Miksi mulle käy aina näin? Niin, kurja juttu, mutta käy meille muillekin. Kuva: Shutterstock.
Miksi mulle käy aina näin? Niin, kurja juttu, mutta käy meille muillekin. Kuva: Shutterstock.

Joskus tekisi mieli pyytää itsesääliin vajonnutta läheistä ryhdistäytymään. Saako niin tehdä?

Sama virsi viikosta toiseen: Aina minulle käy näin. Miksi aina minulle? En enää ikinä löydä ketään.

Itsesäälin tunnistaa, kun sen kuulee. Jokainen meistä sortuu siihen välillä, mutta joskus itsesäälissä piehtaroiminen menee liian pitkälle.

Liika sääli on haitallista, koska se ei ruoki mieltä selviytymään ja pääsemään yli. Jos itsesääliin jää vellomaan, se voi haavoittaa minäkuvaa. Lisäksi ennusteet alkavat usein toteuttaa itseään.

– Jos tulee vaikka jätetyksi, alkaa vältellä tiettyjä tilanteita, ettei koskaan enää rakastuisi. Tai jos epäonnistuu töissä, ei yritä enää saavuttaa mitään, kertoo psykologi ja psykoterapeutti Minna Martin.

Itsesääli voi vaikuttaa myös ihmissuhteisiin.

– Jos rypee pitkään itsesäälissä ja puhuu negatiivisesti, toiset alkavat kokea sen raskaaksi ja vältellä säälissä rypevän seuraa, Martin sanoo.

Itsesäälissä pyöriskelevä käpertyy helposti itseensä ja omiin huoliinsa niin, ettei huomaa, miten muilla menee. Sekin voi turhauttaa läheisiä. Syntyy noidankehä: itseään säälivä janoaa tukea, mutta turhautuneet läheiset vetäytyvät vain kauemmas.

Onko säälissä mitään hyvää?

Itsesääli on opittu suhtautumistapa. Se voi periytyä tai olla seurausta monista huonoista kokemuksista.

Jos vanhemmat ovat aina sanoneet, ettei tuostakaan mitään tule, on helppo uskoa niin.

Jos vanhemmat ovat aina sanoneet, että ei tuostakaan mitään tule, on helppo uskoa niin itsekin.

– Sitä oppii hakemaan sellaista todistusta kaikesta. Mieli on yksinkertainen. Se hakee informaatiota, joka sopii vanhaan malliin, Minna Martin sanoo.

Tunteet ovat aina inhimillisiä ja sääli luonnollista, kun on sattunut jotain ikävää. Pieninä annoksina siinä voi olla jotain hyvääkin.

– Epäonnistumisen hetkinä tulee aika pieni olo ja toivoisi, että joku ottaisi syliin. Silloin saa keskittyä suruun. Se ei ole välttämättä huono asia.

Mikään tunne ei sitä paitsi ole absoluuttisesti hyvä tai huono, Martin muistuttaa. Oleellista on, mitä tunne saa aikaan ja kuinka pitkäksi aikaa sen vangiksi jää.

Liian pitkälle itsesääli menee, jos tunnelma on jatkuvasti surkea ja toivoton. Itseensä myötätuntoisesti suhtautuva viestii itselleen toiveikkaasti: sellaista se on, tämä menee ohi. Itsesääliin taas liittyy toivottomuus: näinhän minulle aina käy.

Sano lämpimästi, älä syyttäen

Ystävät huomaavat usein helpoiten, jos ajatukset junnaavat jatkuvasti samaa raskasta rataa. Kannattaako syvälle itsesäälin syövereihin vajonneelle ystävälle sanoa, että nyt menee överiksi?

– Ilman muuta kannattaa. Eri asia on, miten sanoa niin, ettei syytä toista, Minna Martin sanoo.

Ensin kannattaa osoittaa myötätuntoa: kurjaa, että näin on tapahtunut, mutta kuulostaa, että vellot itsesäälissä.

– Tärkeintä on sanoa se lämpimään sävyyn, ei arvostellen tai syyttäen.

Säälin sijaan kannattaa keskittyä toivoon.

– Nyt tuntuu pahalta, mutta se menee ohi. Näin olisi voinut käydä kelle tahansa. Harvoin ihminen kaipaa siinä tilanteessa neuvoja tai toisen omia kokemuksia.

Tärkeintä on, että myötätunto välittyy. Ystävää voi myös muistuttaa aiemmin selätetyistä vastoinkäymisistä ja kysyä, miten hän silloin pääsi pahan olon yli.

