Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Pariterapeutin mukaan avainasia on käsitellä omat traumansa – suhde muuttuu, kun alkaa itse muuttua.

Rakastuminen, tuo ihana tunnetila. Siihen liittyy aluksi kaikkea ihanaa: kokemus siitä, että nyt minua ymmärretään. Tunne, että toiseen ihmiseen on aivan poikkeuksellinen yhteys.

Kun aikaa kuluu, kaikkiin parisuhteisiin tulee vaikeuksia. Pariterapeutti Heli Pruukin mukaan moni ongelma johtuu siitä, että ihminen tuo suhteeseen mukaan elementtejä menneisyydestään. Toiseen heijastellaan aiempia pettymyksiä ja pelkoja – ja toivotaan tiedostamattomasti, että hän taikoisi menneisyyden pois. Sellaiseen tehtävään harva kykenee, ja kohtuuttomista odotuksista saattaa tulla paha kriisi.

Heli Pruuki, miten vanhat traumat näkyvät parisuhteessa?
Lapsuudenperheestä voi saada monenlaisia perintöjä. Jos kokee lapsena turvattomuutta, sama kokemus tuntuu myös parisuhteessa. Silloin se voi näkyä vaikkapa mustasukkaisuutena.

Vähätelty tai mitätöity lapsi hankkii usein itselleen kumppanin, joka toistaa vanhempien tapaa vähätellä. Päihdeperheessä kasvanut taas on oppinut elämään huomaamattomasti ja tulemaan toimeen itsekseen – hänen on vaikea uskoa tulevansa rakastetuksi ja pyytää parisuhteessakaan apua.

Miten alkaisin ratkoa ongelmia?
Akuutissa riitatilanteessa on tärkeää kiinnittää huomiota omaan viestintään. Puhunko sinä-kieltä eli syytän, haukun ja puhun toisesta (kun sä aina / sä et koskaan...) vai minä-kieltä eli kerron omista tunteistani ja toiveistani, siitä mitä tarvitsisin toiselta.

Syyttely ei johda hyvään lopputulokseen, sillä se herättää tarpeen puolustautua. Kun puhuu omasta puolestaan ja siitä, mitä itse kokee, toisen on helpompi kuunnella ja ymmärtää. Riitelyn kehästä voidaan päästä myönteisempään vuorovaikutukseen, sellaiseen, jossa asetutaan toisen puolelle eikä vastustajaksi.

Kun ongelmat ovat pitkittyneet, menneisyys voi kummitella osana suhdetta. Kannattaa tutkia omaa historiaa, tutustua omaan itseen ja siihen, miten oma tausta vaikuttaa käyttäytymiseen parisuhteessa. Se käy vaikka puhumalla, kirjoittamalla tai muuten muistelemalla kokemuksiaan. Joskus on hyvä hakea ulkopuolista keskusteluapua. Kun tulee itsensä kanssa sinuksi, ei tarvitse enää niin paljon heijastella tiedostamattomia tunteitaan ja tarpeitaan kumppaniin. Niistä oppii kertomaan selkeästi kumppanilleen, mikä helpottaa elämää.

Mitkä ovat yleisimmät mokat parisuhteessa?
Monien on vaikeaa erottaa oma tulkinta ja tosiseikat toisistaan. On todella yleistä suuttua kumppanille vaikkapa tämän ilmeen perusteella. Mutta mitä jos tulkintani ilmeestä onkin väärä ja suuttumisen taustalla onkin oma pelkoni tai epävarmuus, jota heijastelen kumppaniin? Tällaisessa suhteessa ollaan usein pysyvässä väärinymmärryksen tilassa. Kumpikin on todella yksin, vaikka ollaan yhdessä.

Merkillisen usein parisuhde myös käsitetään jonkinlaiseksi omistussuhteeksi; oikeutukseksi kontrolloida, vahtia ja arvioida ja arvostella toista. Silloin ollaan aika kaukana suhteesta, jossa kummallakin voisi olla hyvä olla.

