”Torjuin hänet useasti ikänsä takia,” miestänsä 27 vuotta vanhempi Elsi kertoo.

Suuret ikäerot parisuhteessa jaksavat yhä herättää kummastelua, vaikka eri ikäisiä suhteiden osapuolia on ollut kautta aikain.

Suomessa huomiota on herättänyt muun muassa tangokuningatar Erika Vikmanin, 24 ja laulaja Ilkka Lipsasen, eli Dannyn, 74, suhde. Kansainvälisesti taas on ihmetelty ja ihasteltu Ranskan presidentti Emmanuel Macronin, 39, ja hänen puolisonsa Brigitte Trogneux'n, 64, suhdetta, joka alkoi oppilaan ja opettajan ihastumisesta toisiinsa.

Kuinka paljon ikäero oikeasti vaikuttaa parisuhteeseen? Kysyimme tavallisilta suomalaisilta naisilta, joilla on vähintään kymmenen vuotta itseään vanhempi tai nuorempi kumppani. 

Näin vastasivat naiset, joilla on kumppaninsa kanssa ainakin kymmenen vuotta ikäeroa:

”Aloittelen vasta aikuisten elämää”

”Mieheni on 31 vuotta, minä 20. Tapasimme videochat Omeglessa ja olemme olleet yhdessä kolme vuotta.

Mielestäni ikäero ei meidän suhteessamme vaikuta mitenkään. Ehkä ainoa, missä se näkyy, on se, että mies on jo ehtinyt monta vuotta työskennellä ja ostaa asunnonkin. Itse vasta aloittelen niin sanottua aikuisten elämää. Sillä ei kuitenkaan ole mitään väliä.

Jos olisin kova bilettäjä, kuten osa ikäisistäni saattaa olla, ikäero vaikuttaisi. Elämäntilanteet olisivat niin erilaiset.”

Jasmin, 20

”Olemme selvinneet keskustelemalla”

”Ikäeroa meillä on 14 vuotta. Tutustuimme yhteisten kavereiden kautta. Erosin silloisesta poikaystävästäni, törmäsimme nykyisen kanssa baarissa ja lähdimme samaa matkaa. Yhden yön juttu oli molemmilla tarkoituksena, mutta ihastuimme, rakastuimme ja jatkoimme tapailua. Olemme olleet pian kaksi vuotta yhdessä.

Onhan siinä iso kontrasti, kun miettii parikymppistä opiskelijaa, ja 35-vuotiasta normaaleissa päivätöissä käyvää. Miehellä on oma talo ja auto, raha-asiat kunnossa ja selkeä päivärytmi. Arkisin hänellä ei ole tapana liikkua töiden lisäksi mihinkään. Minä taas olen hetkessä elävä elohiiri ja tottunut elämään nollabudjetilla.

Näistäkin olemme selvinneet keskustelemalla, koska hän ei halua rajoittaa menojani, mutta ei myöskään arkisin jaksa itse osallistua.”

Iida, 21

”Riidoissa kutsun miestä vanhukseksi”

”Mieheni on 33 vuotta, ja itse olen 22 vuotta. Tapasimme Levin afterworkilla ja ihastuimme heti. Rakkaus tuli myöhemmin, muutamien treffien jälkeen. Olemme olleet yhdessä puolitoista vuotta.

Ikäeroa ei sivullinen huomaa, emmekä sitä juurikaan ajattele. Riitatilanteissa mies saattaa kutsua minua kakaraksi tai lapselliseksi, ja minä häntä vanhukseksi.

Tietyissä asioissa on minulle helpotus että mies on vanhempi ja näin ollen elämässä kokeneempi.”

Sonja, 22

”Olen kahden teinin äitipuoli”

”Meillä on kymmenen vuotta ikäeroa, minä olen nuorempi ja mies vanhempi. Olin tiennyt miehen ala-asteelta saakka, yhteisen harrastuksen parista. Lopulta tapasimme yhteisen kaverin kautta, yksi asia johti toiseen ja rakastuimme. 