"Ei kannata puhua epäonnesta vaan toipumisesta."

Sääliin ei kannata lähteä mukaan.

– Ei kannata sanoa ainakaan, että aina sinulle käy noin tai sinä se olet sellainen epäonnistuja. Ei kannata puhua epäonnesta vaan toipumisesta.

Vaikka muiden kuulumiset voivat itsesäälin keskellä unohtua, ystävää ei kannata syyllistää toisten huolien sivuuttamisesta. Se ei auta toipumista vaan luo helposti olon, että tätäkään en osaa.

– Kannattaa pitää se omana tietonaan ja hakea omiin huoliin tukea joltain muulta.

kiekura

Saako itsesäälissä rypevälle ystävälle huomauttaa? Asiantuntija vastaa

Mitä sitten jos on omia kokemuksia. Ihmettelen että aina näissä jutuissa on joku pölkerö trollaaja, ilkeä ihminen. Isäni oli vanhan kansan sodankääynyt Mies jota kunnioitin ja edelleen kunnioitan. Kerran teini- iässä intin jotain asiaa ja se oli AINOA kerta kun isäni sanoi vihaisena, että " pentupaska, sinusta ei koskaan tule mitään." Tuntui tosi pahalle, vaikkei hän sitä todella tarkoittanut. Tiedän sen kun puhuin siitä äitini kanssa. Se juurtui sisälleni ja ammatinvalinta oli hankalaa. Tein...
Lue kommentti

Reginan seksipodcast tarjoaa ajattomia fantasioita. Vuosikymmeniä vanhat fantasiat sytyttävät halut edelleen!

Moni muistaa vielä Reginan – sensuelli naistenlehti, joka julkaisi naisille suunnattuja novelleja ja ajanvietepalstoja. Reginan kultavuodet olivat aina 1970-luvusta 1990-lukuun, joten julkaisu on ollut aikoinaan monen teinin ensikosketus seksuaalisuuteen.

Nyt Naisen unelmia -seksipalstat saa kätevästi korvaan, sillä Supla julkaisee 9 kuumaa novellia ääneen luettuna. Nostalgiset seksifantasiat heräävät jälleen henkiin, mutta miltä ne kuulostavat nuoren naisen korvaan vuonna 2018? Kelpaako sama vanha pehmoporno enää tässä ajassa, kun seksiä on kaikkialla ympärillämme?

”Kohtauksista välittyy aidon tuntu, intohimo ja ripaus romantiikkaa.”

Kuuntelen jaksot Pohjoisen taivaan alla ja Pyykkipäivä. Äärimmäisen ikivihreitä seksifantasioita peuhaamisesta huoltomiehen kanssa pyykkituvalla ja ventovieraan miehen kanssa Lapissa saunan lauteilla. Toimii joka kerta.

Jaksoissa kuvaillaan todella yksityiskohtaisia seksikohtauksia, jotka saavat kuuntelijankin posket helottamaan. Erilaisesta kielestä ja kummallisesta sanoista huomaan, että novellit todella ovat ajalta, jolloin itse olin vasta ajatus vanhempien mielessä. Erilainen tarinankerronta tekee podcasteista kiinnostavaa kuunneltavaa.

Jos itseään haluaa viihdyttää, seksipodcastit ovat kivaa vaihtelua konemaiselle pornolle, sillä kohtauksista välittyy aidon tuntu, intohimo ja ripaus romantiikkaa. Naiskertojan ääni on miellyttävä. Odotin huomattavasti hillitympiä novelleja, mutta kohtaukset ovat oikeasti melko rohkeita. Kuulijoita tuskin haittaa.

”Naisen unelmia on todiste siitä, että mikään ei ole muuttunut.”

”En voi vastustaa kiusausta koskettaa häpyäni, vaikken enää ole yksin tässä talossa. Mieshän voi vaikka yllättää minut. Hivelen häpyhuuliani ja tunnen liukkauden sormissani.”

”Hän laskeutuu yhä alemmas, suudellen lämpimän ihoni sentti sentiltä läpi. Kun mies viimein saavuttaa häpykumpuni, nostan kutsuvasti lanteitani kärsimättömänä. Mutta miehellä ei tunnu olevan kiire. Hän nostaa päätään, hymyilee, levittää sitten rauhallisesti reiteni, kunnes uppoutuu jalkoväliini.”

