Tuomas halusi ydinperheen, mutta saikin kaksi lasta eri naisille melkein samaan aikaan.

Kuvitus Päivi Arenius

Kun Tuomas oli nuori, hän haaveili perheestä, jossa olisi kaksi tai kolme lasta.

– Unelmani ei ehkä ollut ihan punainen tupa ja peruna-maa, mutta jotain sinne päin, kohta neljäkymmentä täyttävä Tuomas kertoo.

Hänelle oli tärkeää, että perhe asuisi yhdessä ja rinnalla olisi oma rakas ihminen.

Tuomas oli kolmekymppinen, kun haave meni kerralla uusiksi.

Tuomas oli eronnut muutamia kuukausia sitten avovaimostaan Reetasta. Suhde oli ollut katastrofi. Parin koulutustausta ja elämänarvot olivat täysin erilaiset, ja riitoja syntyi jatkuvasti. Ainoa asia, mikä heitä oli pitänyt yhdessä, oli seksi. Koska kemiat toimivat sängyssä, pari päätyi toisinaan jommankumman kotiin vielä suhteen päätyttyäkin.

Eräänä päivänä Reetta soitti ja ilmoitti haluavansa tavata. Kun Tuomas meni Reetan luo, tämä pudotti pommin: hän oli raskaana. Pari oli käyttänyt kondomia, mutta ehkäisy oli pettänyt. Reetta halusi pitää lapsen.

Riita ja lamaannus

Tuomas oli uutisesta järkyttynyt. Hän tiesi, ettei heidän suhteellaan olisi tulevaisuutta. Yhteen palaaminen ei tullut kysymykseen.

– Se oli täysi yllätys. En tiennyt, miten päin olisin. Sokki oli niin kova.

Tuomas ei halunnut isäksi, mutta Reetta oli päätöksensä tehnyt. Kun Tuomas kertoi toivo-vansa aborttia, puhkesi riita. Pari erosi ovet paukkuen.

Kun Reetta hankki tahollaan vauvanvaatteita, Tuomas lamaantui. Hän oli katkera siitä, ettei pystynyt vaikuttamaan elämänsä isoimpaan mullistukseen.

– Masennuin tiedosta pahasti. En olisi halunnut avioliiton ulkopuolista lasta. Olin aina haaveillut ydinperheestä ja minulle oli ollut lapsesta asti selvää, että perhe asuu yhdessä. Nyt haave romuttui täysin ja vanhat elämänarvot joutuivat roskiin.

Tuomas ei pystynyt keskittymään opintoihinsa. Päivät kuluivat kuin usvassa, eikä lopputyön tekemisestä tullut mitään. Iltaisin Tuomas lähti baariin.

Lopulta hän keskeytti opinnot ja päätti mennä elatusmaksujen vuoksi töihin.

Reettaa tuleva isä näki odotuksen aikana vain muutaman kerran.

Toinen yllätys

Kului muutama kuukausi, ja Tuomas törmäsi baarissa toiseen eksäänsä Minnaan. He vaihtoivat kuulumisia, ja Tuomas kertoi Minnalle saavansa Reetan kanssa lapsen. Vaikka Tuomaksen ja Minnan lyhyt suhde oli aikoinaan päättynyt kipinän puuttumiseen, illan kuluessa vanha suola alkoi jälleen janottaa ja pari päätyi yöksi samaan sänkyyn.

– Hän sanoi, ettei kondomia tarvita, ja minä seksistä innostuneena uskoin, Tuomas muistelee.

Eräänä päivänä Minna ilmestyi yllättäen Tuomaksen työpaikalle ja pyysi tätä sivummalle.

– Hän sanoi, ettei tiedä, miten suhtaudun uutiseen, mutta nyt on sama tilanne kuin aikaisemmin. Hän on raskaana.

Tuomas pyöritteli raskausuutiselle epäuskoisena päätään. Yhtäkkiä odottavia äitejä oli kaksi.