Miksi kannattaisi nähdä vaivaa pitkän suhteen eteen?
Pitkä, läheinen parisuhde on yksi hienoimmista asioista, mitä elämässä voi saada. Vaikeuksien lisäksi suhteessa tapahtuu paljon hyvää, ja siksi kannattaa rakentaa hyvä yhteys ja opetella puhumaan ja kuuntelemaan. On muitakin malleja kumppanuudelle ja vanhemmuudelle kuin pitkä parisuhde, mutta ihmisellä näyttää olevan halu ja tarve olla luottamussuhteessa toiseen ihmiseen.

Uskottomuus on tosi yleistä. Miten pettämisen jälkeen voisi saada suhteen vielä toimimaan?
Uskottomuutta on aika monenlaista – lyhyttä ja pitkää, seksiä ja rakkaussuhdetta. Läheskään joka suhteessa ei ole varsinaista uskottomuutta, vaikka pienet ihastumiset parisuhteen ulkopuolisiin henkilöihin ovat ihan normaalia ihmisen elämää.

Silloin kun toinen on ollut uskoton, mutta kumpikin haluaa jatkaa suhdetta, kannattaa suostua pitkään ja perusteelliseen asian käsittelyyn. Uskottoman on tarpeen kestää kumppaninsa tunnekuohut ja asian pintaan nouseminen uudelleen ja uudelleen. Joskus täytyy pyytää anteeksi monia kertoja. Mutta, kuten trauman käsittelyssä muutenkin, vähitellen asian kipeys lievittyy.

Vakava kriisi ja siitä selviäminen yhdessä voi merkitä sitä, että on opittu puhumaan, kuuntelemaan ja kestämään todella vaikeitakin hetkiä ihan uudella tavalla yhdessä. Uskottomuudellakin on aina taustansa ja syynsä, ja usein niitä on tärkeää ymmärtää yhdessä.

Miten Päivi ja Jani, Riitta ja Juha sekä Liisa ja Juha selvisivät liittojensa vastamäistä? Lue haastattelut ja parien vinkit Me Naisten numerossa 21/2012.

Apua suhteen syventämiseen ja ongelmista selviämiseen saa tuoreesta kirjasta: Heli Pruuki, Marjo Timoria, Markku Väätäinen: Pari suhteessa – Tunne itsesi, uskalla rakastaa. Otava 2013.

Psykoterapeutti Heli Vaaranen kertoo, että myös mustasukkaisuuden tunteita kannattaa kuunnella.

Parisuhde ei koskaan ala ns. puhtaalta pöydältä, sillä sen osapuolilla on aina aiempia kokemuksia ihmissuhteista.

Aiemmat ikävät kokemukset voivat tuntua painolastilta, joka estää heittäytymästä uuteen suhteeseen täysillä tai herättää mustasukkaisuuden tunteet.

Miten uuteen kumppaniin oikein voisi oppia luottamaan, jos on aiemmin tullut petetyksi, jätetyksi tai hylätyksi? 

Väestöliiton parisuhdetiimin esimies, psykoterapeutti ja parisuhdetutkija Heli Vaaranen sanoo, ettei eksän tekoja saa kaataa nykyisen kumppanin niskaan.  

– On tärkeää käsittää, ettei pettäjän sukupuolelle voi antaa elinkautista tuomiota. Täytyy antaa uusi mahdollisuus.

Aiempien suhteiden tapahtumista kannattaa silti keskustella uuden kumppanin kanssa. Myös siitä kannattaa puhua, mitä luottamus ja uskollisuus kellekin merkitsevät.

Erityistason seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen on neuvonut Me Naisten jutussa, että luottamusta voi rakentaa tarkastelemalla parisuhdesopimusta.

– Epäluottamus on sitä, että tuntuu, ettei toinen pidä yhteistä sopimusta. Silloin täytyy puhua siitä, mikä se sopimus on ja tarvitseeko sitä päivittää tai tarkentaa, Tanskanen on sanonut.

Itsehoitoa mustasukkaisuuteen

Mustasukkaisuuden ja hylätyksi tulemisen tunteet kumpuavat usein heikosta itsetunnosta. Heli Vaaranen muistuttaa, että itsetuntoa ei pidä rakentaa kenenkään toisen varaan. 

