Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Olisiko aika katsoa riitelyä uusin silmin? Usko pois: rehellisyys ei aina kannata,
mutta pikkuasioista saa nalkuttaa.

Tulet kotiin, ja pussillinen tyhjiä pulloja keittiön nurkassa iskee heti silmääsi. Puoliso lupasi käydä palauttamassa ne tänään. Kävelet olohuoneeseen, ja siellähän se rikollinen rötköttää mukavasti television ääressä. Selvität kurkkuasi ja ­sanot pari valikoimatonta sanaa.

Ja sitten homma eteneekin kuten yleensä: Kumpikin käy läpi toisen viat, ja siippa jää illan päätteeksi suosiolla nukkumaan sohvalle. Harmittaa vietävästi.

Taitaa kuulostaa tutulta. Pitäisikö olla huolissaan? Ei lainkaan. Nyt annetaan riitely­myyteille kyytiä!

Riitely on turhaa.

Heti kärkeen helpottavia ilouutisia:

– Riiteleminen kuuluu kaikkiin tärkeisiin ihmissuhteisiin, vakuuttaa psykologi Tuija Matikka.

Omien mielipiteiden esittäminen on tärkeää, ja parhaassa tapauksessa se jopa lähentää. Pariskunnat, jotka jättävät ­kinastelematta välttääkseen toisen suuttumisen, etääntyvät helpommin toisistaan.

– Riitelemättömyys ei ole oleellista. Kuopan pohjalta poispääseminen on, Tuija kertoo.

Älä nalkuta pikkuasioista.

Puoliso puhuu aamupalapöydässä liikaa, jättää puoliksi juotuja kahvikuppeja ympäriinsä, ei vastaa heti puhelimeen. Pikkusyistä voi syntyä mehevä kina.

– Riidat syntyvät, kun ­jokin sietokyvyn raja ylitetään. Se raja voi olla tiedostamaton tai liittyä ihan pieneen asiaan. Ristiriitoja ei pidä missään ihmissuhteissa lakaista maton alle. Jos riitely auttaa kertomaan itselle painavista asioista, siitä voi olla paljonkin hyötyä, Tuija sanoo.

Jos pullot keittiön nurkassa ovat elämän ja kuoleman asia, kannattaa se ­sanoa ääneen. Suositeltavaa on tiedottaa asiasta riidan ulkopuolella.

– Useimmiten riidan aiheella ei ole oikeastaan väliä. Se on vain aivoissa laukeava automaattinen reaktio tilanteeseen ja pitää hyväksyä sellaisenaan.

Kinastelu pilaa suhteen.

On olemassa kolme tapaa riidellä: poissulkeva, välttävä ja kohtaava.

Poissulkevassa unohdetaan kinaaminen kokonaan, koska toinen voittaa aina. Välttävässä tavassa hyssytellään, ettei toinen vain pahastuisi. Kohtaavassa riidassa saatetaan kiivailla milloin kenenkin syystä.

Kinastelua ei pidä varoa. Se on otettava molemmille tasapuolisena tapana ­ilmaista tunteita.

– Parisuhteen riidattomuus kertoo usein siitä, että toinen on riippuvainen toisesta. Hän ei uskalla aloittaa riitaa, koska pelkää sen johtavan eroon, Tuija Matikka selventää.

Puhuminen kannattaa.

Jos elämänkumppanin kanssa on aina napit vastakkain, on paikallaan selvittää itselleen, mitkä kynnyskysymykset aiheuttavat itsessä tulistumisen. Jos puhuminen tuntuu vaikealta, listan kirjoittaminen toimii.

Tai kumppanin kanssa voi päättää, että ollaan naimisissa vain vuosi kerrallaan.

– Tiedän yhdysvaltalaisen avioparin, joka aina vuoden vierähdettyä vetäytyi vuoristoon tarkastelemaan, mistä kenkä puristaa. Siellä käytiin läpi kaikki mahdollinen. Omien riitelytaipumusten analysointi on hyvin rakentavaa.

Huutaminen ei auta.

– Raivoamisesta ei ole ­mitään hyötyä, Tuija Matikka tyrmää heti.

Eikö edes ihan vähän?