– Ensimmäinen sokki oli jo tullut, joten tämä toinen meni siihen samaan kuormaan. Ensimmäinen raskaus muutti kaiken. Toinen uutinen ei ollut siihen verrattuna enää niin järisyttävä.

Tälläkään kertaa Tuomas ei voinut kuvitella palaavansa tulevan äidin kanssa yhteen.

– Ne kortit oli katsottu. Raskaus ei muuta toimimatonta suhdetta toimivaksi, Tuomas perustelee.

Hän kertoi Minnan raskaudesta Reetalle. Tämä loukkaantui siitä, että Tuomaksesta tulisi myös toisen lapsen isä.

Syntymän aika

Äitien raskaudet etenivät, ja Tuomas eli omaa elämäänsä. Välillä hän yritti osallistua naisten elämään. Reetan kanssa Tuomas meni neuvolaan ja sai tältä ultraäänikuvankin.

Eräänä päivänä Tuomas istuskeli kavereidensa kanssa baarissa, kun Reetta soitti sairaalasta, että synnytys on alkanut ennenaikaisesti. Kun Tuomas kertoi olevansa baarissa, Reetta löi luurin Tuomaksen korvaan. Hän teki selväksi, ettei Tuomas ollut tervetullut sairaalaan.

Tuomas jäi baariin ja juhlisti uutista polttamalla kavereidensa kanssa sikarit. Päällimmäisin tunne oli hämmennys.

Seuraavana päivänä tuore isä lähti sairaalaan. Hän katsoi keskoskaapissa nukkuvaa tytärtään, muttei pystynyt käsittämään, että kyseessä oli hänen lapsensa.

– Se oli todella vaikeaa aikaa. Olin niin masentunut, etten pystynyt iloitsemaan mistään. Minulla oli ristiriitaisia, todella vastakkaisia tunteita yhtä aikaa. Lapsistaan pitäisi olla ylpeä, mutta minun oli käsittämättömän vaikeaa suhtautua muutokseen. Koska olin pitänyt raskauksia negatiivisena asiana, koin sellaisena myös lapsen syntymän, Tuomas kertaa.

Kun Minnan synnytys käynnistyi, Tuomas meni sairaalaan heti. Toisen tyttärensä maailmaantulon hän näki, muttei siltikään pystynyt olemaan iloinen isyydestään.

Isäksi vähitellen

Sosiaalitoimistossa sovittiin, että äidit ovat lasten huoltajia ja Tuomas maksaa elatusmaksut.

Aluksi hän kävi katsomassa vauvoja näiden äitien luona ja viipyi yleensä muutaman tunnin. Suhteen luominen vastasyntyneisiin oli silti hankalaa.

– Kun ei ole fyysistä läsnäoloa, vauvaan ei muodostu sidettä.

Saattoi kulua kuukausia, ettei Tuomas masennukseltaan kyennyt tapaamaan lapsiaan. Välillä tyttäret ehtivätkin unohtaa isänsä eivätkä tunnistaneet heidän luonaan vieraillutta miestä.

– Olin surullinen siitä, että elän erossa lapsistani, joten yritin olla ajattelematta koko asiaa, Tuomas sanoo.

Kun rintaruokinta päättyi, äidit alkoivat vähitellen tuoda vauvoja Tuomaksen luo kylään. Aluksi Tuomaksen äiti tuli auttamaan vaippojen vaihdossa ja syöttämisessä.

Vähitellen Tuomas uskalsi ottaa jommankumman lapsen yökyläänkin. Äiti päivysti puhelimen päässä ja neuvoi, kun Tuomas oli jostakin epävarma.

Tuomas ei silti pystynyt olemaan onnellinen. Hän purki ongelmia ystäviensä kanssa ja yritti saada elämästä kiinni.

– En tajunnut mennä terapiaan. Se olisi varmasti nopeuttanut toipumista. Nyt ystävät saivat toimia terapeutteina.