– Yleensä syvälle epävarmuuden tunteelle on jokin syy, ja sitä tulee tarkastella. Asiaa ei kannata hävetä tai lakaista maton alle, vaan sitä tulee tutkia. 

Ensi vuonna mustasukkaisuuteen voi saada apua myös netistä. Väestöliitto julkaisee ensi vuoden puolella verkossa mustasukkaisuuden omahoito-ohjelman, joka sisältää mustasukkaisuuden syiden pohtimista ja erilaisia harjoituksia. 

– Ensimmäinen askel parempaan itsetuntoon on se, että tuntee itsensä, Vaaranen sanoo.

Tunteet kuulolla

Joskus voi olla vaikea erottaa, onko mustasukkaisuudessa kyse omista petetyksi tulemisen kokemuksista vai siitä, että kumppanilla ei oikeasti ole vain puhtaita jauhoja pussissaan. 

”Ihmissuhteet ovat tunnesuhteita, ei niitä voi järjellä ratkaista.”

Vaaranen neuvoo kuuntelemaan omia tunteita ja antamaan niille painoarvoa.

– Jos on ahdistunut olo, kaikki ei ole kunnossa, Vaaranen sanoo.

– Pariterapiassa huomaa, että ihmiset yrittävät järjellä ratkaista ihmissuhdepulmia. Ihmissuhteet ovat tunnesuhteita, ei niitä voi järjellä ratkaista.

Ahdistuksen tunteet eivät tietenkään ole suora merkki puolison uskottomuudesta, mutta ne kertovat siitä, että ainakin luottamuksen kanssa on ongelmia.

Toistatko kaavaa?

Jotkut meistä hakeutuvat Heli Vaarasen mukaan toistuvasti suhteisiin, joissa on draamaa ja vaaran tuntua. Jos on lähtenyt alun perinkin epäluotettavan oloisen kumppanin matkaan, uusien luottamuskuprujen ei pitäisi tulla yllätyksenä.

– Myös ihmissuhteissa saa sitä, mitä tilaa, Vaaranen toteaa. 

Toistuviin luottamusongelmiin voi johtaa muukin kaava kuin se, jossa haetaan suhteisiin vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Jotkut löytävät itsensä uudelleen ja uudelleen parisuhteista, joissa asioista keskusteleminen on vaikeaa.

– Jos itse välttelee vaikeita asioita, saattaa vaistomaisesti valita kumppaneita, jotka eivät myöskään jaa asioita.

Luottamuspulassa voi siis olla kyse kumppanin valinnasta. Vaaranen toteaa, että virheet kuuluvat elämään, mutta niistä on tarkoitus oppia. 

– Ihmisen pitäisi aina tarkkailla, että mikä on se kaava, jota toistan. Kun sen huomaa, antaa itselleen mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä. 

Vali, vali. Ja vielä kerran vali.

Aina on joku huonosti! Jokainen tuntee – tai tietää – ihmisen, jolla on tapana valittaa lähes aina. Elämäntapavalittajat on ihan oma lajinsa, mutta on niitä muunkinlaisia valittajia. Psychology Todayn mukaan mukaan valittajat voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin. Tunnistatko itsesi tai jonkun läheisesi?

 

1. Krooninen valittaja

Krooninen valittaja on sama kuin elämäntapavalittaja. Hän näkee asioissa ensisijaisesti aina jotain kielteistä – jotain mistä valittaa. Krooninen valittaja ei välttämättä ole tullut ajatelleeksi sitä, että ajatukset muokkaavat aivoja niin, että mitä enemmän jotakin asiaa pohtii, sen vahvemmaksi kyseiseen asiaan liittyvät sidokset aivoissa muodostuvat. Niinpä valittaminen muokkaa aivoja siihen suuntaan, että kielteisiä ajatuksia syntyy entistä helpommin. Mutta tämähän pätee myös toisin päin. Mitä enemmän ruokkii aivojaan myönteisillä asioilla, sitä enemmän syntyy hyviä ja kivoja ajatuksia.

