Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Olisiko aika katsoa riitelyä uusin silmin? Usko pois: rehellisyys ei aina kannata,
mutta pikkuasioista saa nalkuttaa.

Tulet kotiin, ja pussillinen tyhjiä pulloja keittiön nurkassa iskee heti silmääsi. Puoliso lupasi käydä palauttamassa ne tänään. Kävelet olohuoneeseen, ja siellähän se rikollinen rötköttää mukavasti television ääressä. Selvität kurkkuasi ja ­sanot pari valikoimatonta sanaa.

Ja sitten homma eteneekin kuten yleensä: Kumpikin käy läpi toisen viat, ja siippa jää illan päätteeksi suosiolla nukkumaan sohvalle. Harmittaa vietävästi.

Taitaa kuulostaa tutulta. Pitäisikö olla huolissaan? Ei lainkaan. Nyt annetaan riitely­myyteille kyytiä!

Riitely on turhaa.

Heti kärkeen helpottavia ilouutisia:

– Riiteleminen kuuluu kaikkiin tärkeisiin ihmissuhteisiin, vakuuttaa psykologi Tuija Matikka.

Omien mielipiteiden esittäminen on tärkeää, ja parhaassa tapauksessa se jopa lähentää. Pariskunnat, jotka jättävät ­kinastelematta välttääkseen toisen suuttumisen, etääntyvät helpommin toisistaan.

– Riitelemättömyys ei ole oleellista. Kuopan pohjalta poispääseminen on, Tuija kertoo.

Älä nalkuta pikkuasioista.

Puoliso puhuu aamupalapöydässä liikaa, jättää puoliksi juotuja kahvikuppeja ympäriinsä, ei vastaa heti puhelimeen. Pikkusyistä voi syntyä mehevä kina.

– Riidat syntyvät, kun ­jokin sietokyvyn raja ylitetään. Se raja voi olla tiedostamaton tai liittyä ihan pieneen asiaan. Ristiriitoja ei pidä missään ihmissuhteissa lakaista maton alle. Jos riitely auttaa kertomaan itselle painavista asioista, siitä voi olla paljonkin hyötyä, Tuija sanoo.

Jos pullot keittiön nurkassa ovat elämän ja kuoleman asia, kannattaa se ­sanoa ääneen. Suositeltavaa on tiedottaa asiasta riidan ulkopuolella.

– Useimmiten riidan aiheella ei ole oikeastaan väliä. Se on vain aivoissa laukeava automaattinen reaktio tilanteeseen ja pitää hyväksyä sellaisenaan.

Kinastelu pilaa suhteen.

On olemassa kolme tapaa riidellä: poissulkeva, välttävä ja kohtaava.

Poissulkevassa unohdetaan kinaaminen kokonaan, koska toinen voittaa aina. Välttävässä tavassa hyssytellään, ettei toinen vain pahastuisi. Kohtaavassa riidassa saatetaan kiivailla milloin kenenkin syystä.

Kinastelua ei pidä varoa. Se on otettava molemmille tasapuolisena tapana ­ilmaista tunteita.

– Parisuhteen riidattomuus kertoo usein siitä, että toinen on riippuvainen toisesta. Hän ei uskalla aloittaa riitaa, koska pelkää sen johtavan eroon, Tuija Matikka selventää.

Puhuminen kannattaa.

Jos elämänkumppanin kanssa on aina napit vastakkain, on paikallaan selvittää itselleen, mitkä kynnyskysymykset aiheuttavat itsessä tulistumisen. Jos puhuminen tuntuu vaikealta, listan kirjoittaminen toimii.

Tai kumppanin kanssa voi päättää, että ollaan naimisissa vain vuosi kerrallaan.

– Tiedän yhdysvaltalaisen avioparin, joka aina vuoden vierähdettyä vetäytyi vuoristoon tarkastelemaan, mistä kenkä puristaa. Siellä käytiin läpi kaikki mahdollinen. Omien riitelytaipumusten analysointi on hyvin rakentavaa.