Kesti kolme vuotta, ennen kuin Tuomas alkoi olla sinut tapahtuneen kanssa. Hän päätti hyväksyä sen, että ydinperhettä ei ole eikä tule. Tuomas löysi uuden avopuolison, nautti suhteesta tämän kanssa ja alkoi hoitaa lapsiaan useammin. 

Etäinen suhde

Aluksi tapaamisista sopiminen oli yhtä kaaosta. Jotta lapset olisivat pystyneet vierailemaan isänsä luona, oli sovitettava yhteen Tuomaksen ja tämän kumppanin sekä äitien ja näiden uusien kumppanien aikataulut.

Tekstiviestit sinkoilivat, kun vanhemmat ehdottelivat sopivia päiviä.

Lopulta kaikki päättivät, että lapset tulevat isänsä luo yhtä aikaa. Tätä nykyä alakouluikäiset tytöt viettävät joka toisen viikonlopun Tuomaksen kanssa. Yhdessä he elävät normaalia arkea: tekevät ruokaa, katsovat telkkaria, kyläilevät, pelailevat ja ulkoilevat.

– Olen silti sitä mieltä, että viikonloppuisien lempilausahdus "vaikka olemme harvoin yhdessä, se vähä on laatuaikaa" on huonoa omaatuntoa pönkittämään tehty fraasi. Tärkeintä lapselle on vanhempien fyysinen läsnäolo ja sen tuoma turvallisuuden tunne. Sitä samaahan aikuinenkin parisuhteestaan hakee.

Tuomaksen mielestä erillään asuminen on pitänyt isän ja tytärten suhteen väistämättä etäisenä.

– Myös eroperheiden isät kärsivät etäisyydestä. He kuitenkin ehtivät luoda läheisen suhteen lapseen asuessaan yhdessä ennen eroa.

Viikonloppuisää vaivaa myös se, että hän voi vaikuttaa varsin vähän lastensa kasvatukseen.

– Toimimme käytännössä niin kuin äidit haluavat, koska en halua taistella kasvatuksesta.

Koska Tuomas ei ole huoltaja, hän ei voi hoitaa lastensa asioita virallisesti. Hän esimerkiksi haluaisi viedä toisen tyttärensä terveysongelmien takia koululääkärille, mutta äiti on eri mieltä, joten asia on hoitamatta.

– Huoltaja saa tehdä toimeksiantoja, mutta minä voin vain tiedustella koulusta, miten asiat ovat.

Oma vaikeutensa on myös siinä, kuinka antaa rahaa tyttärille tasapuolisesti. Joskus toinen lapsista saattaa tarvita rahaa polkupyörän kaltaisiin isompiin menoihin. Silloin rahaa on tasapuolisuuden nimissä annettava toisellekin, vaikka talous joutuisi tiukille. 

Ei enempää lapsia

Nykyään Tuomas on sinkku. Hän on vuosien mittaan seurustellut ja asunut avoliitossa, mutta suhteet eivät ole kestäneet.

Tuomas on pettynyt siihen, kuinka huonosti uudet kumppanit ovat suhtautuneet hänen lapsiinsa.

– Aluksi naiset sanovat, että kiva kun sulla on lapsia. Kun suhde jatkuu, he eivät usein olekaan enää sitä mieltä.

Yksi suhde kaatui siihen, että nainen alkoi haaveilla omista lapsista. Tuomas taas ei halunnut lisää jälkikasvua ennen kuin oli varma suhteen kestävyydestä. Toista tyttöystävää ei kiinnostanut tutustua Tuomaksen tyttäriin ollenkaan, eikä hän suostunut olemaan Tuomaksen luona, kun nämä olivat paikalla.

Muutama tyttöystävä ei ole voinut sulattaa sitä, että Tuomas antaa rahaa entisille naisilleen, vaikka rahat voisi käyttää yhteisiinkin menoihin.