Alkutaival oli melkoista hulabaloota, mutta yhdessä selvisimme kaikesta. Olemme olleet yhdessä kahdeksan vuotta.

Ikäero vaikuttaa esimerkiksi siten, että olen nyt kahden teinin äitipuoli. Vanhemman lapsen kanssa ikäeroa on kymmenen vuotta, nuoremman kanssa 15. Meillä on kuitenkin samat ajatusmaailmat ja kaverieitakin niin laidasta laitaan, ettei ikäeroa tule edes ajatelleeksi.

Kun mietin elämiämme, niin olemme kulkeneet aika samoilla jäljillä. Kummallakin on ollut melko vastuullinen lapsuus. Niinpä vastuuta, vanhemmuutta ja vakavuutta löytyy yhtä paljon molemmilta.”

Elsa, 27

”Se oikea ei aina löydy omasta ikäluokasta”

”Minulla ja miehelläni on 14 vuotta ikäeroa. Tapasimme kuntosalilla, kun olin 16 ja hän 30. Treenasimme hyvin samankaltaisesti, ja jossain vaiheessa aloimme treenata yhdessä. Kävimme myös lenkillä yhdessä.

Olin 19 ja hän 33, kun aloimme seurustella. Nyt olemme olleet 3,5 vuotta yhdessä ja siitä 1,5 vuotta naimisissa.

Alussa ikäero oli muiden mielestä hälyttävän suuri, mutta ajan myötä ihmiset hyväksyivät sen. Itsellemme se ei ole ongelma, koska olemme hyvin samankaltaisia luonteiltamme. Joskus, kun mies puhuu siitä, kun hän oli kaksikymppinen, tulee hassu olo – olin silloin itse kuusivuotias. Mutta ei se niinkään häiritse, hymyilyttää vain.

Sitä oikeaa ei aina omasta ikäluokasta, eikä ole väärin olla yhdessä, jos on isompi ikäero. Rakastan miestäni yli kaiken ja hän minua.”

Irene, 22

”Minulla on aina ollut vanhempi puoliso”

”Meillä on ikäeroa 13 vuotta. Mies bongasi minut koiraharrastukseen liittyvästä Facebook-ryhmästä ja lähestyi Tinderissä. Hetken olimme yhteydessä somessa ja sovimme tapaamisen. Siitä on nyt reilu puoli vuotta.

”36-vuotias mies voi olla joko nuorekas ja sporttinen tai todella ukkoontunut ja kaljamasuinen.”

Toistaiseksi tuntuu, että ikäero ei vaikuta suhteeseen. Olemme molemmat sitä mieltä, että enemmän vaikuttaa ihminen itsessään ja elämäntilanne. 36-vuotias mies voi olla joko nuorekas ja sporttinen tai todella ukkoontunut ja kaljamasuinen. 23-vuotias nainen voi olla bilettävä nuori, joka asuu vanhempien kanssa tai 3-vuotiaan yksinhuoltajaäiti ja yrittäjä jo viidettä vuotta.

Myös lapseni isä, entinen aviomieheni on 13 v minua vanhempi. Minulla on aina ollut ikäistäni vanhempi puoliso, ja uskon sen johtuvan pikkuvanhasta elämästäni ja elämäntavoistani.”

Mari, 23

”Ikäero tuntuu isolta”

”Mieheni on minua 13 vuotta vanhempi. Tapasimme, kun aloitimme amk-opinnot samalla luokalla. Pian liikuimme samassa kaveriporukassa ja juttelimme monenlaisista asioista. Yhden humalaisen illan päätteeksi suutelin miestä, eikä hän pahastunut. Pari viikkoa myöhemmin sain virallisen treffikutsun.

Puhuimme jo suhteen alussa ikäerosta ja tunteistamme toisiamme kohtaan, joten päätimme katsoa miten pitkälle suhde vie. Nyt olemme olleet 3,5 vuotta yhdessä.

13 vuoden ikäero tuntuu isolta, etenkin kun olen 23-vuotias ja mies 36. Se ei kuitenkaan vaikuta suhteeseemme, sillä elämäntilanteemme ovat hyvin samankaltaiset eikä kummallakaan ole kiire esimerkiksi tehdä lapsia.”