Huutaminen ei auta.

– Raivoamisesta ei ole ­mitään hyötyä, Tuija Matikka tyrmää heti.

Eikö edes ihan vähän?

– Ihmisellä on tavallaan erilaiset aivot käytössä riidan aikana. Kun joku alkaa huutaa, ihminen joutuu puolustusreaktioon ja aivoissa aktivoituu niin sanottu nisäkäsaivo.

Suomeksi se tarkoittaa sitä, että ihmiseltä putoaa korvasta kuulolaite. Silloin alkaa havaita ainoastaan äänen voimakkuuden, ja sanojen merkityksen ymmärtämisestä tulee vaikeaa.

Jos on koskaan huomannut taantuvansa kiistan aikana lapsen tasolle, on aivan oikeassa. Koska riita pakottaa ­ihmisen puolustusrefleksin valloilleen, älykäs toiminta muuttuu hankalaksi. ­Ihmisen älykkyysosamäärä saattaa laskea jopa 30 pykälää.

Älä anna auringon laskea vihasi ylle.

Sopua ei tarvitse väkisin vääntää tunnekuohussa.

– Jos riidan yli nukkuu ja sen syitä alkaa hieman pohdiskella, usein koko homma naurattaa aamulla. Jäähystä on kuitenkin hyvä ­sopia yhdessä, Tuija neuvoo.

Toista kannattaa kuunnella.

Kyllä, sillä toisellakin on tunteet. Järkevän riitelyn ydin on toisen kunnioittaminen.

Se näkyy myös muissa ­ihmissuhteissa kuin parisuhteessa. Sisarusten välejä saattaa hiertää esimerkiksi perinnön­jako, kun vanhempien kuoltua pintaan nousee syvälle haudattuja tunteita. Äkkiä kaikki haluavatkin muistoksi äidin keltaisen esiliinan. Saksitaanko se siis osiin ja jaetaan palanen kaikille?

– On tärkeää ymmärtää, että kaikkea ei voi saada. Silloin voi välttää vuosia kestävän riidan, asianajaja Tapani Norros muistuttaa.

Minä riitelen oikein!

Yksi muuttuu riidassa kivi­kasvoksi, toinen paukkaa ovesta pihalle. Sekös ärsyttää puhumisen tarpeessa olevaa: Sano nyt jotain!

Jokaisella on päässään omanlainen sapluuna, miten kiistatilanteessa tulee toimia. Malli juontaa juurensa aiempiin riitatilanteisiin ja erityisesti lapsuuteen.

Parisuhteessa erilaiset riitelytavat kohtaavat, eikä puoliso aina tiedä, miten toisen poruiluun tulisi suhtautua.

– Riitelyssä kannattaa muutella toimintatapoja, koska sen kaavamaisuus tuppaa lisäämään vain toivottomuutta, Tuija Matikka sanoo.

Anteeksi pitää antaa heti.

– Jos suuttuneena selvittää riidan syitä ja pakottaa toisen antamaan anteeksi, se on ­sama kuin yrittäisi humalassa ratkaista kolmannen asteen yhtälöä, Tuija samaa.

Pieni breikki riidassa siis tosiaan toimii. Viikkoja ja vuosia jatkuva vihanpito on asia erikseen.

– Esimerkiksi perintöriidat pitäisi ratkaista aina silloin, kun ne ovat ajankohtaisimmillaan. Muuten asiat alkavat kalvaa, eikä kukaan pysty etenemään elämässään, Tapani Norros kuvailee.

Ovenpaiskontaan päättyneen riidan jälkeen saattaa olla hyvä ajatus tunnustella kumppanin fiiliksiä anteeksipyytävällä tekstiviestillä.

Rehellisyys maan perii.

Aina ei tarvitse avata suutaan, jos jokin kismittää. Kumppanille ei ole pakko rähjätä pitkästä saunaillasta tai nettikauppaostoksista.