– Ihmisellä on tavallaan erilaiset aivot käytössä riidan aikana. Kun joku alkaa huutaa, ihminen joutuu puolustusreaktioon ja aivoissa aktivoituu niin sanottu nisäkäsaivo.

Suomeksi se tarkoittaa sitä, että ihmiseltä putoaa korvasta kuulolaite. Silloin alkaa havaita ainoastaan äänen voimakkuuden, ja sanojen merkityksen ymmärtämisestä tulee vaikeaa.

Jos on koskaan huomannut taantuvansa kiistan aikana lapsen tasolle, on aivan oikeassa. Koska riita pakottaa ­ihmisen puolustusrefleksin valloilleen, älykäs toiminta muuttuu hankalaksi. ­Ihmisen älykkyysosamäärä saattaa laskea jopa 30 pykälää.

Älä anna auringon laskea vihasi ylle.

Sopua ei tarvitse väkisin vääntää tunnekuohussa.

– Jos riidan yli nukkuu ja sen syitä alkaa hieman pohdiskella, usein koko homma naurattaa aamulla. Jäähystä on kuitenkin hyvä ­sopia yhdessä, Tuija neuvoo.

Toista kannattaa kuunnella.

Kyllä, sillä toisellakin on tunteet. Järkevän riitelyn ydin on toisen kunnioittaminen.

Se näkyy myös muissa ­ihmissuhteissa kuin parisuhteessa. Sisarusten välejä saattaa hiertää esimerkiksi perinnön­jako, kun vanhempien kuoltua pintaan nousee syvälle haudattuja tunteita. Äkkiä kaikki haluavatkin muistoksi äidin keltaisen esiliinan. Saksitaanko se siis osiin ja jaetaan palanen kaikille?

– On tärkeää ymmärtää, että kaikkea ei voi saada. Silloin voi välttää vuosia kestävän riidan, asianajaja Tapani Norros muistuttaa.

Minä riitelen oikein!

Yksi muuttuu riidassa kivi­kasvoksi, toinen paukkaa ovesta pihalle. Sekös ärsyttää puhumisen tarpeessa olevaa: Sano nyt jotain!

Jokaisella on päässään omanlainen sapluuna, miten kiistatilanteessa tulee toimia. Malli juontaa juurensa aiempiin riitatilanteisiin ja erityisesti lapsuuteen.

Parisuhteessa erilaiset riitelytavat kohtaavat, eikä puoliso aina tiedä, miten toisen poruiluun tulisi suhtautua.

– Riitelyssä kannattaa muutella toimintatapoja, koska sen kaavamaisuus tuppaa lisäämään vain toivottomuutta, Tuija Matikka sanoo.

Anteeksi pitää antaa heti.

– Jos suuttuneena selvittää riidan syitä ja pakottaa toisen antamaan anteeksi, se on ­sama kuin yrittäisi humalassa ratkaista kolmannen asteen yhtälöä, Tuija samaa.

Pieni breikki riidassa siis tosiaan toimii. Viikkoja ja vuosia jatkuva vihanpito on asia erikseen.

– Esimerkiksi perintöriidat pitäisi ratkaista aina silloin, kun ne ovat ajankohtaisimmillaan. Muuten asiat alkavat kalvaa, eikä kukaan pysty etenemään elämässään, Tapani Norros kuvailee.

Ovenpaiskontaan päättyneen riidan jälkeen saattaa olla hyvä ajatus tunnustella kumppanin fiiliksiä anteeksipyytävällä tekstiviestillä.

Rehellisyys maan perii.

Aina ei tarvitse avata suutaan, jos jokin kismittää. Kumppanille ei ole pakko rähjätä pitkästä saunaillasta tai nettikauppaostoksista.

Sama pätee muissakin ihmissuhteissa: jos kaveri on lihonut muutaman ­kilon, ei sitä tarvitse sanoa ääneen.

– Ystävien kanssa riidan voi monesti välttää, kun miettii, mitä sanoo missäkin tilanteessa. Ystävyyden kuuluisi olla vain mukavaa olemista, ja riidat rikkovat sen hyvin helposti. Parisuhde kestää paljon enemmän, Tuija Matikka muistuttaa.