– Tilanne on ok niin kauan, kun on sinun rahat ja minun rahat. Ongelmat alkavat, kun ollaan meidän rahat -vaiheessa. Jotkut naiset ajattelevat, että elatusmaksujen pitäisi riittää ja että äidit vain yrittävät puristaa lisää rahaa minulta.

Tuttavapiirissään Tuomas on puhunut erikoisesta isyydestään alusta saakka avoimesti. Muut saavat juoruilla, jos heitä huvittaa. Lopulta Tuomas ei ole voinut muuta kuin nähdä tilanteen osittaisen koomisuuden.

– Olen naureskellut, että elämäni on kuin Kauniista ja rohkeista.

Tuomas on hyväksynyt sen, ettei hän toteuta unelmaansa ydinperheestä.

– Nautimme lasten kanssa yhdessäolosta puolin ja toisin. On hienoa tehdä yhdessä ihan tavallisia juttuja: saunoa, uida ja laulaa karaokea. Parhaalta isyys tuntuu, kun lapset tulevat halaamaan.

Haastateltavan ja lasten äitien nimet on jutussa muutettu.

Persoonallisuushäiriöiset narsistit ja psykopaatit pelaavat jatkuvasti erilaisia ihmissuhdepelejä.

Ihmisen leimaaminen narsistiksi tai psykopaatiksi on helppo selitys monenlaiselle ikävälle käytökselle. Aidosti persoonallisuushäiriöiset ihmiset kylvävät pahoinvointia ympärilleen, mutta tutustumisvaiheessa he osaavat piilottaa todellisen luonteensa. Tuntematonta ihmistä on lähes mahdotonta tunnistaa narsistiksi, sillä negatiiviset piirteet tulevat esiin hitaasti.

Narsisteilla ja psykopaateilla on kuitenkin tyypillisiä maneereja, jotka toistuvat heidän kanssaan käydyissä keskusteluissa. Psychology Today listasi näistä piirteistä viisi.

1. Hän uskoutuu sinulle välittömästi

Hänellä on ongelmia parisuhteessaan, perheensä kanssa ja muutenkin on ollut tosi rankkaa. Mikä hänen ongelmansa sitten onkaan, hän kertoo varmasti sinulle siitä ennen kuin edes tunnette. Tarinoillaan hän maalailee itsestään haavoittuvaa uhria.

Miksi? Avautumisella hän kaipaa sympatiaa sinulta ja yrittää pakottaa läheisyyttä. Hänen osallisuutensa vaikeisiin tapahtumiin on keino tehdä vaikutus. Mitä nopeammin asetut kuuntelijan rooliin, sitä nopeammin manipuloinnin seuraava vaihe voi alkaa.

”Kertooko hän valtavasti itsestään pyytämättä tai odottamatta sinun vastaustasi?”

2. Hän toistaa sinulle kertomaansa "luottamuksellista" tietoa yhä uudelleen

Meillä jokaisella on toisinaan tapana jaaritella samoja tarinoita kyllästymiseen saakka, mutta tarinoiden luonteeseen on syytä kiinnittää huomiota. Jos hän toistaa loputtomasti tarinaa henkilökohtaisista ongelmistaan, silloin on jotain pielessä.

Miksi? Jos arkaluontoinen tarina toistuu puheissa yhä uudelleen, kyseessä voi olla vale, jonka hän on jo unohtanut kertoneensa sinulle. Narsistit ja psykopaatit valehtelevat omaksi huvikseen ja silloin levy jää joskus vahingossa päälle. Koska ihmiset ovat korvattavissa, he unohtavat kenelle kertovat tarinoitaan.

Lue myös: Miten sinä käyttäytyisit tässä tilanteessa? Asiantuntija kertoo, mitä psykopaatti tekisi

3. Hän ei kysy sinun elämästäsi mitään

Yhdessä vietetyn ajan jälkeen saatat tajuta, että hän ei ole kysynyt sinulta missään vaiheessa mitään, vaikka sinä tiedät hänestä jo vaikka mitä. Kiinnitä huomiota suhteen dynamiikkaan: kertooko hän valtavasti itsestään pyytämättä tai odottamatta vastaustasi?