Sama pätee muissakin ihmissuhteissa: jos kaveri on lihonut muutaman ­kilon, ei sitä tarvitse sanoa ääneen.

– Ystävien kanssa riidan voi monesti välttää, kun miettii, mitä sanoo missäkin tilanteessa. Ystävyyden kuuluisi olla vain mukavaa olemista, ja riidat rikkovat sen hyvin helposti. Parisuhde kestää paljon enemmän, Tuija Matikka muistuttaa.

Miksi yhteiset arvot ovat niin tärkeitä, ja mitä erilaisille arvoille on tehtävissä? Pariterapeutti vastaa.

Viikon puhutuin julkkisuutinen on ollut Sara Siepin ja Roope Salmisen ero. Sara Sieppi kirjoitti eron taustoista blogissaan seuraavasti:

– Tällaisen elämänmuutoksen myötä olo on tietysti haikea ja surullinen, mutta muuta mahdollisuutta ei enää ollut. Kun arvot eivät kohtaa, on parisuhdetta mahdotonta ylläpitää.

Jokainen on tietysti oman suhteensa paras asiantuntija, mutta onko arvojen erilaisuus aina kuolintuomio suhteelle? Ja miten arvot käytännössä näkyvät parisuhteen arjessa?

– Kun arvot ovat tiedossa, niistä voidaan keskustella. Toivoa siis on, sanoo psykologi ja pari- sekä perheterapeutti Pirjo Kiiskilä

”Arvot mitataan teoissa.”

Jaetut arvot ovat parisuhteessa tärkeät, koska puolisoiden toisistaan eriävistä arvoista voi syntyä helposti ristiriitoja. Kiiskilän mukaan on myös tutkittu, että arvojen mukainen elämä tuo tyytyväisyyttä. Jos ihminen pystyy toteuttamaan arvojaan, hän voi hyvin. 


Mikä on elämässä tärkeää?

Jos arvot parisuhteessa mietityttävät, Kiiskilä kehottaa ottamaan ensin selvää omista arvoista ja lisäämään niiden mukaisia tekoja parisuhteeseen. On hyvä myös miettiä, ovatko arvot omia vai onko ne ehkä poimittu sellaisenaan kasvuympäristöstä, kuten lapsuudenperheestä. 

– Arvoissa on kysymys siitä, mikä on itselle tärkeää elämässä. Parisuhde on näyttämö, jolla näkyy se, mikä kullekin on tärkeää, Kiiskilä sanoo.

Kysyimme Me Naisten Facebook-seuraajilta, mitkä arvot parisuhteessa niin tärkeitä, että eroavaisuudet niissä voivat johtaa eroon. Muun muassa tällaisia arvoja lukijat mainitsivat tärkeiksi parisuhteelle:

  • uskollisuus, luottamus ja kunnioitus 
  • tulevaisuudensuunnitelmat: haluaako toinen lapsia, avioliiton tai yhteisen kodin?
  • elämänkatsomus ja poliittiset näkemykset
  • rahankäyttö
  • suhtautuminen tasa-arvoon
  • suhtautuminen työntekoon
  • suhtautuminen läheisyyteen ja yhteiseen aikaan
  • elämänasenne: onko toinen optimisti ja toinen pessimisti? 

Voiko suhde toimia ilman yhteistä maailmankatsomusta?

Elämänkatsomus oli monelle vastaajalle tärkeä arvo.

”Itse erosin nuorena poikaystävästäni, kun hän ei ollut uskossa. Totta kai se voisi toimia, mutta kun usko on kaiken perusta, sen kaiken haluaa jakaa toisen kanssa. On ihanaa kun voi rukoilla yhdessä ja kasvattaa lapsia samoista arvoista käsin. Parisuhteessa on jotain niin paljon enemmän, kun koko elämän voi jakaa toisen kanssa”, pohti eräs vastaaja Facebookissa.