2. Puhisija

Turhautuminen, viha, pettymys ja niin edelleen. Puhisija valittaa päästämällä tunteensa ulos. Se tekee ihmiselle toki jossakin määrin hyvää, mutta puhisijan ongalmana on se, että hän keskittyy liikaa vain omiin tunteisiinsa – ja nimenomaan niihin kielteisiin tunteisiin. Raskasta puhisijan käyttäymisessä on se, että hän tarvitsee aina jonkun kuuntelijan, uskotun, jonka päälle vyöryttää tunneryöpyt. Puhisija janoaa yleensä huomiota ja sympatiaa, mutta ratkaisut eivät häntä yleensä kiinnosta. Hän vain velloo tunnemylläköissään.

3. Intrumentaalinen valittaja

Oletko valittanut siitä, miten kumppanisi luottokorttilasku on taas liian suuri? Jos kyllä, tämä on esimerkki intrumentaalisesta valittamisesta. Siinä valittamiseen on yleensä jokin hyvin konkreettinen syy. Mutta aikaisemmista valittajatyyppeistä se eroaa niin, että tarkoitus on ratkaista ongelma.

Miten sitten päästä valittajasta mahdollisimman nopeasti eroon, jos tilanteeseen joutuu yllättäen? Kerroimme jo aikaisemmin keinoista, joita voi yrittää. Tässä ne tulevat kertauksena:

1. KUUNTELE, NYÖKKÄILE, MYÖTÄILE

Vain tukemalla hänen tuntemuksiaan hiljennät valittajan. Näin se valitettavasti menee. Hyviä apukommentteja: niinpä, todellakin, kamalaa, just niin. Valitus kestää enintään minuutteja. Ehkä viisi. Tai kymmenen. Pure hammasta ja kestä! Valittajat haluavat tulla kuulluiksi. Anna heille se ilo.

2. SYMPPAA

Unohdetaan kuule kaikki sarkasmi, silmien pyörittely ja tuskastunut huokailu. Anna valittajalle aitoa sympatiaa.

3. HARHAUTA

Vaihda keskustelun aihetta, mutta viekkaasti. Käytä harhautuksen syöttinä jotain mehukasta. Mikä hänen lempielokuvansa olikaan? Oliko hänen suosikkiyhtyeensä tulossa Suomeen? Entäs pikkujoulut – eikö niistä löytyisi jotain kevyttä ja kivaa puitavaa? Kauhean vaikeaa, mutta kokeilemisen arvoista.

4. MUISTA: ÄLÄ KEKSI RATKAISUJA

Teet virheen, jos rupeat tarjoamaan valittajalle sellaisia. Valituksesta ja ratkaisuista syntyy vain loputon kierre. Miksi juuri sinun ratkaisusi ei kelpaa? No kuules! Koska... ja koska... ja koska...

Jos satut olemaan itse valittaja ja luit jutun, muista tämä:

– Vaikka stressi tarttuu, se ei tarkoita, että pitää jäädä olosuhteiden uhriksi. Stressi on tunnetila, valittaminen sen sijaan toimintaa. Toisin sanoen voit itse päättää, että lopetat valittamisen, työelämän tutkija Anu Järvensivu kannustaa aikaisemmin Me Naisille antamassaan haastattelussa

Ja jos nyt pikkasen nipisti sydämestä, ei ihme. Valittaminen nimittäin ihan oikeasti pilaa elämän – sekä oman että muiden. Lue lisää:

Lähteenä myös: Lifehacker

Vierailija

Tunnistatko itsesi? Valittajia on kolmea eri tyyppiä

Tunteeko Inka Simola moniakin ihmisiä, jotka ovat pelkkiä valittajia? Olen kuullut ihmisten valittavan ja purkavan tuntojaan ynnä muuta, mutta heidän leimaamisensa ainoastaan valittajiksi ei olisi pelkästään epäoikeudenmukaista ja virheellistä, vaan myös väärin. Ihmisten näkeminen puhtaasti "valittajina" kertoo aika paljon enemmän näkijästä itsestään - kyseessä on todennäköisesti itsekeskeinen ja välinpitämätön yksilö, joka kuvittelee varmaan olevansa jotenkin muita parempi. Mikä onnistuu...
Lue kommentti