Miksi? Narsistit ja psykopaatit eivät ole aidosti kiinnostuneita asioistasi. Jos hän kyselee paljon siirtyen nopeasti kysymyksestä toiseen, hän yrittää kaivella sinusta tietoja, joita voi ehkä käyttää myöhemmin sinua vastaan. 

”Palveluksia pyytämällä he testaavat, oletko käytettävissä heidän muiden tarpeidensa tyydyttämiseen.”

4. Esittää erityistoiveita

"Erityistoiveiden" esittäminen on tyypillistä käytöstä narsisteille ja psykopaateille. Kun muut pyytävät palveluksia aidosta tarpeesta tai halusta tutustua, persoonallisuushäiriöiset ihmiset haluavat saada sinut tuntemaan olosi erityiseksi pyytämällä jotain spesiaalia. He kokevat olevansa etuoikeutettuja muiden aikaan ja vaivaan.

Miksi? He haluavat luoda dynamiikkaa, jossa olet tottelevainen. Palveluksia pyytämällä he testaavat, oletko käytettävissä heidän muiden tarpeidensa tyydyttämiseen.

5. Kummallisten sivuhuomautusten tekeminen

Oudot oletukset ja kommentit voivat olla niin negatiivisia kuin positiivisia. Jos hän sanoo sinulle "olet kavereistasi kaunein", kommentin taustalla on ristiriita: hän haukkuu passiivis-aggressiivisesti ystäviäsi samalla nostaen sinua jalustalle.

Miksi? Outojen huomautusten tekeminen on juonittelua. Ne ovat myös testi, joilla selviää pidätkö muiden puolia vai otatko törpöt kehut vain kohteliaasti vastaan.

Lue myös: Käyttäydytkö huomaamattasi passiivis-aggressiivisesti? Näin pääset huonosta tavasta eroon

 

Erimielisyydet pitäisi käsitellä puhumalla, mutta välillä jotakuta saattaa lapsettaa.

Mykkäkoulu on varmaan kaikille tuttu jostain ihmissuhteesta. Mökötät ehkä itse tai tuskastut, kun joku muu menee mykäksi. Tiedetään: aikuisten tulisi käsitellä erimielisyydet puhumalla. Välillä riita kuitenkin kärjistyy niin, että jotakuta alkaa lapsettaa ja suut vedetään suppuun.

Mykkäkoulu on herättänyt Vauvan keskustelupalstalla kiivasta mielipiteenvaihtoa, ja kokosimme kommentoijien joukosta useimmin tavattavat mykkäkoululaiset.

1. Marttyyri

Marttyyri olettaa, että muut tietävät, miksi hän on hiljaa. Vaikka häneltä kysyttäisiin syytä, marttyyri ei vastaa.

”Mieheni ennätys on 10 päivää. Itkin ja anelin puhumaan, muttei puhua pukahtanut. En edes tiennyt, mistä oli suuttunut! Asutaan nykyään erillään, saa olla puhumatta rauhassa yksinäisinä iltoinaan.”

2. Turhautuja

Mykkäkoulu alkaa, kun turhautujalta loppuvat keinot. Turhautujasta tuntuu, että toinen sanaharkan osapuoli ei osaa riidellä.

”En tykkää tavastani itsekään, mutta kotoa tullutta epätervettä tapaa on vaikea kitkeä. Pikkuhiljaa opettelen tavasta pois, kohti kypsää ja aikuista keskustelemista. Minun on vain vaikea ilmaista itseäni vihaisena, kun en tykkää edes riitelystä. Kuitenkin, vaikka tämä tapa onkin varmasti helvetin ärsyttävä, niin on tämä kuitenkin ´parempi´ kuin se, että huudetaan kurkku suorana, ja tavarat lentelevät, tai jopa käydään käsiksi toiseen.” 