Pirjo Kiiskilän mukaan esimerkiksi eri uskontokuntia edustavat puolisot joutuvat tekemään suhteen eteen töitä ja olemaan joustavia sekä suvaitsevaisia toisiaan kohtaan, jotta liitto toimisi. Se ei välttämättä ole huono asia, sillä täytyyhän toimivan parisuhteen eteen muutenkin työskennellä. 

Politiikka on harvoin ratkaiseva kysymys parisuhteessa, mutta osa vastaajista arveli, että täysin erilaiset yhteiskunnalliset kannat tuskin päätyvät saman katon alle.

”Vaikka pariskunta ei politiikasta paljoa puhuisikaan keskenään, niin poliittisillakin arvoilla on merkitystä; harvemmin vaikkapa vihreitä arvoja arvostava eksyy kimppaan persujen kannattajan kanssa”, Me Naisten Facebook-sivulla pohditaan.

Suuret eroavaisuudet rahankäytössä tai ajankäytössä voivat Me Naisten seuraajien mielestä ajaa eroon. Se, miten aikaa käytetään, kertookin paljon arvoista. 

– Arvot mitataan teoissa. Moni sanoo, että minulle työ ja parisuhde ovat tärkeitä, mutta jos työ vie liikaa aikaa parisuhteelta, toimiiko silloin arvojensa mukaisesti? Kiiskilä kysyy. 

Arvo vai tavoite?

Vaikka tunteet, tavoitteet ja vaikutelma oman parisuhteen toimivuudesta vaihtelevat, arvot eivät Kiiskilän mukaan muutu nopeasti. 

– Arvopohja on kivijalka, josta lähdetään liikkeelle, koska arvot ovat suhteellisen pysyviä. Tavoitteet voivat muuttua, mutta arvot silti säilyä.

”On jokaisen harkinnassa, millainen kumppani haluaa olla.”

Esimerkiksi perhe voi olla pariskunnalle tärkeä arvo, ja he voivat toivoa saavansa paljon lapsia. Elämä saattaa kuitenkin mennä niin, ettei lapsia tule. Se ei tarkoita, etteikö oman pienen perheen vaaliminen yhä olisi parille tärkeää. 

Kiiskilä huomauttaa, että arvoihin ei kannata suhtautua sääntöinä. 

– On jokaisen harkinnassa, millainen kumppani haluaa olla. Eikä ole olemassa oikeita tai vääriä arvoja, on vain erilaisuutta. 

Joskus arvojen hiljattainen muuttuminen iän myötä saattaa kuitenkin olla eron taustalla. 

– Jos on mennyt hyvin nuorena yhteen, jolloin oma psykologinen kehitysvaihe on ollut kesken eikä ole tiennyt, mitä loppuelämältä haluaa, voi kolme- tai nelikymppisenä herätä siihen, että tässäkö elämä oli. Varsinkin, jos suhde ei ole toimiva, siinä ovat arvoasiat kovalla koetuksella, Kiiskilä toteaa.

Aamu

Sara Sieppi erosi Roopesta, koska arvot eivät kohdanneet – voiko suhde toimia ilman yhteisiä arvoja? Pariterapeutti: ”Arvot mitataan teoissa...

Ette kumpikaan kommentoija tainneet ymmärtää mistä on kysymys kun puhutaan arvoista. En usko että nyt on kysymys laukuista tai rahasta. Eikös se Roope ole pettänytkin Saraa. Ja Roope on itse kehunut Saraa ihanaksi eron jälkeenkin. Taitaa olla niin että tällä uskollisuus ja luottamus puolella tökkii. Mutta tämähän on vain arvailua. Ja sehän ei ulkopuolisille kuulu. Tekin kaksi kommentoijaa halusitte ilkeillä. Menkää kasvamaan.
Lue kommentti

Yhdet sitoo yhteen huumori, toisten rakkaus täydentyy täydellisen nakkistoganoffin avulla.