Elina, 23

”Päätin 15-vuotiaana, että tuon haluan”

”Meillä on 10 vuotta ikäeroa. Olemme tienneet toisemme jo niiltä ajoilta, kun olin lapsi, koska olemme asuneet pienellä paikkakunnalla melkein naapureina. Päätin jo 15-vuotiaana, että tuo on se ihminen, jonka haluan. Nyt olemme olleet yhdessä vähän yli kaksi vuotta, mutta meillä on pitkä historia. 

Kun olin nuorempi, meillä oli ikäeron kanssa hankaluuksia. Minulle ei ollut suuriakaan suunnitelmia elämälle ja toinen kolmekymppisenä yritti jo asettua aloilleen. Nyt kun olen päässyt erään nuoruuden riennoista, ikäero ei enää vaikuta. Haluamme samoja asioita, enkä itse ainakaan edes ajattele ikäeroa enää.”

Sirpa, 24

”Jätin kaiken taakseni rakkauden takia”

”Meillä on 13 vuotta ikäeroa. Minä olen nuorempi. Tutustuimme netissä, kun mieheni oli vielä naimisissa ja minä parisuhteessa. Mies löysi kuvani eräällä sivustolla, ja viestittelimme WhatsAppissa. Tiesin miehen olevan naimisissa, mutta naisen asuvan ulkomailla, joten en välittänyt asiasta. Oma parisuhteeni oli myös jo kariutumassa muihin syihin, enkä kokenut minulla olevan mitään menetettävää. Ajatus vanhemmasta, komeasta miehestä oli liian jännittävä, enkä voinut olla ottamatta selvää mitä tapaamisesta seuraisi.

Tulimme jo ensitapaamisella erittäin hyvin juttuun, ja rakastuimme nopeasti ja palavasti. Mies jätti entisen vaimonsa ja minä poikaystäväni todella pian tapaamisen jälkeen. Asuin tuolloin Helsingissä, mies Kouvolassa. Rakkaus sai minut jättämään kaverit, perheen, koulun sekä kaiken muun Helsingissä taakse. En ole katunut päätöstä kertaakaan.

Kihlauduimme ja muutimme yhdessä ulkomaille, kun ensitapaamisestamme oli kulunut vain neljä kuukautta. Nyt olemme olleer yhdessä 2,5 vuotta.

Tämä suhde on ollut kaikista parisuhteistani onnellisin. Pidän siitä, että miehelläni on selvät sävelet sen suhteen, mitä hän haluaa elämältään. Hän pystyy usein olemaan avuksi ongelmieni kanssa kertomalla omia kokemuksiaan asioista.”

Nina, 25

Näin vastasivat naiset, joilla on ainakin 15 vuotta ikäeroa kumppaninsa kanssa:

”Ikäero näkyy ulkonäössä”

”Minä olen 30-vuotias, mieheni 48. Tapasimme netissä alkuvuodesta ja livenä ensimmäisen kerran heinäkuussa. Suhteemme on siis ihan tuore.

Minulla ei ole lapsia, mutta miehelläni on 5-vuotias tytär ja 25-vuotias poika. Poika suhtautuu minuun isän naisystävänä, ei äitipuolena. 

 

”Mies tietysti harmaantuu, ja minä näytän parikymppiseltä.”

Ikäero näkyy suhteessamme lähinnä ulkonäössä. Mies tietysti harmaantuu, ja minä näytän parikymppiseltä. Aluksi mietimme, miten ikäero näkyy arjessa, mutta eipä ole näkynyt. Meillä on samat elämänarvot, sama tapa toimia ja ajatella. 

Ihmiset kyllä puhuvat ikäerosta. Omista ystävistänikin huomaan, miten he katsovat. Ajattelevat varmaan, että miten noin nuori on noin vanhan kanssa. Mieheni ei kuitenkaan ole tyypillinen neli-viisikymppinen, eikä mikään fossiili tai tylsimys. Minä taas olen ollut nuoremman miehen kanssa naimisissa aiemmin, ja se ei toiminut.