Mikä on tuomiomme retropehmopornolle? Ehdottomasti jatkoon. Jos et vielä ole kokeillut podcasteja, kokeile ainaki tätä. Seksipodcasteista saa välitöntä vauhtia siivoushetkeen tai vaikka kuulokkeisiin työmatkalle, ja 9 jakson sarja on kuin luotu juhannuksen rentoiluhetkiin.

Naisen unelmia on todiste siitä, että mikään ei ole muuttunut – vuosikymmeniä vanhat fantasiat sytyttävät halut edelleen ja saavat kuulijan kiemurtelemaan pöksyissään. Nostalgia ja intohimo ovat samassa pakkauksessa, freesimpänä kuin koskaan.

Naisen unelmia -podcast nyt kuunneltavissa Suplassa. Me Naiset ja Supla kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Romanttinen mies

Seksinostalgiaa! Reginan Naisen unelmia -palstasta voi nauttia nyt podcastina – miltä ikivihreä pehmoporno kuulostaa nykypäivänä?

Seksinovelleissa suurin herkku on se "mutta sitä ennen", eli kaikki viettelyksen tai kiihottumisen asteet hyvin kerrottuna. Se varsinainen "akti" kun ei montaa sanaa saati lausetta edes tarvi. Toki sitäkin osaavat paremmat kirjoittajat kuvailla hyvinkin herkullisen romanttisesti, ilman että tarvitsee kuvailla anatomis-biologisesti yhdyntää.
Lue kommentti

Rakkauden etsiminen on äärimmäisen tavoitteellista alkukesästä, koska noh, kukapa haluaisi tehdä juhannustaikoja yksin.

Mikä on kesäsinkkuilussa parasta? No tietenkin pirskahtelevat kesäromanssit.

Osalle sinkuista kesäheila on kirosana, mutta osa aktivoituu, koska tiedossa voi olla hurjaa hetken huumaa, tajutonta kesäseksiä tai parhaassa tapauksessa syksyllä jatkuva parisuhde. Kansallisromanttinen Suomen suvi hekumoi lempeä, ja sinkut tarttuvat mahdollisuuteen.

Me Naisten empiirisen sinkkuteorian mukaan korkeilla kertoimillakin on takaraja – juhannuksena nimittäin. Aikaa ei ole tolkuttomasti, sillä kovimmat sinkkumarkkinat ovat käynnissä juhannukseen saakka. Sen jälkeen ovi sulkeutuu.

Häh?

Fakta: kun kelit lämpenevät, niin lämpenevät myös jurot suomalaiset. He suorastaan sulavat, kuin talvella pakastunut jääkalikka. Yhtäkkiä kadut, terassit ja puistot täyttyvät ihmisistä, ja tuntemattomalle onkin ihan okei välillä jutella. Taustalla tässä kaikessa ovat hyrräävät hormonit. Tiedettä.

”Tapailu on äärimmäisen tavoitteellista, koska noh, kukapa haluaisi tehdä juhannustaikoja yksin.”

Muun muassa deittisovellus Tinderissä käy äärimmäisen kova kuhina alkukesästä. Puhelin kilisee mätseistä ja uusista viesteistä lakkaamatta. Treffeillä pitää käydä harva se ilta, ettei ehdi edes ystäviä nähdä, kertovat Me Naisten sinkkulähteet.

Tapailu on äärimmäisen tavoitteellista, koska noh, kukapa haluaisi tehdä juhannustaikoja yksin. Sinkut suorastaan janoavat rakkautta alkukesästä. Juhannus taas on rakkauden hekuman pääpäivä, sillä kondomien myynti räjähtää juhannuksena. Juhannuksena pystytetään juhannussalkoja ja suomalaiset vaihtavat tavallisen lauantaiseksin rohkeisiin tekoihin.

Vaikka heinäkuu ja elokuu ovatkin hyvää aikaa rakkaudelle, loppukesästä ihmiset käpertyvät enemmän muihin puuhiin. Peli voi olla jo menetetty. On mökkeilyä, lomareissuja ja muutenkin tekemistä ennen hyvien säiden päättymistä. Rakkauden mahdollisuus säilyy, kun on oikein optimistinen, mutta loppukesästä aikaa vieviä aktiviteetteja on vain paljon enemmän.

Syksyllä suomalaiset taas sulkeutuvat koko talvikauden ajaksi sisätiloihin, eikä lempi enää leisku samaan tahtiin. Unohda koko juttu. Sinkkuelämällä on elinkaari ja neljä vuodenaikaa, joita ei tule uhmata tai kyseenalaistaa.

Sinkku, laitahan siis töpinäksi, mikäli janoat seksihelteitä! Ovi sulkeutuu pian!