Mikä on pitkän liiton salaisuus? Kysymykseen lienee yhtä monta vastausta kuin vastaajiakin. Yhden, monen Me Naisten lukijan mielestä varsin toimivan kuvauksen asiasta antoi aiemmin tällä viikolla MTV:n uutisankkuri Keijo ”Keke” Leppänen, 58.

– Tuli luvattua silloin joskus. Kyky erottaa pienet asiat isoista ja arjen tylsyyden sietäminen, hän kertoi Me Naisille.

Keijon kiteytyksestä inspiroituneina listasimme muidenkin tunnettujen, pitkässä liitossa elävien suomalaisten ajatuksia aikaa kestävästä rakkaudesta:

Tellervo Koivisto: ”Huumori on laukaissut monta kiperää hetkeä”

Kuva: Heli Blåfield
Kuva: Heli Blåfield

Toukokuussa 2017 edesmennyt presidentti Mauno Koivisto ja hänen puolisonsa Tellervo, 89, ehtivät olla yhdessä 64 vuotta. Keväällä 2017 Tellervo kertoi Me Naisille, että heidän yhteinen taipaleensa ei ole ollut hänelle itsestäänselvyys.

– Kyllä se ihme on ollut, olemme kuitenkin aika erilaiset ihmiset. Ehkä salaisuus on se, että hän on ajattelija, puhuja ja toimija, minä kuuntelija. Huumori on laukaissut monta kiperää hetkeä.


Reijo Mäki: ”Pohjois-Euroopan paras nakkistroganoff”

Reijo ja Marja. Kuva: Jonna Öhrnberg
Reijo ja Marja. Kuva: Jonna Öhrnberg

Vares-kirjailija Reijo Mäki, 59, ja hänen puolisonsa Marja Risku ovat pitäneet yhtä yli 30 vuotta. Ensi vuonna pari viettää 20-vuotishääpäiväänsä. Pitkän liiton salaisuudeksi Reijo kertoi toukokuussa kolme asiaa:

– Meillä se on riitely ja huumori. Ja se, että teen Pohjois-Euroopan parasta nakkistroganoffia.

Kari Aihinen: ”Pitää olla avoin ja rehellinen”

Kuva: Milka Alanen
Kuva: Milka Alanen

Tv-kokki Kari Aihinen, 46, on ollut vaimonsa Henriikan kanssa yhdessä 17 vuotta. Alkuvuodesta Kari kertoi, että pariskunnan rakkauden salaisuus on rehellisyys – ja kotisiivooja.

– Ei saa valehdella eikä salailla, vaan pitää olla avoin ja rehellinen. Pitää myös olla yhteistä aikaa. Mitä vähemmän näet ja puhut, sitä vähemmän rakkautta, kun ei ole toisen iholla.

– Myös siivooja on loistava! Ennen riitelimme joka sunnuntai, että pitääkö viikon ainoa vapaapäivä käyttää siivoukseen. Nykyään on yksi riidanaihe vähemmän.

Ulla Tapaninen: ”Asiat pitää nostaa esille”

Kuva: Heli Blåfield
Kuva: Heli Blåfield

Näyttelijä Ulla Tapaninen, 62, on ollut nykyisen puolisonsa kanssa yhdessä yli 20 vuotta. Sen aikana hän on oppinut, ettei toista pidä ottaa itsestään selvänä. Lisäksi on tärkeää, että asiat käsitellään tuoreeltaan, eikä niitä enää sen jälkeen vatvota.

– Ei parisuhde tietenkään aina pelkkää suklaata ja samppanjaa ole, on myös kivikkoa ja vastatuulta. Silloin olen aika suora. Asiat pitää nostaa esille ja käsitellä, ja sitten niitä ei enää vatvota. En vatvo asioita muutenkaan, en menneitä enkä oikein tuleviakaan. Mitä ne vanhan vatvomiset auttavat, kun eihän menneille mitään voi? Sellainen, että ’silloin kolmekymmentä vuotta sitten sinä sanoit minulle niin pahasti’ – ei apuva!””