Ikä on vain numero. Meitä ei kiinnosta, mitä muut ajattelevat, koska olemme onnellisia yhdessä.”

Oona, 30

”Katseemme kohtasivat aamujunassa”

”Meillä on 15 vuoden ikäero, eli minä olen 30 ja mies 45 vuotta. Olemme olleet yhdessä yhdeksän vuotta, ja meillä on kuusivuotias tytär.

Katseemme kohtasivat aikanaan aamujunassa matkalla töihin – tosin kumpikaan ei silloin tiennyt, että olemme samassa paikassa töissä. Koko maailma vain pysähtyi hetkeksi, ja tuli outo olo. Töissä aloimme jutella ja siitä suhde eteni tosi nopeasti.

Ikäero ei ole koskaan vaikuttanut suhteeseemme. Olemme niin samalla aaltopituudella, ja mieheni kanssa olen alusta asti voinut olla oma itseni.”

Laura, 30

”Mieheni on ikuinen 25-vuotias”

”Minä olen 34 vuotta, mies 48. Meillä on kaksi yhteistä lasta. Alkumme oli hankala välimatkan ja aiemman hankalan suhteeni takia, mutta halu olla yhdessä piti meidät yhdessä. 

Alussa ikäero vaikutti enemmän omassa päässä kuin muualla. Mieheni on ikuinen 25-vuotias, ja minä taas olen hieman vanhempi luonteeltani. Meihin pätee se, että ihminen on henkisesti niin vanha kuin tunte olevansa.”

Marika, 34

”Tiedän, että kaikki eivät hyväksy”

”Minä olen 39 vuotta, ja mieheni täyttää pian 23. Tapasimme baarissa. Tämä alkoi yhden illan jutusta, jossa molemmat luulimme toistemme iät vähän väärin. Emme vaihtaneet numeroita tai mitään. 

Viikon päästä mies kuitenkin ilmestyi ovelleni kysymään numeroa. Ikäerokysymys väistyi sitten, eikä enää vaivannut meitä. Muiltakaan ei ole tullut suoraa negatiivista palautetta. Kyllähän sen silti tietää, että kaikki eivät hyväksy. 

Minulla on aikuisia ja teini-ikäisiä lapsia, ja jos ikäero olisi ollut heille ongelma, suhde olisi loppunut heti alkuunsa! He ovat kuitenkin hyväksyneet mieheni koko ajan. 

Arjessa ikäeroa ei huomaa, paitsi kaveripiirit ovat erilliset. Meillä on se periaate, että olemme yhdessä niin kauan kuin hyvältä tuntuu. Samoin toimisin minkä tahansa ikäisen kanssa.”

Maria, 39

Näin vastasivat naiset, joilla on vähintään 20 vuotta ikäeroa kumppaninsa kanssa:

”Libidomme kohtasivat täydellisesti”

”Olen aviomiestäni 27 vuotta vanhempi, pian kuusikymppinen. Hän löysi minut netistä ja otti yhteyttä. Torjuin hänet useita kertoja juuri iän takia, mutta menin lopulta tapaamaan häntä ulkomaille. Se tapaaminen kestikin sitten kolme kuukautta.

Seurustelimme vuosia kaukosuhteessa, ja ehdin asua vuoden hänen luonaan, kunnes tulimme lopullisesti Suomeen. Nyt meillä on takana kymmenen vuotta yhteiseloa.

”Toinen vapautetaan suhteesta, jos siihen ilmenee tarvetta, eli kun hän haluaa lapsia.”

Ikäero totta kai vaikuttaa suhteeseemme. Hän varmaankin tarvitsee rinnalleen vahvan naisen, jolla on varmat mielipiteet ja elämänkokemusta. Hän on vaikean elämänsä kautta kypsempi kuin ikäisensä. Täytynee mainita, että libidon tarpeet kohtasivat meillä taydellisesti. Sain hänen nuoruuden innokkuutensa ja hän minun kypsän intohimoisuuteni.

