Tai kymmenen. Pure hammasta ja kestä! Valittajat haluavat tulla kuulluiksi. Anna heille se ilo.

2. SYMPPAA

Unohdetaan kuule kaikki sarkasmi, silmien pyörittely ja tuskastunut huokailu. Anna valittajalle aitoa sympatiaa.

3. HARHAUTA

Vaihda keskustelun aihetta, mutta viekkaasti. Käytä harhautuksen syöttinä jotain mehukasta. Mikä hänen lempielokuvansa olikaan? Oliko hänen suosikkiyhtyeensä tulossa Suomeen? Entäs pikkujoulut – eikö niistä löytyisi jotain kevyttä ja kivaa puitavaa? Kauhean vaikeaa, mutta kokeilemisen arvoista.

4. MUISTA: ÄLÄ KEKSI RATKAISUJA

Teet virheen, jos rupeat tarjoamaan valittajalle sellaisia. Valituksesta ja ratkaisuista syntyy vain loputon kierre. Miksi juuri sinun ratkaisusi ei kelpaa? No kuules! Koska... ja koska... ja koska...

Jos satut olemaan itse valittaja ja luit jutun, muista tämä:

– Vaikka stressi tarttuu, se ei tarkoita, että pitää jäädä olosuhteiden uhriksi. Stressi on tunnetila, valittaminen sen sijaan toimintaa. Toisin sanoen voit itse päättää, että lopetat valittamisen, työelämän tutkija Anu Järvensivu kannustaa aikaisemmin Me Naisille antamassaan haastattelussa

Ja jos nyt pikkasen nipisti sydämestä, ei ihme. Valittaminen nimittäin ihan oikeasti pilaa elämän – sekä oman että muiden. Lue lisää:

Lähteenä myös: Lifehacker

Vierailija

Tunnistatko itsesi? Valittajia on kolmea eri tyyppiä

Tunteeko Inka Simola moniakin ihmisiä, jotka ovat pelkkiä valittajia? Olen kuullut ihmisten valittavan ja purkavan tuntojaan ynnä muuta, mutta heidän leimaamisensa ainoastaan valittajiksi ei olisi pelkästään epäoikeudenmukaista ja virheellistä, vaan myös väärin. Ihmisten näkeminen puhtaasti "valittajina" kertoo aika paljon enemmän näkijästä itsestään - kyseessä on todennäköisesti itsekeskeinen ja välinpitämätön yksilö, joka kuvittelee varmaan olevansa jotenkin muita parempi. Mikä onnistuu...
Lue kommentti

Välillä on ihan okei keskittyä myös niihin sinkkuelämän hyviin puoliin.

Jostain syystä vallalla on käsitys siitä, että näin loppuvuonna kaikki haluavat olla mieluummin parisuhteessa kuin sinkkuja. Yhdysvalloissa puhutaan jopa cuffing seasonista eli sesongista, jona kaikkein vannoutuneinkin sinkku alkaa pohtia, että parisuhde saattaisi sittenkin olla kiva juttu.

Mutta ovatko talven kylmyys ja juhlapyhien vietto jonkun kainalossa riittävän hyviä syitä pariutua? Sosiaalisessa mediassa muistutellaan parhaillaan sinkkuuden hyvistä puolista, kenties vastaliikkeenä kuluvan vuodenajan parisuhdekeskeisyydelle.

Sinkkuuden iloja on jaettu kasapäin Twitterissä tunnisteella #WhenImNotDating. Sekä parisuhteessa että sinkkuudessa on tietenkin sekä hyvät että huonot puolensa, mutta nämä päivitykset saavat sinkkuuden kuulostamaan aika hiton upealta.

Poimimme twiiteistä parhaat syyt pysyä sinkkuna.

1. Voi tehdä ihan mitä haluaa

No ihan kuin parisuhteessa ei muka voisi toteuttaa itseään, mutta sinkkuna asioista ei tarvitse neuvotella sitäkään vähää. Ei kompromisseja!

2. Kaikki on omaa

Koko pitsa/karkkipussi/kirsikkatomaattirasia vain itselle, aah.

3. Voi olla juuri niin karvainen tai karvaton kuin haluaa

Kyllä, joskus karvoja tulee ajeltua myös miellyttämisen vuoksi, vaikkei sinänsä olisi mikään pakko.

4. Säästyy rahaa

Deiteillä käyminen saattaa tulla hitsin kalliiksi.

5. Itsetunto ei romahtele

Ei toiveita, ei pettymyksiä.

6. Jää enemmän aikaa hemmottelulle

Deiteillä ravaaminen vie rahan lisäksi aikaa. Joskus on ihanaa olla koko ilta yksin omassa rauhassa ja ihan vain hemmotella itseään.

7. Deittailemattomuus on hauskaa

Ei hauskanpidon tarvitse olla aina muista ihmisistä kiinni.

8. Epämiellyttävät kohtaamiset jäävät väliin

Voit tapailla vain lempi-ihmisiäsi!

9. Harrastuksiin voi todella paneutua

Koko kämppä kasveille? Sinkkuna siitäkään ei tarvitse neuvotella.

Mikä sinkkuudessa on mielestäsi parasta? Keskustele kommenteissa!