Claes Andersson: ”Pitkään liittoon liittyy myrskyisiäkin vaiheita”

Kuva: Heli Blåfield
Kuva: Heli Blåfield

Kirjailija Claes Andersson, 81, ja hänen puolisonsa Katriina Kuusi ovat eläneet yhdessä yli 45 vuotta. Pari ei ole naimisissa. Me Naisten haastattelussa vuonna 2016 Claes totesi, että yksi avioliitto riitti hänelle.

– Pitkään liittoon liittyy hyvin erilaisia kausia. Ennen ajattelin, että on hyvä pitää liitosta kiinni niin kauan kuin lapset tarvitsevat semmoista. Kun erosin ensimmäisestä vaimostani, nuorin kolmesta lapsestamme oli ihan pieni vielä. Ajattelin silloin koko ajan, että se oli hankalaa lapsille.

Suhde Katriinaan on jatkunut jo niin pitkään, että Claesin mukaan yhdessä olon salaisuuden on pakko olla muutakin kuin velvollisuudentunnetta.

– Eiväthän lapset enää vuosikymmeniin ole meille Katriinan kanssa olleet syy pysyä yhdessä. Kyllä tässä jokin muukin voima on. Ehkä se on lojaalisuus. Pitkään liittoon liittyy myrskyisiäkin vaiheita. Kriisejä ja rakastumisia sinne tänne. Ei ihminen ole mikään ohjelmoitava kone. Mutta kun vanhenee, tulee myös mukavuudenhaluiseksi. Ei jaksa jatkuvasti lopettaa ja aloittaa jotain uutta.

Raakel ja Nicke Lignell: ”Tulemme hemmetin hyvin juttuun”

Kuva: Jonna Öhrnberg
Kuva: Jonna Öhrnberg

Raakel, 51, ja Nicke Lignell, 52, juhlivat kesäkuussa 23. hääpäiväänsä. Päivän kunniaksi Raakel julkaisi Instagram-tilillään ihastuttavan hääkuvan pariskunnasta 23 vuoden takaa.

– 23 vuotta sitten sanoimme TAHDON. Tahdon myös tänään, Raakel kirjoitti tuolloin.

Nicke kertoi vuonna 2013 kaksikon pitkän suhteen salaisuudeksi sen, että he tuntevat toisensa niin hyvin.

– Tunnemme toisemme hyvin ja tulemme hemmetin hyvin juttuun, olemme olleet yhdessä niin pitkään. Raksun kanssa me tykkäämme toisistamme aika tavalla, ihan niin kuin ennenkin.

Kaari Utrio: ”Oppii, milloin toinen pitää jättää rauhaan”

Kuva: Heli Blåfield
Kuva: Heli Blåfield

Kirjailija Kaari Utrio, 76, ja hänen puolisonsa Kai Linnilä avioituivat vuonna 1974. Kaari kertoi syksyllä 2016, että on todella ajatellut olevansa jumalten suosiossa, kun sai sellaisen liiton kuin mitä hänellä on.

– Pitkässä liitossa oppii, milloin toinen pitää jättää rauhaan, Kaari kiteytti haastattelussa.

Sirpa ja Teemu Selänne: ”Kipinää, huumoria ja hyvää seksiä”

Kuva: Veikko Kähkönen
Kuva: Veikko Kähkönen

Jääkiekkoilija Teemu, 48, ja Sirpa Selänne, 48, avioituivat vuonna 1996. Vuonna 2014 pariskunta kuvaili Me Naisten haastattelussa, että heidän suhteestaan ei ole koskaan puuttunut säpinää.

– Olemme karanneet välillä hotelliyöksi pois kotoa. Meidän suhteessamme on riittänyt toisen kunnioitusta sekä kipinää, huumoria ja hyvää seksiä. Se on ollut pitkän liittomme salaisuus, Teemu virnistää.