Meillä on rakkaus- ja kumppanuussuhde, joka perustuu luottamukseen ja sopimukseen, että toinen vapautetaan suhteesta, jos siihen ilmenee tarvetta, eli kun hän haluaa lapsia.

Ympäristö on mielestäni ainoa, joka joskus asettaa haasteita. Ihmisten on vaikea hyväksyä tällaistä suhdetta. Mieheni kärsii jonkin verran. Minua se ei haittaa, olen uteluiden yläpuolella. Mietin kuitenkin, miksi ympäristöllä on oikeus karsinoida ihmisiä ja perheitä ja suhteita.”

Elsi, 59

”28 vuoden ikäeroa ei huomaa”

”Meillä on ikäeroa 28 vuotta. Minä olen 28 ja mies 56. Tapasimme baarissa satunnaisesti vuoden ajan emmekä heti vaihtaneet yhteystietoja. Yhteydenpito alkoi, kun vaihdoimme numeroita ja kyselin seuraavana päivänä kuulumisia.

Suhteemme alkoi 2013 alkuvuodesta nopeasti niin, että muutin miehen luokse edellisessä suhteessa syntyneen tyttöni kanssa. Muutaman kuukauden päästä menimme jo kihloihin, ja toukokuussa odotin yhteistä lastamme.

Olemme olleet nyt yhdessä 4,5 vuotta. Kuljemme samalla aaltopituudella ja ajattelemme asioita samalla tavalla, joten ikäeroa ei huomaa.”

Sanna, 28

”Kumpikaan meistä ei halua enää lapsia”

”Meillä on ikäeroa on 20 vuotta. Mies on 55 vuotta, ja minä olen 35 vuotta. Tutustuimme kavereiden kautta. Meillä vain oli tosi hauskaa yhdessä ja aika samanlainen elämäntilanne, vaikka ikäeroa onkin.

Olemme olleet vasta neljä kuukautta yhdessä. Ikäero ei näy oikeastaan millään tavalla. Ajatukset, haaveet ja unelmat ovat kummallakin samanlaisia. Muillakaan ihmisillä ei ole ollut mitään negatiivista sanottavaa suhteestamme.

Mieheni lapset ovat jo aikuisia, ja oma lapseni on jo teini. Lapsien hankinta on varmaan monesti se haastavin asia, mutta meistä kumpikaan ei halua enää lisää lapsia.”

Päivi, 35

Osa nimistä on muutettu.

Tuulentupa

”Riidellessä kutsun häntä vanhukseksi” – 16 naista kertoo, miten iso ikäero vaikuttaa parisuhteeseen

Olisihan tuolla voinut useampikin miestään vanhempi nainen kertoa kokemuksiaan, normi kun tuntuu olevan toisinpäin. Meillä, lapsettomalla parilla, kun toisen lapsentekoikä alkaa olla lopuillaan ja toinen ei lapsia ole vielä ajatellut, on ikä tullut väkisin ajatuksiin ja suhteen tilaan mukaan. Pakko on puhua ja käydä läpi, mitä kumpikin elämältään ja suhteeltaan haluaa. Ensimmäiset pari vuotta olisin sanonut samaa, ettei ikä vaikuta, mutta nyt vastaan toisin. Jos vanhemmalla naisella olisi jo...
Lue kommentti
Vierailija

”Riidellessä kutsun häntä vanhukseksi” – 16 naista kertoo, miten iso ikäero vaikuttaa parisuhteeseen

Minulla ja miehelläni on 15 vuotta ikäeroa, minä olen vanhempi, nyt 56. Olemme olleet naimisissa reilusti toistakymmentä vuotta, yhdessä liki 20. Kumpikaan meistä ei ole koskaan halunnut lapsia. Ongelmia ovat olleet oma vakava sairastumiseni ja erilaiset ystäväpiirimme. Pitkässä parisuhteessa ei kaiketi intohimo ole jatkuvaa, vaan se tulee ja menee, olipa ikäeroa tai ei. Haasteita on, koska olemme eri kohdassa omaa elämäämme, mutta mitää selvittämätöntä ei vielä ole vastaan tullut. Realisti...
Lue kommentti