3. Tasapainoilija

Tasapainoilija on usein riitojen sovitteleva osapuoli. Välillä tuntuisi reilulta, että toinenkin joutuisi hyvittelemään käytöstään riitatilanteessa. Silloin tasapainoilija turvautuu mykkäkouluun.

”Mieluummin olen hiljaa kuin henkisesti hakkaan päätä seinään ja kuuntelen, kuinka mieleni pahoittamista vähätellään.”

”Äitini on mykkäkoulujen kuningatar.”

4. Mykkämaratonin mestari

Nyt puhutaan jo kovan luokan mykkäkoululaisesta. Hän voi venyttää vaitioloa jopa päivien tai yli viikon pituiseksi. Mykkäkoulu on kuitenkin henkistä väkivaltaa ja varsinkin pitkittyneenä todella raskasta sen kohteelle.

”Vanhempieni mykkäkoulu kesti vuosia. Siis yli 10 vuotta! Päättyi, kun toinen heistä pakkasi tavaransa. Minä valitsin miehen, joka osaa puhua.”

5. Puhelias

Mykkäkoulu tuntuu hyvältä idealta, mutta juttua riittää niin, että siinä pitäytyminen on hankalaa. Puhelias vaikenee alkuun, mutta alkaa aina jossain vaiheessa jutella, tahallaan tai vahingossa.

”Rehellisesti, olen ollut mykkäkoulussa alle tunnin. En pysty olemaan hiljaa.”

6. Väärän kohteen valinnut

Tämä hahmo saattaa mennä hiljaiseksi ja vetäytyä vaikka makuuhuoneeseen vähäksi aikaa. Yleensä tilanne päättyy siihen, että tyyppi palaa mykkäkoulun kohteen luo ihmetellen: ”Mikset tullut kysymään, mikä vaivaa?”

”Mun mies on mykkäillyt itseksekseen ties kuinka kauan, en vain ole huomannut, kun ei muutenkaan puhu.”

7. Ainainen riitelijä

Ainaisella riitelijällä on melkein aina jotain kränää jonkun kanssa, ja hän pitää lukua, kenelle ei milloinkin puhu. 

”Äitini on mykkäkoulujen kuningatar. Hänellä pitää aina olla jotain kähinää jonkun kanssa menossa, ja kun ei osaa tai pysty käsittelemään ja säätelemään tunteitaan, pitää mykkäkouluja. Kotona asuessani meillä oli kuukausia puhumattomuutta.”

”Kun huomasin missä taas mennään, lakkasin puhumasta minäkin.”

8. Katoaja

Sen lisäksi, että katoaja ei puhu, hän lähtee kokonaan menemään ovet paukkuen, eikä vastaa puheluihin tai viesteihin. Siinä on kääntöpuolensa. Hän voi vain toivoa, että joku on vielä odottamassa, kun katoaja päättää palata.

”Tajusin, että en muuten helvetissä mene enää takaisin kiukuttelevan miehen luo enkä ilmoita erostakaan, kun ei kerran ole asiaa voitu selvittää kuin aikuiset. Käytiin isän kans hakemassa mun kamat, ja muutin kotiin kunnes löysin uuden kämpän.”

9. Mykän vastarinnan harjoittaja

Mykän vastarinnan harjoittaja ei itse aloita mykkäkoulua, mutta jos hänelle ei puhuta, ei vastarintalainenkaan puhu. Syntyy pattitilanne.

”Kun huomasin missä taas mennään, lakkasin puhumasta minäkin. Olin kuin häntä ei olisikaan. Ei tullut syömään kun laitoin ruokaa, niinpä sitten jäin keittiöön istumaan ja lukemaan sanomalehteä. Tiskasin, puuhailin kaikenlaista kunnes ruoat jäähtyi ja laitoin ne jääkaappiin. Kun menin olohuoneeseen, hän livahti keittiöön etsimään ruokaa!”